Päivän uutiskatsaus

[So Hard]

Höpö höpö. Kuuluu yleissivistykseen tietää, että tuomioistuinlaitos ja syyttäjälaitos ovat erillisiä. Halvensit ihan itse itsesi viittaamalla tietona sivun, jossa "oikeuslaitoksen" osana esitettään mm. yksityiset asianajajat ja nimenomaisesti riippumaton tuomiolaitos ja erillisen syyttäjät. Se, ettet osannut lukea ko. sivun sisältöä edes auttavasti oikein on tosiasia.

[prosessi]

Luonnollisestikin nuo ovat virallisesti erillisiä, minkä takia totesinkin tuolla aiemmin, että "Tuo voi toki olla vain nimellisesti noin, ja toivottavasti onkin." Sinänsä sillä ei kuitenkaan ole mitään merkitystä, sillä riippumatta siitä mitä minä sanoin on käytöksesi oikeasti mielenkiintoista. Vaikka minä olisin maailman tyhmin ja epäsivistynein henkilö, olisi hyökkäyksesi ylimitoitettu, etenkin kun huomioidaan, että keskustelu lähti liikkeelle siitä, että vain kevyesti pohdiskelin, ketkä olisivat oikeita maksajatahoja tuolle turhien oikeudenkäyntien sarjalle. Tietenkin on mahdollista, että sinusta vain on hauskaa yrittää loukata, mitä minun on vaikea ymmärtää, kun en itse saa muiden mielen pahoittamisesta minkäänlaisia kicksejä.

[So Hard]

On se herkkä, on. Vallan kolmijaon oppi luetaan peruskoulussa. Jos ei osaa demokraattisen järjestelmän periaatteita, kannattaa vaikka hiukan hävetä.

Mitä tulee pohdiskeluusi, niin se nyt vaan on hoopo. Skenaario:

Ongelma - poliisin tutkintatyö on huonoa, tuomioistuinlaitoksen työ hyvää.
Ratkaisu - vähennetään poliisin resursseja, lisätään tuomioistuinlaitoksen!

Ja tästä lopputuleman pitäisi olla, että tutkintatyö paranee? Millä ihmeen ilveellä parempi tutkinta tulee heikoimmin resurssein?

Keppi ja porkkana pitää ohjata tötöilevään / hyvää tulosta tekevään virkamieheen, ei resursseihin. Virkavirhejärjestelmä toimii jossain määrin kepin roolissa ja tulospalkkaus porkkanan roolissa. Niitä voi varmasti parantaa.

[Vesper]

Tulin tänne vähän häpeämään, koska en todellakaan muista kaikkea mitä peruskoulussa on opetettu.

[So Hard]

Tulin tänne vähän häpeämään, koska en todellakaan muista kaikkea mitä peruskoulussa on opetettu.

Muistin vajavaisen luonteen vuoksi luetun ymmärtämisen tulisi olisi hanskassa.

[prosessi]

Kuten edellisessä vastauksessani totesin, tietenkin vallan kolmijako-oppi on itsestäänselvyys. Se, miten sen soveltaminen hoidetaan, on se varsinainen kysymysmerkki. Poliisilaitos on nätisti eri ministeriön alaisuudessa, mutta syyttäjälaitos on sijoitettu vähän hassusti (ilmeisesti koska muutakaan luontevaa ministeriötä ei oikein ole) saman ministeriön alaisuuteen kuin tuomioistuinlaitoskin, mikä itsessään voi heikentää vallan kolmijako-opin toteutusta. Jostain syystä sinä kieltäydyt kokonaan ymmärtämästä mitä minä yritän sanoa, eli ehkä täytyy vetää se johtopäätös, etten lukemisen lisäksi osaa kirjoittaakaan? Kuitenkin, jos edes yrittäisit lukea tekstejäni vähän hyväntahtoisemmin, näkisit ehkä myös paremmin mitä oikeasti yritän sanoa.

Parempaan tutkintaan taas on täysin mahdollista päästä heikommin resurssein, alalla kuin alalla tyhjä kassa tuppaa olemaan se paras konsultti. Sekin on jo nähty, etteivät kepit ja porkkanat pahemmin työn laatuun vaikuta, virkavirheiden todistaminen on ainakin Suomessa vaikeaa, kun virkamiehet toimivat toistensa selustatukena minkä kerkeävät, ja tulospalkkauksen ongelmistakin löytyy paljon tietoa ja tutkimuksia, kuten: http://hbr.org/1993/09/why-incentive-pl ... -work/ar/1

Se on myös selvää, että rahan uudelleenohjautuminen organisaatiotasolla edellyttäisi vähemmän kankeaa byrokraattista järjestelmää, jossa erilaiset laitokset voisivat ja saisivat käyttää budjettinsa aiempaa itseohjautuvammin ja tunkeutua toistensa alueille. Sellaista yhteiskuntaa ei tietenkään koskaan ole kokeiltu missään, joten on täysin mahdollista, etteivät ihmiset kykenisi sopeutumaan siihen, mutta ajatusleikkinä se on mielenkiintoinen. On surullista, että haluat mieluummin tuomita pohdiskeluni lähtökohtaisesti "hoopoksi", kuin oikeasti ymmärtää mitä ajan takaa. Toki kukin tekee itse omat valintansa, minkälaisia asioita haluaa edes yrittää miettiä, mutta jos on valinnut toisin kuin minä, ei ehkä silti tarvitse hyökätä kimppuuni, olinpa sitten herkkä tahi en.

[Ylermi Ylihankala]

Tietenkin on mahdollista, että sinusta vain on hauskaa yrittää loukata, mitä minun on vaikea ymmärtää, kun en itse saa muiden mielen pahoittamisesta minkäänlaisia kicksejä.

Toisaalta palstalla on aina turvallinen olo, kun tietää, että löytyy aina se Joku, joka tietää ja osaa kaiken paremmin ja joka voi sinutkin ruotuun laittaa. Pitää vaan ymmärtää, että vituttaahan se välillä, kun muut ei osaa.

[Vagabondo]

Siitä herääkin kysymys, miksi sinulla on tarve halventaa minua.

Tuskin mitään henkilökohtaista. SH on tyly kaikille.

[So Hard]

Niin minä mieleni pahoitin, kun joku ei sanonut iltalehtikommentijatason pöljäilystäni netissä kohteliaimmin mahdollisin sanamuodoin! Vaga on jäljillä. Kaikkien a-luokan typeryyksien edessä sokeroin sanomisiani ihan yhtä vähän. Kannattaa varmaan sulkea se interweb jos kovin jää pohtimaan paitsi "miksi se mulle niin sanoi" tai vielä enemminkin "miksi se sanoi sen mulle noilla sanoilla eikä näillä" ja sen jälkeen alkaa puhua isoon ääneen henkilökohtaisesta hyökkäyksestä. Otappa prinsessa prosessi se herne pois sieltä patjan alta ja nenästä.

[James Potkukelkka]

http://www.hs.fi/kaupunki/a1412749268244

Varmastikin taustalla on erilaista sosiaalista problematiikkaa. Voi kuitenkin miettiä, mitä tapahtuisi, jos kymmenien valkonaamojen jengi hakkaisi kymmeniä satunnaisia tummahipiäisiä nuoria. Olisiko päivystävä desantti yhtä ymmärtäväinen. Saa nähdä, kovennetaanko tuomioita viharikos-perusteella. "Blondin" hakkaaminen kuulostaa rasistisin perustein tehdyltä rikokselta.

[So Hard]

http://www.hs.fi/kaupunki/a1412749268244

Varmastikin taustalla on erilaista sosiaalista problematiikkaa. Voi kuitenkin miettiä, mitä tapahtuisi, jos kymmenien valkonaamojen jengi hakkaisi kymmeniä satunnaisia tummahipiäisiä nuoria. Olisiko päivystävä desantti yhtä ymmärtäväinen. Saa nähdä, kovennetaanko tuomioita viharikos-perusteella. "Blondin" hakkaaminen kuulostaa rasistisin perustein tehdyltä rikokselta.

"Vaikka esimerkiksi Ruotsin nuorisomellakoiden kärki näyttäytyi etnisenä, oli kyse sielläkin yhteiskunnallisesta eriytymisestä." Tää on just tätä. Kun tummaihoinen paskasakki rettelöi, vika on aina yhteiskunnan. Meillä on ollut white trashia maailman sivu, mutta ei mitään tämmöisiä ilmiöitä, sen paremmin kuin Ruotsissakaan.

[urpiainen]

Vallan kolmijaon oppi luetaan peruskoulussa. Jos ei osaa demokraattisen järjestelmän periaatteita, kannattaa vaikka hiukan hävetä.

Sulla on liian korkea käsitys peruskoulusta. Peruskoulun oppimäärän hallitseva osaa just ja just sanoa, että Suomenkin valtio pyrkii noudattelemaan Monteskjöön muotoilemaa vallan kolmijakoa, joka korostaa lainsäädäntövallan, tuomiovallan ja toimeenpanovallan keskinäistä riippumattomuutta. Lukion oppimäärän hallitseva sitten osaa tarkentaa, että Suomessa tuomiovaltaa edustaa tuomioistuinlaitos, lainsäädäntövaltaa eduskunta ja toimeenpanovaltaa valtioneuvosto ja presidentti. Valtiotieteellisessä tiedekunnassa yliopistotasolla aletaan sitten avaamaan tätä toimeenpanovallan ja lainsäädäntövallan riippumattomuutta delegaation käsitteen kautta tilanteessa, jossa eduskunta hyväksyy kumileimasimena hallituksen esitykset laeiksi. Kysymys siitä, edustaako syyttäjänlaitos tuomiovaltaa vai toimeenpanovaltaa vallan kolmijaon kontekstissa kuuluu sitten jo oikeustieteellisen tiedekunnan edistyneisiin pohdintoihin, ei missään nimessä peruskouluun.
(Vaikka kolmijaon toteutus on siis epäselvää, niin tämä ei tietenkään mitenkään haasta alkuperäistä väitettäsi siitä, että Prosessin älynväläys syyttäjänlaitoksen alaisuudesta oikeuslaitos-virastoon nähden oli toki sekoilua alusta loppuun, ihan kolmijako-opista huolimatta.)

[James Potkukelkka]

^Ei mitenkään liity alkuperäiseen aiheeseen, mutta mitä vallan kolmijako-oppi sanoo suomalaisesta korporatiivisesta mallista, jossa työmarkkinakeskusjärjestöt sopivat asioista ja hallitus ja eduskunta sitten tekevät, kuten käsketään?

[urpiainen]

http://www.hs.fi/kaupunki/a1412749268244
Varmastikin taustalla on erilaista sosiaalista problematiikkaa. Voi kuitenkin miettiä, mitä tapahtuisi, jos kymmenien valkonaamojen jengi hakkaisi kymmeniä satunnaisia tummahipiäisiä nuoria. Olisiko päivystävä desantti yhtä ymmärtäväinen. Saa nähdä, kovennetaanko tuomioita viharikos-perusteella. "Blondin" hakkaaminen kuulostaa rasistisin perustein tehdyltä rikokselta.

"Vaikka esimerkiksi Ruotsin nuorisomellakoiden kärki näyttäytyi etnisenä, oli kyse sielläkin yhteiskunnallisesta eriytymisestä." Tää on just tätä. Kun tummaihoinen paskasakki rettelöi, vika on aina yhteiskunnan. Meillä on ollut white trashia maailman sivu, mutta ei mitään tämmöisiä ilmiöitä, sen paremmin kuin Ruotsissakaan.

Voi olla, että mä olen tässä persuutuneessa ilmapiirissä vähän yliherkkä, mutta olen aistivinani, että tuossa Daven kirjoituksessa on ainakin riski tähän perikokoomuslaiseen "ymmärryksen" kahden eri merkityksen sekoittamiseen: kun tutkija ymmärtää(1) (so. selittää) sosiaalisen luokkautumisen perusteella tätä väkivaltaa, hän puhuu puhtaan ei-normatiivisessa mielessä kausaalisista tekijöistä, jotka tuppaavat johtamaan tämänkaltaisiin ilmiöihin. Hän ei ymmärrä(2) (so. hyväksy) väkivaltaa siinä mielessä, että vihjaisi tekojen olevan vähimmässäkään määrin hyväksyttäviä tai tekijöiden vastuun teoistaan olevan jotenkin laskenut. Sama saattaa päteä So Hardin käyttämään "vika"-termiin.

Edelleen, vastoin Daven vihjailuja, minusta nämä päivystävät dosentit nimenomaan käyttävät täsmälleen samaa ymmärryslogiikkaa selittäessään (ymmärtäessään) esimerkiksi persumielisten rasististen asenteiden nousua: siinäkään ei vedota persujen henkilökohtaiseen pahuuteen tai geneettisiin ominaispiirteisiin vaan samanlaisiin yhteiskunnallisiin muutoksiin. Lisäksi, en ole ihan varma, pitääkö So Hardin historiallis-empiirinen väite paikkansa: kyllä kai ennen kuin kekkosslovakia hävitti toiseuden ja luokkaerot, Suomessa on ollut ihan kotitarpeiksi luokkapohjaista väkivaltaa lähtien vaikka vuoden 1918 kekkereistä kieliryhmien välienselvittelyihin myöhemmin, ja edelleen aina jengitappeluihin 70-luvulle asti, jolloin vielä oli Helsingissä alueita, jonne etelä-helsinkiläisen porvarisnuoren ei kannattanut yksin mennä.

[James Potkukelkka]

^Hyväksyn kyllä pointtisi. Ehkäpä katse pitäisi suunnata desantista tiedotusvälineisiin ja poliitikkoihin. Kun vuosia sitten Joensuussa muutama maahanmuuttaja pahoinpideltiin skinien toimesta (nyt 70 suomalaista) oli yleinen paheksunta voimakasta ad Hesarin pääkirjoitus ja poliitikot. En muista, että kukaan olisi silloin ollut kiinnostunut desantin tulkinnasta?

Nyt vallitsee korvia huumaava hiljaisuus. Ei kuulu Päivi Lipposen, ei Hesarin pääkirjoituksen paheksuntaa.

[So Hard]

Nyt vallitsee korvia huumaava hiljaisuus. Ei kuulu Päivi Lipposen, ei Hesarin pääkirjoituksen paheksuntaa.

Selittävä tekijä - sanot mitä tahansa, tulee X mokuttajatoimittajaa/poliitikkoa huutamaan rassismia, rassismia, senkin persupopulisti yök.

[urpiainen]

^ Ehkä sitten kannattaisi kommentoida ei-rasistisesti, mihin toki yleensä riittää ihan faktoissa pysyttäytyminen. Esimerkiksi nyt tässä Sinun ja Jamesin kontribuutioissa oli kaksi tulokulmaa: (i) päivystävät desantit ymmärtävät ei-kantasuomalaisten väkivaltaa eri logiikalla kuin kantasuomalaisten ongelmia ja (ii) ei-etnispohjaista nuorisomellakointia ei ole Suomessa koskaan ollut. Molemmat ovat ilmeisen epätosia väitteitä. En yhtään ymmärrä, miksi aloitatte keskustelun tuollaisilla heitoilla. Eikö olisi omienkin poliittisten päämäärienne kannalta hedelmällisempää lähteä faktoista ja todeta vaikka, että päivystävät dosentit ovat toki oikeassa sanoessaan, että taustalla on ongelmia synnyttäviä sosiaalisia rakenteita, ja silmäänpistävää on, että nyky-Suomessa näitä rakenteita syntyy niin paljon juuri epäonnistuneen maahanmuuttopolitiikan seurauksena?

[James Potkukelkka]

^Mä en oikein tiedä, mikä on mun poliittinen päämäärä

[urpiainen]

^Ei mitenkään liity alkuperäiseen aiheeseen, mutta mitä vallan kolmijako-oppi sanoo suomalaisesta korporatiivisesta mallista, jossa työmarkkinakeskusjärjestöt sopivat asioista ja hallitus ja eduskunta sitten tekevät, kuten käsketään?

Mä luulen, että se menee pikemminkin niin päin, että kolmikantaa ideologisista syistä vastustavat tyypit koettavat argumentoida, että tilanne on perustavanlaatuisesti (so. fundamentalistisesti) hyväksytyn kolmijako-opin vastainen, vaikka todellisuduessa toki kolmijako-oppi ei missään nimessä edellytä vallan osapuolilta pidättäytymistä laajemmasta keskustelusta yhteiskunnan intressiryhmien kanssa tai jopa delegaatiosta. (Ylläolevasta ei mitenkään seuraa, että kolmikannan nykyrooli olisi sen enempää Urpiaisen kuin valtio-opin teoriankaan näkökulmasta perusteltu - ainoastaan, että perustelluudesta keskustelu ei redusoidu siitä kinaamiseen, mitä kolmijako-opista seuraa tai ei seuraa loogisesti.)

[urpiainen]

^Mä en oikein tiedä, mikä on mun poliittinen päämäärä

Sitten sä ajat toiminnallasi jonkun muun päämääriä, sinä hyödyllinen idiootti.

[So Hard]

päivystävät desantit ymmärtävät ei-kantasuomalaisten väkivaltaa eri logiikalla kuin kantasuomalaisten ongelmia

Kantasuomalaisilla ei ole em. ongelmia. Kuten ei kantaruotsalaisillakaan. Ne halutaan silti selittää pois etnisyydestä, vaikka ..

ei-etnispohjaista nuorisomellakointia ei ole Suomessa koskaan ollut. Molemmat ovat ilmeisen epätosia väitteitä.

Hyvä on - minun vajavaisen <40 vuoden elinaikanani sinä aikana kun olen yhteiskunnan tapahtumia seurannut ei ole ollut. Historiallisessa katsannossa olen toki väärässä, koska sisällissota. Happy now?

[James Potkukelkka]

^Mä en oikein tiedä, mikä on mun poliittinen päämäärä

Sitten sä ajat toiminnallasi jonkun muun päämääriä, sinä hyödyllinen idiootti.

Oletko se sinä Vladimir Iljitš Lenin?

[So Hard]

Jäin vielä miettimään, että mihin se tyhjä kassa on alalla kuin allalla tie. No likvideettiongelmiin, lomautuksiin, irtisanomisiin ja konkursseihin. Viranomaisella, erityisesti sellaisella jonka tehtävä on ehkäistä ja tutkia rikoksia, ei ole varaa mihinkään noista, eikä, toisin kuin yritysmaailmassa, optiona ole nostaa riskikapitaalia markkinoilta vaan rahoituksen raja on edelleen se budjetti. Ei ole myöskään mitenkään erityisen hyvää näyttöä siitä, että kutistuva rahantulo olisi tae toiminnan laadun parantamiselle. Laatu paranee kun on riittävät resurssit ja ajanmukaiset välineet ja menetelmät palvelun tuottamiseen.

[James Potkukelkka]

^Ei mitenkään liity alkuperäiseen aiheeseen, mutta mitä vallan kolmijako-oppi sanoo suomalaisesta korporatiivisesta mallista, jossa työmarkkinakeskusjärjestöt sopivat asioista ja hallitus ja eduskunta sitten tekevät, kuten käsketään?

Mä luulen, että se menee pikemminkin niin päin, että kolmikantaa ideologisista syistä vastustavat tyypit koettavat argumentoida, että tilanne on perustavanlaatuisesti (so. fundamentalistisesti) hyväksytyn kolmijako-opin vastainen, vaikka todellisuduessa toki kolmijako-oppi ei missään nimessä edellytä vallan osapuolilta pidättäytymistä laajemmasta keskustelusta yhteiskunnan intressiryhmien kanssa tai jopa delegaatiosta. (Ylläolevasta ei mitenkään seuraa, että kolmikannan nykyrooli olisi sen enempää Urpiaisen kuin valtio-opin teoriankaan näkökulmasta perusteltu - ainoastaan, että perustelluudesta keskustelu ei redusoidu siitä kinaamiseen, mitä kolmijako-opista seuraa tai ei seuraa loogisesti.)

Siteeraan ystävääni Deng Xiaopingia, joka tuli tunnetuksi Kiinan bridge-liiton varapuheenjohtajana. "Ei ole väriä, minkä värinen kissa on, kunhan se pyydystää hiiriä". Eli kolmikanta saattaa olla ok.

Sen etu on, että kun etujärjestöt ovat mukana päättämässä, kansalaiset (Akavalaisia lukuunottamatta) kokevat, että neuvottelutuloksilla on legitimiteetti.

[James Potkukelkka]

Jäin vielä miettimään, että mihin se tyhjä kassa on alalla kuin allalla tie. No likvideettiongelmiin, lomautuksiin, irtisanomisiin ja konkursseihin. Viranomaisella, erityisesti sellaisella jonka tehtävä on ehkäistä ja tutkia rikoksia, ei ole varaa mihinkään noista, eikä, toisin kuin yritysmaailmassa, optiona ole nostaa riskikapitaalia markkinoilta vaan rahoituksen raja on edelleen se budjetti. Ei ole myöskään mitenkään erityisen hyvää näyttöä siitä, että kutistuva rahantulo olisi tae toiminnan laadun parantamiselle. Laatu paranee kun on riittävät resurssit ja ajanmukaiset välineet ja menetelmät palvelun tuottamiseen.

Tuskin se raha on kuitenkaan mikään takuu hyvästä työstä. Ainakaan, jos työntekijä ei koe, että työpanos vaikuttaa hänen henkilökohtaiseen ansiotasoonsa.