Kitinä

Onslow kirjoitti:Sitterikammo ratkaistu. Juniori rakastu tähän välittömästi. Yksinkertainen toteutus on paras.

Baby-Björn 1-2-3

Onslow kirjoitti:

Rouva Pupu kirjoitti:vastahan opin ettei kaikki vauvat edes tuttia ime

Juu ei meillä sitäkään. Sitterit ja tutit on vihoviimesiä juttuja mitä tarjota.

Tuuliviiri vallaton...

Vesper kirjoitti: Tuuliviiri vallaton...

Niin. Vanha sitteri ei kelvannut, jos et hokannut.

Vesper kirjoitti:Onks tää lastenkasvatus nykysin vähän turhan hifistelyä? Ei saa tehdä sitä eikä tätä, tai lapsesta tulee hullu/traumaattinen/raajarikko.

On - vaikka kokemusta ei ole kuin yhdestä ja n. 7 kk ajalta. Kunhan tarjoaa rakkautta, ruokaa, virikkeitä ja unta, tuntuu pikkujäbä olevan ihan tyytyväinen. Ei ole kysellyt minkään erikoisvekottimien perään. Hauskin ja mieleisin leikki on "hapsiainen" jonka mä teen omalla kädelläni. Viime aikoina myös "peek-a-boo" on ruvennut kiinnostamaan - eikä sitäkään tarvinnut ostaa kaupasta. Varmin keino saada jätkä nauramaan on "intialainen päähieronta", jossa juniori nostetaan ilmaan ja isi kutittaa sänkisellä päällään vatsasta. Tämäkään ei maksanut penniäkään.

Odotusaikana lueskelin kaikenlaista "vauvakuiskaamisesta" alkaen. Käytäntö on osoittanut, että saarnaavien supernannyjen self-help -opuksista saa suurimman osan laskea toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos.

daddykillkill kirjoitti:
Odotusaikana lueskelin kaikenlaista "vauvakuiskaamisesta" alkaen. .

Luitko tuon: http://www.wsoy.fi/index.jsp?c=/product ... -0-30102-7

Sain sen joululahjaksi mummolta, mutta en ole edes avannut kirjaa vielä, kuten en mitään muutakaan kirjaa aiheesta

^ Ei ole tullut vastaan. Selosteen perusteella saattaisin lukaista, mutta on vähän sillä ja rajalla

daddykillkill kirjoitti:...saarnaavien supernannyjen self-help -opuksista saa suurimman osan laskea toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos.

Minä yhdistän kyllä supernannyt näihin isompien kersojen kasvattajiin ja heidän konstinsa ovat kyllä oikeasti tehokkaita.

Duplotornien kasaaminen yhdessä on molemmista meistä tosi hauskaa. Välillä taputammekin toisillemme onnistumisista.

^ Ehkä sananvalinta oli huono. Sanotaan nyt sitten "supernanny" -> "self-proclaimed-uber-authority-on-child-upbringing"

daddykillkill kirjoitti:^ Ehkä sananvalinta oli huono. Sanotaan nyt sitten "supernanny" -> "self-proclaimed-uber-authority-on-child-upbringing"

Ok.

Ei noita ole itsekään tullut luettua. Omat standardini ovat tylsät, tarjota säännöllinen elämänrytmi ja en-ole-lapsen-kaveri-vaan-vanhempi tyyli.

Juu ja tietty olla hänen kanssaan.

Nyt painoit oikeaa nappulaa:

K U K A V * T T U on keksinyt, että vanhemman pitäisi olla lapsensa kaveri? Sehän on suunnilleen toiseksi pahinta, mitä lapselleen voi tehdä. IMHO vanhemman on oltava se rakastava mutta tarvittava rajojen asettaja ja auktoriteetti, joka valmentaa skidin maailmaan. Ei "kaveri" voi käyttäytyä kuin "vanhempi". Aina kun vastaan tulee näitä "minä olen murrosikäisen lapseni paras kaveri", tekee mieli vetää avarilla vastapalloon kunnon mouhijärveläinen ja huutaa "HERÄÄ!". Mulkkuiässä skidi tarvitsee kotoa normit ja rajat. Kavereita sillä kyllä piisaa siellä ostoskeskuksen tupakkipaikalla ihan riittävästi.

daddykillkill kirjoitti:Nyt painoit oikeaa nappulaa:

K U K A V * T T U on keksinyt, että vanhemman pitäisi olla lapsensa kaveri? Sehän on suunnilleen toiseksi pahinta, mitä lapselleen voi tehdä. IMHO vanhemman on oltava se rakastava mutta tarvittava rajojen asettaja ja auktoriteetti, joka valmentaa skidin maailmaan. Ei "kaveri" voi käyttäytyä kuin "vanhempi". Aina kun vastaan tulee näitä "minä olen murrosikäisen lapseni paras kaveri", tekee mieli vetää avarilla vastapalloon kunnon mouhijärveläinen ja huutaa "HERÄÄ!". Mulkkuiässä skidi tarvitsee kotoa normit ja rajat. Kavereita sillä kyllä piisaa siellä ostoskeskuksen tupakkipaikalla ihan riittävästi.

Sama, muuta ilman turpiinlyöntiä... ehkä.

Kaveri kantsii olla siinä vaiheessa, kun lapsi ui rahoissa ja miettii, josko vanhuksille ostaisi palatsin Floridasta vai Siperiasta.

Vanhemmuus on joskus vaikeaa. Miten opettaa alle 2-vuotiaalle, että ei saa lyödä iskää ja äiskää, mutta toisaalta itseään voi puolustaa, jos toinen hoitolapsi läppäisee naamaan ja vie lelun kädestä? Meidän lapset ja muiden kakarat, näinhän se menee.

Riemumieli kirjoitti:Vanhemmuus on joskus vaikeaa. Miten opettaa alle 2-vuotiaalle, että ei saa lyödä iskää ja äiskää, mutta toisaalta itseään voi puolustaa, jos toinen hoitolapsi läppäisee naamaan ja vie lelun kädestä? Meidän lapset ja muiden kakarat, näinhän se menee.

Kerro jos keksit vastauksen. Siis etummaiseen, jälkimmäisestä pitää huolen vanhemmilta peritty itsepäinen luonne.

exPertti kirjoitti:Kerro jos keksit vastauksen. Siis etummaiseen, jälkimmäisestä pitää huolen vanhemmilta peritty itsepäinen luonne.

Etummaiseen ei auttane kuin aika ja omassa tapauksessani useimmiten se, että olen selvästi hierarkiassa korkeammalla kuin äiti, jota voi rääkätä mielin määrin ja mennen tullen.

Jälkimmäiseen täytynee rehellisyyden nimissä todeta, että kyllä meidänkin viaton pikkukaritsa tietää, miten lelu otetaan kädestä. Ihminen on ihmiselle susi ja niin edelleen.

Mä en murehdi muuta kuin sitä miten kasvattaa lapsi poliittisesti vapaana yksilönä, silleen miten omatkin vanhempani ovat kasvattaneet vaikka ovat hyin aktiivisesti politiikassa olleet aikoinaan mukana. IRL olen hyvin poliittinen, aatteellinen ja toiminnallinen ihminen tällä saralla, joten.

Pupu; tosta on hyvä olla murehtimatta, kun sillä miten kasvatat lasta _poliittisesti_ voi joko

a) olla hyvin paljon vaikutusta
b olla jonkin verran vaikutusta
c) ei ole mitään vaikutusta

Maailmoja syleilevän avarakatseisen lapsesta voi tulla umpimielinen rasisti ja päinvastoin.

Arvot joko periytyvät tai sitten eivät Yleisesti sanoisin, että enemmän periytyvät kuin eivät, mutta harvoin täydellisesti.

Riemumieli kirjoitti:Kaveri kantsii olla siinä vaiheessa, kun lapsi ui rahoissa ja miettii, josko vanhuksille ostaisi palatsin Floridasta vai Siperiasta.

Hehe, oisko vähän myöhästä tossa vaiheessa _alkaa_ kiltiksi Tai okei, kiltteys ja kaveruus on eri asiat. Itse olen myös "kaverivanhemmuutta" vastaan, vaikka nykyisin oman äidin kanssa keskustelut onkin usein myös ns. kaverikeskusteluja eikä pelkästään äiti-lapsi -keskusteluja. Tämä meinaa sitä, että äitikin saa höpöttää omia, toisinaan tylsiä juttuja ja kuuntelen niitä kohteliaisuudesta. Toisessa mallissa en kuuntele, vaan sanon et eiku nyt näitä mun asioista kun mä oon lapsi ja haluun tukee!1

Erään teiniaikojen bestikseni äiti oli täydellinen kaveriäiti. Silloin se oli meistä tosi siistiä, mutta nyt aikuisen vinkkelistä katsottuna lähinnä säälittävää. Minusta äitien ei kuulu tietää _kaikkea_, ja vaikka utelisivatkin niin terve teini vetää rajan siihen, mitä kertoo. Näin minusta.
Teinien maailma on liian rankka vanhemmille anyway. Orientoidun tähän jo nyt, mikäli oma nuppuseni aikoo kymmenen vuoden päästä tehdä jotain tuhmaa ja olla kertomatta minulle. Iik!1

Onslow kirjoitti:

daddykillkill kirjoitti:
Odotusaikana lueskelin kaikenlaista "vauvakuiskaamisesta" alkaen. .

Luitko tuon: http://www.wsoy.fi/index.jsp?c=/product ... -0-30102-7

Sain sen joululahjaksi mummolta, mutta en ole edes avannut kirjaa vielä, kuten en mitään muutakaan kirjaa aiheesta

Ostin miehelle pari vuotta sitten: http://www.atenakustannus.fi/index.php? ... rja_id=122 . Tosin mä taisin lukea sen miehen puolesta... Ihan suurempaa muksua ajatellen siis.

Kah, poika täyttää tänään 7 kk. Parhautta! Jumalialauta, miten nopeasti aika menee. Vastahan minä sen eilen laitokselta kotia ajelin..

daddykillkill kirjoitti:Kah, poika täyttää tänään 7 kk. Parhautta! Jumalialauta, miten nopeasti aika menee. Vastahan minä sen eilen laitokselta kotia ajelin..

Oih. Tosiaan, aika menee nopeasti, vieläkin miellän sut just isäks tulleeks :) Kuin pitkä hän on? Haluun hiukka jotain osviittaa miten nopsaan nuo yleensä kasvaa. Mut joo, tajusin tänään et viimestä 10vkoa viedään, justhan mä vasta plussasin. Paniikki iskee, ois viel niin pal tekemist kämpän suhteen.

Riemumieli kirjoitti: Vanhemmuus on joskus vaikeaa. Miten opettaa alle 2-vuotiaalle, että ei saa lyödä iskää ja äiskää, mutta toisaalta itseään voi puolustaa, jos toinen hoitolapsi läppäisee naamaan ja vie lelun kädestä? Meidän lapset ja muiden kakarat, näinhän se menee.

Siis ihanko tosissaan te opetatte lapsianne puolustamaan itseään ja lelujaan väkivalloin?

MGandhi kirjoitti:Siis ihanko tosissaan te opetatte lapsianne puolustamaan itseään ja lelujaan väkivalloin?

Ei tietysti tuon ikäiselle voi sellaista opettaa, mutta oikeus itsensä puolustamiseen on asia, joka jotenkin jossain vaiheessa on hyvä opettaa vaikka kenelle.

Riemumieli kirjoitti:

MGandhi kirjoitti:Siis ihanko tosissaan te opetatte lapsianne puolustamaan itseään ja lelujaan väkivalloin?

Ei tietysti tuon ikäiselle voi sellaista opettaa, mutta oikeus itsensä puolustamiseen on asia, joka jotenkin jossain vaiheessa on hyvä opettaa vaikka kenelle.

No sehän nyt on selvä.

MGandhi kirjoitti:No sehän nyt on selvä.

Onhan se, mutta toteuttaminen ei ole niin yksinkertaista. On oltava kiltti ja hyväkäytöksinen, mutta miten toimitaan silloin, kun toinen toimii toisella tavalla. Esimerkiksi metroissa tapahtuva häiriköinti yhden putsarin elämöidessä. Kukaan ei tee mitään, vaikka kaikkia vituttaa ja mieli tekisi vetää turpaan.

Riemumieli kirjoitti:

MGandhi kirjoitti:No sehän nyt on selvä.

Onhan se, mutta toteuttaminen ei ole niin yksinkertaista. On oltava kiltti ja hyväkäytöksinen, mutta miten toimitaan silloin, kun toinen toimii toisella tavalla. Esimerkiksi metroissa tapahtuva häiriköinti yhden putsarin elämöidessä. Kukaan ei tee mitään, vaikka kaikkia vituttaa ja mieli tekisi vetää turpaan.

No lähdetään ihan vaikka siitä, ettei vitutus vaan yksinkertaisesti ole riittävä peruste turpaan mättämiseen (väkivalta ehkä lopettaa vittuilun, mutta pitää olla aika pieni munainen siihen sortuakseen). Sitä ei ole edes vaikeata selittää lapselle. Ja kun ikää on riittävästi 'itsepuolustus' käsitteen ymmärtämiseen, voidaan piltti laittaa vaikka Judoon, jossa kurinalainen itsepuolustus opetetaan ja selitetään perinpohjin.

MGandhi kirjoitti:No sehän nyt on selvä.

Sen sijaan on epäselvää, että mitä tekee vanhemmuutta pelkkänä ajatuksenakin vihaava kanki pappailu-ketjussa?