Kitinä

James Potkukelkka kirjoitti: Miten kommentoisit Ruotsin hyvää taloustilannetta huolimatta korkeasta veroasteesta, hyvästä sosiaaliturvasta, runsaasta mamujen määrästä?

Ruotsissa on tervettä, kilpailukykyistä bisnestä, joka pärjää omillaan. Lukuisia globaaleja brändejä, jotka ovat kilpailukykyisiä ja innovatiivisia. Suomessa pääosa merkittävästä bisneksestä ja tavaton määrä kaikkea suhaamista pyörii käytännössä keskusjohtotukiaisten varassa.

Yksityisen pääoman kertyminen on turvatumpaa: kevyempi pääomavero, ei perintöveroa.

Ruotsilla on oma valuutta eikä tavatonta riippaa EKP ja paskamaatulonsiirtojen kanssa, mikä tulee kaivamaan Suomen kuoppaa jatkuvasti syvemmäksi.

Ruotsin veroaste on kevyempi kuin Suomessa ja mikä merkittävää, trendi on kohta kymmenen vuotta ollut keventävä kun taas Suomessa vähänniinq ei.

Mamuista ja sosiaalituista noin yleensä vetäisin analogian Jere Karalahteen: onhan se ihan hyvin pärjännyt, mutta ilman päihdeongelmia kiekkoura olisi luultavasti ollut vielä parempi.

Tuorein veroastevertailu jonka löysin oli 2011 ja silloin Ruotsin kokonaisveroaste oli Suomea korkeampi

http://epp.eurostat.ec.europa.eu/cache/ ... 001-EN.PDF

Sivu 174. Toki tilanne nyt voi olla eri.

Edit: löytyi myös vuodelta 2012 ja edelleen Ruotsin kokonaisveroaste Suomea korkeampi

http://www.oecd-ilibrary.org/taxation/t ... 510-table2

Mä muuten olen just nyt Ruotsissa. Yksi aika oleellinen ero on tietysti (Oden seuraajana mun on kai melkein pakko sanoa tämä), että huolimatta Ruotsin asemasta ay-liikkeen luvattuna maana, Ruotsi on paljon ketterämpi työllistämään henkilöitä epätyypillisiin työsuhteisiin. Siis osapäivätöihin jne. Meillä ollaan joko täysipainoisesti töissä, tai sitten tuilla. Ode laski jossain, että erot maiden kestävyysnäkymissä selittyvät melkein kokonaan sillä, että se jengi, joka meillä on työelämän ulkopuolella, koska syystä tai toisesta ei sovellu täysipainoiseen duunarityöhön, on Ruotsissa osa-aikatöissä tai vastaavissa.

Tuosta voi aloittaa: http://www.soininvaara.fi/2014/02/24/mi ... more-10338

Ei ku tää onkin ehkä parempi linkki: http://www.vihreat.fi/tiedotteet/soinin ... en-nostoon

elco kirjoitti:

James Potkukelkka kirjoitti: Miten kommentoisit Ruotsin hyvää taloustilannetta huolimatta korkeasta veroasteesta, hyvästä sosiaaliturvasta, runsaasta mamujen määrästä?

Ruotsissa on tervettä, kilpailukykyistä bisnestä, joka pärjää omillaan. Lukuisia globaaleja brändejä, jotka ovat kilpailukykyisiä ja innovatiivisia. Suomessa pääosa merkittävästä bisneksestä ja tavaton määrä kaikkea suhaamista pyörii käytännössä keskusjohtotukiaisten varassa.

Yksityisen pääoman kertyminen on turvatumpaa: kevyempi pääomavero, ei perintöveroa.

Ruotsilla on oma valuutta eikä tavatonta riippaa EKP ja paskamaatulonsiirtojen kanssa, mikä tulee kaivamaan Suomen kuoppaa jatkuvasti syvemmäksi.

Ruotsin veroaste on kevyempi kuin Suomessa ja mikä merkittävää, trendi on kohta kymmenen vuotta ollut keventävä kun taas Suomessa vähänniinq ei.

Mamuista ja sosiaalituista noin yleensä vetäisin analogian Jere Karalahteen: onhan se ihan hyvin pärjännyt, mutta ilman päihdeongelmia kiekkoura olisi luultavasti ollut vielä parempi.

Itse näkisin näistä Suomeen verrattuna selvänä kilpailuetuna tuon huomattavasti monipuolisemman ja kilpailukykyisemmän elinkeinorakenteen. Muiden suhteen tilanne on aika lailla 50:60.

urpiainen kirjoitti:Mä muuten olen just nyt Ruotsissa. Yksi aika oleellinen ero on tietysti (Oden seuraajana mun on kai melkein pakko sanoa tämä), että huolimatta Ruotsin asemasta ay-liikkeen luvattuna maana, Ruotsi on paljon ketterämpi työllistämään henkilöitä epätyypillisiin työsuhteisiin. Siis osapäivätöihin jne. Meillä ollaan joko täysipainoisesti töissä, tai sitten tuilla. Ode laski jossain, että erot maiden kestävyysnäkymissä selittyvät melkein kokonaan sillä, että se jengi, joka meillä on työelämän ulkopuolella, koska syystä tai toisesta ei sovellu täysipainoiseen duunarityöhön, on Ruotsissa osa-aikatöissä tai vastaavissa.

Tuosta voi aloittaa: http://www.soininvaara.fi/2014/02/24/mi ... more-10338

Ei ku tää onkin ehkä parempi linkki: http://www.vihreat.fi/tiedotteet/soinin ... en-nostoon

Osa-aikatyöhän on AY-liikkeelle Ilmestyskirjan Peto.

Vajaakuntoisten (tai osatyökykyisten, kuten uusi termi kuuluu) töihin palauttamisessa kovasti tehdään nykyään jumppaa työterveydenhuollossa. Mutta työnantajan ja työntekijöiden asenne nykyään tosiaan monesti vielä on, että työkyvyn pitää olla 100% ennen kuin tullaan takaisin töihin.

Jatko-opintoihin siirtymistä ja valmistumista varmasti tulee vauhdittaa. Toisaalta, jos joku lukion jälkeen haluaa viettää vuoden rantapummina, niin kait hänellä on siihen oikeus.. (edellyttäen, että ei nosta työttömyyskorvasta olematta kuitenkaan työmarkkinoiden käytettävissä). Mutta tosiaan pitäisi saada opiskelemaan haluavat nopeammin opiskelemaan. Nykyäänhän opiskellaan pari kolme vuotta jotain alaa, jolle ei kuitenkaan aiota valmistua samalla kun päntätään pääsykokeisiin. Tämä pitäisi saada pois. Kerralla sisään tai sitten johonkin muualle opiskelemaan (ja myös valmistumaan) tai töihin.

Yksinkertainen konsti jatko-opintojen aloittamisen vauhdittamiseen olisi, että haettaisiin YO-papereilla ja lukion todistuksella ja se olisi sitten siinä. Paikat jaettaisiin kerralla. Jäisi koko pääsykoerumba ja vuosien uudelleen ja uudelleen sisään yrittäminen pois.

James Potkukelkka kirjoitti: Jatko-opintoihin siirtymistä ja valmistumista varmasti tulee vauhdittaa. Toisaalta, jos joku lukion jälkeen haluaa viettää vuoden rantapummina, niin kait hänellä on siihen oikeus.. (edellyttäen, että ei nosta työttömyyskorvasta olematta kuitenkaan työmarkkinoiden käytettävissä). Mutta tosiaan pitäisi saada opiskelemaan haluavat nopeammin opiskelemaan. Nykyäänhän opiskellaan pari kolme vuotta jotain alaa, jolle ei kuitenkaan aiota valmistua samalla kun päntätään pääsykokeisiin. Tämä pitäisi saada pois. Kerralla sisään tai sitten johonkin muualle opiskelemaan (ja myös valmistumaan) tai töihin.

Yksinkertainen konsti jatko-opintojen aloittamisen vauhdittamiseen olisi, että haettaisiin YO-papereilla ja lukion todistuksella ja se olisi sitten siinä. Paikat jaettaisiin kerralla. Jäisi koko pääsykoerumba ja vuosien uudelleen ja uudelleen sisään yrittäminen pois.

Mä oon vaihteeksi eri mieltä suunnilleen kaikesta

Ruotsissahan on tai ainakin on ollut tuo YO-papereilla haku, joka käytännössä tarkoittaa, että pääsykokeiden sijaan käydään uusimassa niitä YO-kokeita useampaan kertaan, että saadaan tarpeeksi korkeat arvosanat. Lisäksi huonona puolena, ettei voida räätälöidä alakohtaisia pääsykokeita. Pidän nykyjärjestelmää parempana. En myöskään kaipaa keskieuroopassa yleistä systeemiä pudottaa vuosittain huonoimmat pois ohjelmasta helpon sisäänpääsyn vastapainona.

Noita lukion jälkeisiä välivuosia mä sen sijaan suosittelen kaikille ja niitä pitäisi mielestäni ennemminkin suosia valtiovallankin puolesta kuin suoraan opiskelemaan siirtymistä, jotta jäisi tuo 1-3 vuoden itsensä etsiminen väärän koulun penkillä pois. Ennemmin sitä itseään kannattaisi etsiä muutama vuosi jossain hanttihommissa, niin olisi sitten valmiimpi ja motivoituneempi opintoihin. Opinto-ohjauksella tuntuu tavoitteena olevan saada kaikki mahdollisimman nopeasti johonkin opiskelupaikkaan sen sijaan että etsittäisiin sitä sopivaa opiskelupaikkaa, mutta parempi se nuorelle olisi tienata rahaa hanttihommissa, maksaa veroja ja tutustua työelämää kuin kuluttaa yhteiskunnan rahoja opiskeluohjelmassa josta ei aiokaan valmistua.

Toisekseen lukiosta suoraan yliopistoon tulleilla tuntui ainakin se ensimmäinen vuosi menevän siihen vapauteen totutellessa kun ei enää ollakaan vanhempien valvovan silmän alla. Vähän vanhempina opiskelevilla tuntui olevan paljon paremmin hahmotettuna mitä ja minkä takia opiskelee sekä selkeä tavoite valmistua reippaasti.

James Potkukelkka kirjoitti:Suomen varsinainen ongelma on IMO Nokia-klusterin ja paperiteollisuuden romahdus. Ruotsin ja Tanskan esimerkki osoittavat, että ongelma an sich ei ole pohjoismainen hyvinvointivaltio.

Molemmissa on tehty isoja uudistuksia, joita Suomessa ei ole tehty - ammattiyhdisten valta palkanmuodostukseen on merkittävästi pienempi ja sosiaaliturva on kannustavampaa ja paremmin sovitettu yhteen esim. osa-aikaisen työnteon kanssa.

^ Suomi muistuttaa tosiaan enemmän Norjaa tuollaisen suunnittelutalouden puolesta. Meillä vain ei ole sitä öljyä tämän hölmöilyn rahoittamiseen.

Vagabondo kirjoitti:Ruotsissahan on tai ainakin on ollut tuo YO-papereilla haku, joka käytännössä tarkoittaa, että pääsykokeiden sijaan käydään uusimassa niitä YO-kokeita useampaan kertaan, että saadaan tarpeeksi korkeat arvosanat. Lisäksi huonona puolena, ettei voida räätälöidä alakohtaisia pääsykokeita. Pidän nykyjärjestelmää parempana. En myöskään kaipaa keskieuroopassa yleistä systeemiä pudottaa vuosittain huonoimmat pois ohjelmasta helpon sisäänpääsyn vastapainona.

Simppelein tapa ja ehkä paras tapa olisi tämä:
1. Ilmainen koulutus suhteellisen helpolla sisäänpääsyllä, mutta muutamilla seulovilla porteilla opiskelun aikana. Ei se ole mikään ongelma, jos vaikka lääkäreitä koulutetaan tuplat nykyiseen nähden.
2. Lainapohjainen opintopisteisiin pohjautuva 'opintotuki'. Tämä itsessään karsisi amk:n 'mediamarkkinointijohtajaksi' tähtääviä opintoja ja lyhentäisi opiskeluaikoja.

Tuossa systeemissäkin on tietysti riskinä pääsykokeisiin pänttääminen kotona lojuen, mutta pidän tuota aika pienenä ongelmana. Tärkeintä on saada jengi kouluun ja nopeasti koulusta duuniin. Antaa markkinoiden sitten päättää kuka päätyy minnekin koulun jälkeen ja millä palkalla.

sivustahuutaja kirjoitti: Simppelein tapa ja ehkä paras tapa olisi tämä:
1. Ilmainen koulutus suhteellisen helpolla sisäänpääsyllä, mutta muutamilla seulovilla porteilla opiskelun aikana. Ei se ole mikään ongelma, jos vaikka lääkäreitä koulutetaan tuplat nykyiseen nähden.
2. Lainapohjainen opintopisteisiin pohjautuva 'opintotuki'. Tämä itsessään karsisi amk:n 'mediamarkkinointijohtajaksi' tähtääviä opintoja ja lyhentäisi opiskeluaikoja.

1. Ainakaan DI koulutuksen pääsyvaatimuksia ei oikein voida laskea. Sisään pääsee niin pienellä vaivalla, jos on valmis joustamaan paikkakunnan ja opintosuunnan suhteen, että ne jotka ei pääsykokeesta selviä, ei selviä opinnoistakaan kunnialla.

2. Joskus pohdiskelin, että valtion kannalta olisi järkevää antaa opintotuki lainapohjaisena ja sen voisi sitten kuitata maksamalla veroja suomeen. Jos siis suuntaa ulkomaille heti opiskelujen jälkeen, joutuu kompensoimaan koulutustaan maksamalla lainan pois.

Vagabondo kirjoitti:

James Potkukelkka kirjoitti: Jatko-opintoihin siirtymistä ja valmistumista varmasti tulee vauhdittaa. Toisaalta, jos joku lukion jälkeen haluaa viettää vuoden rantapummina, niin kait hänellä on siihen oikeus.. (edellyttäen, että ei nosta työttömyyskorvasta olematta kuitenkaan työmarkkinoiden käytettävissä). Mutta tosiaan pitäisi saada opiskelemaan haluavat nopeammin opiskelemaan. Nykyäänhän opiskellaan pari kolme vuotta jotain alaa, jolle ei kuitenkaan aiota valmistua samalla kun päntätään pääsykokeisiin. Tämä pitäisi saada pois. Kerralla sisään tai sitten johonkin muualle opiskelemaan (ja myös valmistumaan) tai töihin.

Yksinkertainen konsti jatko-opintojen aloittamisen vauhdittamiseen olisi, että haettaisiin YO-papereilla ja lukion todistuksella ja se olisi sitten siinä. Paikat jaettaisiin kerralla. Jäisi koko pääsykoerumba ja vuosien uudelleen ja uudelleen sisään yrittäminen pois.

Mä oon vaihteeksi eri mieltä suunnilleen kaikesta

Ruotsissahan on tai ainakin on ollut tuo YO-papereilla haku, joka käytännössä tarkoittaa, että pääsykokeiden sijaan käydään uusimassa niitä YO-kokeita useampaan kertaan, että saadaan tarpeeksi korkeat arvosanat. .

James Potkukelkan mallissa ei tunneta YO-kokeiden uusintoja. Se on laaki ja vainaa. Jos tuli huonot arvosanat niin sitten tuli. Sisään pääsyyn vaikuttaisi Yo-kokeet ja lukion todistus. Lukio kuitenkin kestää kolme vuotta eli huonoa lukiotodistusta ei voi selittää satunnaisella epäonnistumisella. Tällä systeemillä kaikki välivaihehäsläys jäisi pois. Pääset sinne minne pääset ja muualle et pääse. Paikka ei odota. Koulu aloitetaan lukion jälkeisenä syksynä tai sitten sitä ei aloiteta ollenkaan.

James Potkukelkka kirjoitti:James Potkukelkan mallissa ei tunneta YO-kokeiden uusintoja. Se on laaki ja vainaa. Jos tuli huonot arvosanat niin sitten tuli. Sisään pääsyyn vaikuttaisi Yo-kokeet ja lukion todistus. Lukio kuitenkin kestää kolme vuotta eli huonoa lukiotodistusta ei voi selittää satunnaisella epäonnistumisella. Tällä systeemillä kaikki välivaihehäsläys jäisi pois. Pääset sinne minne pääset ja muualle et pääse. Paikka ei odota. Koulu aloitetaan lukion jälkeisenä syksynä tai sitten sitä ei aloiteta ollenkaan.

Just. Ei oikein hyvä edes noin niin kuin vitsinä.

Vagabondo kirjoitti:

James Potkukelkka kirjoitti:James Potkukelkan mallissa ei tunneta YO-kokeiden uusintoja. Se on laaki ja vainaa. Jos tuli huonot arvosanat niin sitten tuli. Sisään pääsyyn vaikuttaisi Yo-kokeet ja lukion todistus. Lukio kuitenkin kestää kolme vuotta eli huonoa lukiotodistusta ei voi selittää satunnaisella epäonnistumisella. Tällä systeemillä kaikki välivaihehäsläys jäisi pois. Pääset sinne minne pääset ja muualle et pääse. Paikka ei odota. Koulu aloitetaan lukion jälkeisenä syksynä tai sitten sitä ei aloiteta ollenkaan.

Just. Ei oikein hyvä edes noin niin kuin vitsinä.

Jaa? Tällä systeemillä ongelmat ratkeaisivat tehokkaasti ja halvasti.

James Potkukelkka kirjoitti:Jaa? Tällä systeemillä ongelmat ratkeaisivat tehokkaasti ja halvasti.

Yhtä lailla jou-kirjoituksissa alle ämmän yleisarvosanan kirjoittaneet voisi kerätä valvotulle kesäleirille ja polttaa uuneissa pois kuleksimasta. Tehokasta ja halpaa.

Potkis ymmärtänee itsekin että teini-iässä suoritettu kerrasta poikki -karsinta sulkisi myöhäismurrosiästä kärsivät lahjakkuudet tehokkaasti pois tulevaisuuden osaajapuulista. Ja naisistaisi yhä enemmän akateemisia ammattikuntia.

Suomella ei ole luonnonvaroja ja kansa on pieni, joten meidän paras kilpailuvalttimme on tasa-arvoinen yhteiskunta jossa laajalla pohjalla kouluttaudutaan pitkälle ja toivon mukaan keksitään jotain järkevää mitä muut haluavat ostaa.

Keski-ikäisten toista tutkintoa en välttämättä verovaroilla tukisi vaikka se ns. akateemiseen vapauteen kuuluisikin. Äh, perutaan tää, jos vaikka keksin itselleni uuden kivamman ammatin.

Kottarainen kirjoitti:Potkis ymmärtänee itsekin että teini-iässä suoritettu kerrasta poikki -karsinta sulkisi myöhäismurrosiästä kärsivät lahjakkuudet tehokkaasti pois tulevaisuuden osaajapuulista. Ja naisistaisi yhä enemmän akateemisia ammattikuntia.

...

Keski-ikäisten toista tutkintoa en välttämättä verovaroilla tukisi vaikka se ns. akateemiseen vapauteen kuuluisikin. Äh, perutaan tää, jos vaikka keksin itselleni uuden kivamman ammatin.

Mitä sinä sanoit.

Jälkimmäiseen, hys hys vaan maksullisuudesta. *lukee pääsykoekirjoja*

urpiainen kirjoitti:Mä muuten olen just nyt Ruotsissa. Yksi aika oleellinen ero on tietysti (Oden seuraajana mun on kai melkein pakko sanoa tämä), että huolimatta Ruotsin asemasta ay-liikkeen luvattuna maana, Ruotsi on paljon ketterämpi työllistämään henkilöitä epätyypillisiin työsuhteisiin. Siis osapäivätöihin jne. Meillä ollaan joko täysipainoisesti töissä, tai sitten tuilla. Ode laski jossain, että erot maiden kestävyysnäkymissä selittyvät melkein kokonaan sillä, että se jengi, joka meillä on työelämän ulkopuolella, koska syystä tai toisesta ei sovellu täysipainoiseen duunarityöhön, on Ruotsissa osa-aikatöissä tai vastaavissa.

Tuosta voi aloittaa: http://www.soininvaara.fi/2014/02/24/mi ... more-10338

Ei ku tää onkin ehkä parempi linkki: http://www.vihreat.fi/tiedotteet/soinin ... en-nostoon

Tässä vielä lisää viisauden sanoja Katajanokan menninkäiseltä.

urpiainen kirjoitti: Tässä vielä lisää viisauden sanoja Katajanokan menninkäiseltä.

Kommentit kannattaa lukea myös. Niissä on ihan hyvää kritiikkiä myös.

James Potkukelkka kirjoitti:Kommentit kannattaa lukea myös. Niissä on ihan hyvää kritiikkiä myös.

Mä en kyllä löydä oikein muuta hyvää kritiikkiä kuin sen jonkun historianopiskelijan myötähäpeän siitä, että Soininvaara selittää 50-lukulaisesti kansallista menestystä sillä, että Etelässä voi laiskotella palmun alla. Tosin tämäkään ei ehkä perustu kovin suopeaan luentaan Soininvaaran argumentista. Muu kritiikki, sikäli kun hyvää, saa minusta paremman ilmaisun noissa aiemmin likittämissäni Oden omissa teksteissä (erityisesti tuo mainitsemasi ilmestyskirjan peto).

urpiainen kirjoitti:

James Potkukelkka kirjoitti:Kommentit kannattaa lukea myös. Niissä on ihan hyvää kritiikkiä myös.

Mä en kyllä löydä oikein muuta hyvää kritiikkiä kuin sen jonkun historianopiskelijan myötähäpeän siitä, että Soininvaara selittää 50-lukulaisesti kansallista menestystä sillä, että Etelässä voi laiskotella palmun alla. Tosin tämäkään ei ehkä perustu kovin suopeaan luentaan Soininvaaran argumentista. Muu kritiikki, sikäli kun hyvää, saa minusta paremman ilmaisun noissa aiemmin likittämissäni Oden omissa teksteissä (erityisesti tuo mainitsemasi ilmestyskirjan peto).

Sittemmin keskusteluun liittynyt Tommi Uschanov on saanut kommenttiketjun sittenkin paitsi kiinnostavaksi, myös jotenkin ajattelua kutkuttelevalla tavalla viihdyttäväksi. Hieno mies on hän.

urpiainen kirjoitti:

urpiainen kirjoitti:

James Potkukelkka kirjoitti:Kommentit kannattaa lukea myös. Niissä on ihan hyvää kritiikkiä myös.

Mä en kyllä löydä oikein muuta hyvää kritiikkiä kuin sen jonkun historianopiskelijan myötähäpeän siitä, että Soininvaara selittää 50-lukulaisesti kansallista menestystä sillä, että Etelässä voi laiskotella palmun alla. Tosin tämäkään ei ehkä perustu kovin suopeaan luentaan Soininvaaran argumentista. Muu kritiikki, sikäli kun hyvää, saa minusta paremman ilmaisun noissa aiemmin likittämissäni Oden omissa teksteissä (erityisesti tuo mainitsemasi ilmestyskirjan peto).

Sittemmin keskusteluun liittynyt Tommi Uschanov on saanut kommenttiketjun sittenkin paitsi kiinnostavaksi, myös jotenkin ajattelua kutkuttelevalla tavalla viihdyttäväksi. Hieno mies on hän.

Uschanovin postaukset ovat kyllä viiltäviä

Äänestäisin miestä heti, jos

a) hän ei olisi vasuri
ja
b)olisi ehdolla johonkin

^ Mä olen iloisella 90-luvulla äänestänyt Uschanovia ylioppilaskunnan vaaleissa!

Mikä on rakkauden merkitys parisuhteessa?

Ilman sitä ei tee järkeä olla parisuhteessa.