Kitinä

sivustahuutaja kirjoitti:^ nyt menee kaikki sekaisin. Tuollaisessa bkt:n ja kauppojen koon järjestyksen rinbastamisessa ei ole mitään tolkkua.

Suurin bkt on Yhdysvalloissa ja listan kaksi ensimmäistä ovat yhdysvaltalaisia kauppoja? Eikös se ole selvä asia, että iso absoluuttinen bkt mahdollistaa kauppaketjujen isot liikevaihdot ja päin vastoin?

Et kait tarttunut bkt/capita sivuhuomautukseen? Se oli aivan sivuseikka. Oleellisesta imho on, että Suomen absoluuttinen bkt on maailman 42. suurin, mutta listan suurin suomalaiskauppa vasta sijalla 71.

Ps. tiedän toki, että Suomen päivittäiskauppa on keskittynyttä. Keskustelen vain siitä, mitä Bluntlyn linkkaama listauutinen kertoo.

Riemumieli kirjoitti:Se halusi sitä

Miksi laittoi minihameen.

James Potkukelkka kirjoitti:Suurin bkt on Yhdysvalloissa ja listan kaksi ensimmäistä ovat yhdysvaltalaisia kauppoja? Eikös se ole selvä asia, että iso absoluuttinen bkt mahdollistaa kauppaketjujen isot liikevaihdot ja päin vastoin?

Jep. Mutta kauppojen suuruus määräytyy pikemminkin bkt:n absoluuttisen suuruuden kuin bkt:n järjestysnumeron perusteella. Saksa on yli 10 kertaa isompi markkina kuin suomi, joten saksaan mahtuu useita keskoa tai s-ryhmää isompia kauppoja.

sivustahuutaja kirjoitti:

James Potkukelkka kirjoitti:Suurin bkt on Yhdysvalloissa ja listan kaksi ensimmäistä ovat yhdysvaltalaisia kauppoja? Eikös se ole selvä asia, että iso absoluuttinen bkt mahdollistaa kauppaketjujen isot liikevaihdot ja päin vastoin?

Jep. Mutta kauppojen suuruus määräytyy pikemminkin bkt:n absoluuttisen suuruuden kuin bkt:n järjestysnumeron perusteella. Saksa on yli 10 kertaa isompi markkina kuin suomi, joten saksaan mahtuu useita keskoa tai s-ryhmää isompia kauppoja.

Paitsi jos Saksan kauppa olisi hyvin keskittynyttä.

Jos joka maassa yksi kauppa veisi 100% bkt:sta, kaupat asettuisivat BKT järjestykseen ja Suomen kauppa olisi sijalla 42. Mitä pienemmän osuuden yksittäinen kauppa vie joka maassa, sitä alemmas Suomen sijoitus putoaa (ellei Suomen kauppa sitten vie isompaa osuutta kuin muualla). Jos joka maassa yksi kauppa veisi promillen bkt:sta, 1000 ensimmäistä kauppaa olisivat yhdysvaltalaisia. Eli pelkästään yksittäisten kauppojen koko vertailusta ei voi oikeastaan tehdä mitään johtopäätöstä siitä, onko kauppa keskittynyttä jossain maassa.

^ just noin. Suomaisten ketjujen koko on markkinaan nähden suuri. Keskittymisaste tietysti on tuohon parempi mittari kuin joku järjestysasteikkojen vertailu.

Uhkaako työttömyys? Nyt on duunia tarjolla.

Bluntly kirjoitti:Uhkaako työttömyys? Nyt on duunia tarjolla.

Muukalaislegioona vai Baranohvin pojan joukot, vaikea valinta.

Riemumieli kirjoitti:

Bluntly kirjoitti:Uhkaako työttömyys? Nyt on duunia tarjolla.

Muukalaislegioona vai Baranohvin pojan joukot, vaikea valinta.

Muukalaislegioona ei edellytä ranskan kielen taitoa ja liksa lienee parempi. Muukalaislegioonassa myös riski päätyä murhaamaan siviilejä laittomissa konflikteissa on pienempi. Mutta onneksi ei tarvi valita, kun molemmilla lienee keskimäärin yhtä suuri hinku ottaa liki 40 v kynäniska paperinpyörittäjä vaivoikseen.

Laihialla on Nuukalaislegioona.

Ei oo enää kasettimaksua?!

http://yle.fi/uutiset/uusi_laki_mahdoll ... an/7733199

Hyvä, että vero on siirretty valtion maksettavaksi!

So Hard kirjoitti:Muukalaislegioona ei edellytä ranskan kielen taitoa ja liksa lienee parempi. Muukalaislegioonassa myös riski päätyä murhaamaan siviilejä laittomissa konflikteissa on pienempi. Mutta onneksi ei tarvi valita, kun molemmilla lienee keskimäärin yhtä suuri hinku ottaa liki 40 v kynäniska paperinpyörittäjä vaivoikseen.

Venäjä oli enemmän sellainen huumorivaihtoehto. Kun esitimme velipojan kanssa sotilaita Hylätyt talot, autiot pihat -leffassa (ohjaajana Törhönen), kolmantena kuvauspäivänä olisi ollut mahdollista esittää neukkuarmeijaa tai vaihtoehtoisesti pakenevaa kotimaista. Ei antanut luonto periksi, joten kolmas saturainen jäi ansaitsematta.

Kynäniskasta en tiedä, mutta uskoisin, että legioonan myllyssä niska muuttuisi varsin pian sikaversioksi ja ranskakin olisi sujuvaa.

Arhinjuuri lähtee Kreikkaan ratkaisemaan eurokriisiä.

"Eivät kreikkalaiset halua, että muut maat sanelevat mitä heidän pitää tehdä ja lähettävät vastineeksi pankeille velanmaksuun rahaa, jota tavalliset kreikkalaiset eivät koskaan näe."

Niin. En mäkään haluaisi maksaa velkojani.

Ps. Jos ei nyt oteta niskalenkkiä markkinavoimista, niin ei koskaan!1

^ Mitenköhän Arhinjuuri selittää sen, että Suomi joutuu jollain miljardilla maksumieheksi kun tämä Syringe pääsee valtaan.

^ Arhinmäki taisi avata hienolla tavalla vaalipelin. Soinihan tulee tuohon lasuelmaan tarraamaan, joten demarien pitää ottaa myös kantaa, jotta ei laidat vuoda. Vielä kun saataisiin kepu kameroiden eteen selittämään pitääkö suomen maksaa kreikan maaseutu eläväksi.

Monikulttuurisen asumisen speksit:
http://www.hs.fi/koti/a1305916957109

Satunnainen lainaus helmien joukosta:
"Verhotankoja olisi parasta olla kaksi, jotta saisi asennettua sekä valoa läpi päästävät että paksummat verhot."

Ilmeisesti nämä moniosaajat ovat sen verran pitkälle kouluttautuneita, että edes verhotangon kiinnitys ei onnistu.

sivustahuutaja kirjoitti:Ilmeisesti nämä moniosaajat ovat sen verran pitkälle kouluttautuneita, että edes verhotangon kiinnitys ei onnistu.

Miehet ei osaa/viitsi kun on kiire pureskella khatia ja naiset ei yllä tai kykene kun kotonakin pitää burkhailla.

Koko artikkeli oli kyllä aika lailla hieno ylistyslaulu sille, miten asunnoillakin pitäisi ylläpitää sukupuolten epätasa-arvoa, koska joku uskoo.

^ antaisivat markkinan päättää. Pyörätuoliympyrät, energiatodistukset ja asunnon kokorajoitukset hemmettiin. Eikä tilalle kaivata pakollisia kammioita lapsimorsiamille.

Jokainen voi hankkia itse omaan käyttöönsä sopivan asunnon ja viimeistään rempalla siitä saa halutessa halal-asunnon vaikka koko suvulle.

sivustahuutaja kirjoitti:^ antaisivat markkinan päättää. Pyörätuoliympyrät...

Mielestäni tämä ei sovi markkinoiden päätettäväksi. Se, tarvitseeko joka asuntoon pyörätuoli wc:tä, on sitten eri juttu.

^ miten niin ei sovi? Se on ihan toivotonta ennustaa minne niitä ympyröitä tarvitaan, joten on parempi antaa tarvitsevien joko hakeutua ympyröiden luokse tai rempata kylppärinsä. Kyllä markkina hoitaa erikoisasuntoja, jos niille on kysyntää.

sivustahuutaja kirjoitti:^ miten niin ei sovi? Se on ihan toivotonta ennustaa minne niitä ympyröitä tarvitaan, joten on parempi antaa tarvitsevien joko hakeutua ympyröiden luokse tai rempata kylppärinsä. Kyllä markkina hoitaa erikoisasuntoja, jos niille on kysyntää.

Kaikkea ei voi jättää markkinoiden varaan. Kaikilla ei ole varaa maksaa. Tietysti, jos tarkoitat, että kunta tai kaupunki sitten jälkikäteen remppaa asuntoon pyörätuoli-wc:n, niin voihan sen niinkin tehdä.

Itsekin olen sitä mieltä, että jokaiseen uuteen asuntoon ei tarvitse tehdä pyörätuoli-wc:tä. Esim. yksiön tapauksessa tämä johtaa siihen, että Wc on kohtuuttoman iso muuhun asuntoon nähden. Tätä kait ollaan lieventämässä.

Kokoomusdaven sisällä tosiaan asuu pieni holhoava demari. Ne joilla ei ole varaa vapaiden markkinoiden asuntoon eivät hyödy rajoituksista mitään ja ne joilla on, voivat rempata asunnon haluamakseen. Asuntotuotannon ohjailun pitäisi jäädä kuntien vuokrakasarmien vaivoiksi. Tai sitten tarvittaessa pyörätuolitapausten remontteihin saanee julkista tukea.

So Hard kirjoitti:Kokoomusdaven sisällä tosiaan asuu pieni holhoava demari. Ne joilla ei ole varaa vapaiden markkinoiden asuntoon eivät hyödy rajoituksista mitään ja ne joilla on, voivat rempata asunnon haluamakseen. Asuntotuotannon ohjailun pitäisi jäädä kuntien vuokrakasarmien vaivoiksi.

Kun muutama vuosi sitten keskustelimme asuntojen kiristyvistä rakennusmääräyksistä, minä olin sitä mieltä, että antaa markkinoiden päättää eristeiden paksuuden. Jos asukas haluaa vähemmän eristeitä mutta isomman energialaskun, niin hänellä olkoon siihen oikeus. Sinä olit eri mieltä.

NuoriD kirjoitti:
1)Rakentamisen jatkuvasti kiristyvät lämpöeristysvaatimukset. Rakentajat pakotaan lain voimalla lisäämään lämpöäeristeitä. Pitäisi olla rakentajan oman päätöksen varassa, haluaako hän investoida enemmän seinän paksuuteen vai lämmitysenergiaan. Nyt pakotaan lisäämään seinänpaksuutta niin paljon, että se ei koskaan maksa itseään takaisin.

Tix:
Johtanee juurensa ajatukseen energiansäästöstä. Asiassa on kuitenkin kaksi puolta. Itse talonsa rakentavan kannalta kyse on pakosta, muiden tietotaidon ja harkinnan varassa olevien kannalta kyse on kuluttajansuojasta - jos rakentajat saisivat tehdä paperiseinäisiä halpoja taloja, joiden energiankulutus olisi valtaisaa, rakennuskanta luultavasti muuttuisi merkittävästi siihen suuntaan.


https://kitina.net/viewtopic.php?f=1&t=8393&start=25