Kitinä

Vadim kirjoitti:Kusipäisyys viestii yhtä keskeistä maskuliinista ominaisuutta, riippumattomuutta. Riippumattomuus taas henkii maskuliinista dominanssia, jota nartut hakevat.

Tämäkin on vähän hölmöä. Minähän olen riippumaton, naiselle vaan olis paikka elämässä, ei muuta. Tarvitsisiko minun ruveta jotenkin teeskentelemään etten ole kiinnostunut naisista jotta heissä heräisi alkukantainen himo?

Nytkin yksi nainen on ihan lääpällään minuun sen takia että pidän häntä vain hyvänä juttuseurana. Hän on siis kiinnostunut minusta pelkästään siksi että minä en ole hänestä kiinnostunut siinä mielessä, vaan ainoastaan juttuseurana. Miksi tämän pitää olla tällaista? Äh!

Duckzilla kirjoitti:

nexie kirjoitti:Selkärangattomat nyhveröt taas luulevat, että ainoa vaihtoehto myötäilevälle nössöydelle on jokin inkarnaatio itsekkääksi ja epäempaattiseksi pissapääksi... Ei näin, sano.

Minä taas luulen etten ole edes varma onko minulla selkäranka vai ei. Periaatteessa minun pitäisi kai olettaa että minulla sellainen on, mutta koska homma ei vaan ole tähän asti oikein toiminut, niin pakostakin kuvittelen ettei minulla ole selkärankaa.

Toisaalta, selkärankaisuuskin saa erilaisia muotoja kontekstista riippuen. Huomaan itsekin olevani hyvin erilainen eri ihmisten seurassa. Minulle ei tuota minkäänlaista ongelmaa puolustaa kantaani, olipa foorumi sitten mikä vain; mutta toisaalta, tilanteessa, jossa minulla ei ole voimakkaita preferenssejä suuntaan tai toiseen, on turha lähteä kiistelemään asiasta vain osoittaakseen omaavansa omaa tahtoa. Ihmisillä on erilainen sietofunktio, ja sitä on syytä kunnioittaa. Olen itse uskoakseni hyvinkin joustava varsin pitkälle, mutta kun tietty piste ylitetään, jousto loppuu kuin seinään. Tätä voi sitten tulkita tilanteesta riippuen eri tavoin.

Kysymys on ehkä paremminkin itsekunnioituksesta. Se on kuitenkin vielä hankalammin todennettavissa kuin selkärankaisuus tai sen puute, sanoisin, ja sitä voi olla yhtäällä samalla, kun sitä puuttuu toisaalla. Ihminen voi esimerkiksi kunnioittaa itseään ammatillisesti, vaikkei hänen itsekunnioituksensa laita vaikkapa ihmissuhteissa olisikaan ihan kohdallaan. Vaikka epävarmuus yhtäällä saattaa lietsoa epävarmuutta toisaalla, voi myös käydä vastoinpäinkin, toisin sanoen, että vahvuus yhtäällä parantaa itsekunnioitusta yleisemminkin. Onnistuminen jossakin lisää luottamusta omiin kykyihin, ja siksipä en olisikaan ylen määrin huolestunut nuoruuden angsteista. Asioilla on näet taipumus järjestyä.

Duckzilla kirjoitti:Tämäkin on vähän hölmöä. Minähän olen riippumaton, naiselle vaan olis paikka elämässä, ei muuta. Tarvitsisiko minun ruveta jotenkin teeskentelemään etten ole kiinnostunut naisista jotta heissä heräisi alkukantainen himo?

Nytkin yksi nainen on ihan lääpällään minuun sen takia että pidän häntä vain hyvänä juttuseurana. Hän on siis kiinnostunut minusta pelkästään siksi että minä en ole hänestä kiinnostunut siinä mielessä, vaan ainoastaan juttuseurana. Miksi tämän pitää olla tällaista? Äh!

Nyt oli puhe nartuista. Sellaistako etsit?

Sinussa on kyllä yksi hieman neitimäinen ominaisuus: kun joku horisee yleisellä tasolla, tunnut arvelevan, että nyt puhutaan juuri sinusta. Näin naisetkin usein tekevät. Selvyyden vuoksi: nyt ei puhuttu sinusta.

Duckzilla kirjoitti:Nytkin yksi nainen on ihan lääpällään minuun sen takia että pidän häntä vain hyvänä juttuseurana. Hän on siis kiinnostunut minusta pelkästään siksi että minä en ole hänestä kiinnostunut siinä mielessä, vaan ainoastaan juttuseurana. Miksi tämän pitää olla tällaista? Äh!

Niin no, kukapa meistä haluaisi kerhoon, joka hyväksyy meidät jäsenikseen.

Vadim kirjoitti:

Duckzilla kirjoitti:Tämäkin on vähän hölmöä. Minähän olen riippumaton, naiselle vaan olis paikka elämässä, ei muuta. Tarvitsisiko minun ruveta jotenkin teeskentelemään etten ole kiinnostunut naisista jotta heissä heräisi alkukantainen himo?

Nytkin yksi nainen on ihan lääpällään minuun sen takia että pidän häntä vain hyvänä juttuseurana. Hän on siis kiinnostunut minusta pelkästään siksi että minä en ole hänestä kiinnostunut siinä mielessä, vaan ainoastaan juttuseurana. Miksi tämän pitää olla tällaista? Äh!

Nyt oli puhe nartuista. Sellaistako etsit?

Sinussa on kyllä yksi hieman neitimäinen ominaisuus: kun joku horisee yleisellä tasolla, tunnut arvelevan, että nyt puhutaan juuri sinusta. Näin naisetkin usein tekevät. Selvyyden vuoksi: nyt ei puhuttu sinusta.

Niin. Nyt puhutaan musta.

Vadim kirjoitti:
Toisaalta, selkärankaisuuskin saa erilaisia muotoja kontekstista riippuen.

Kysymys on ehkä paremminkin itsekunnioituksesta. Se on kuitenkin vielä hankalammin todennettavissa kuin selkärankaisuus tai sen puute, sanoisin, ja sitä voi olla yhtäällä samalla, kun sitä puuttuu toisaalla.

Monitulkintaista kieltämättä. Mun mielestä sekä selkäranka että itsekunnioitus positiivisina ja mielenkiintoa herättävinä/ylläpitävinä ominaisuuksina linkittyvät ensinnäkin siihen, että ihmisellä ylipäänsä on mielipiteitä ja arvoja. Arvostan myös sitä, että ihmiset tuovat julki ja perustelevat kantansa, mutta toisaalta myös kunnioittavat muiden ajatuksia. Erityisen hienoa on se, jos jollain on rohkeutta muuttaa kantansa johonkin asiaan, kun toinen näkökanta tai tulkintamahdollisuus hänelle tarpeeksi hyvin perustellaan. Tämä on mielestäni ihan eri asia kuin selkärangaton toisten myötäily. Kai tässä sitten päästään myös puhumaan itsetuntemuksesta (TM) ja siten syvälle määrittelyn mahdottomaksi tekevään käsiteviidakkoon, mikä taas ei tuo mitään jeesiä käytännön tilanteisiin. Auts.

Mut hei. Olen miettinyt tässä viime vuosina välillä sitä miksen pariudu. Muistattehan palstalle asti julkituodun, sanomalehdessä olleen tutkimustuloksen, jossa onnellisimmat suhteet olivat hyvätuloisen miehen ja pienituloisemman naisen luomia.

Puhutaan katutotuutena siitä, että paskalakki pettää herkästi, ovat sitoutumiskammoisia ja eroavat, kun ilta- ja yöpainotteiset työvuorot vievät vähäisenkin laatuajan parisuhteelta. Näitä on ja riittää.

Mut enhän mä voi koskaan onnistua, jos palkka on paska alusta loppuun ja kaikenaikaa

NuoriDaavid kirjoitti:

masa kirjoitti: Ja mistäs moiseen johtopäätökseen olet tullut?

Äh, ehkä tuo oli turhaa. Totta kai läppää heität, mutta niissä on aika usein naisvihamielinen sävy.

Tämän minäkin olen huomannut ja asiaa ihmetellyt. Ehkä IRL-persoona sitten on ihan eri. Keittiöpsykologisivupersoonani on sitä mieltä, että masa saattaa suojella itseään naisilta aiempien haavoittavien kokemusten vuoksi. Hyökkäys on paras puolustus ja pelosta se koirakin yleensä puree.

Duckzilla kirjoitti:

NuoriDaavid kirjoitti:naisvihamielinen sävy.

Äijähän vaan näyttää että hänessä on särmää, naiset tykkäävät semmoisesta. Toisaalta jos minä puhuisin tuollaisia, saisin armotta turpiini. Riippuu kai vähän siitä kuka sanoo, ja millaiseen sävyyn.

Eivät tykkää eikä riipu. MOT

Vadim kirjoitti:Sinussa on kyllä yksi hieman neitimäinen ominaisuus: kun joku horisee yleisellä tasolla, tunnut arvelevan, että nyt puhutaan juuri sinusta. Näin naisetkin usein tekevät. Selvyyden vuoksi: nyt ei puhuttu sinusta.

Joo. Guilty as charged. Asia selvä.

Zeb kirjoitti:Keittiöpsykologisivupersoonani on sitä mieltä, että masa saattaa suojella itseään naisilta aiempien haavoittavien kokemusten vuoksi. Hyökkäys on paras puolustus ja pelosta se koirakin yleensä puree.

masa kirjoitti:

Myös nauruhymiö on defenssi elikkä itsesuojelukikkaviitonen.

Pyry-Matias kirjoitti:Puhutaan katutotuutena siitä, että paskalakki pettää herkästi

Tilaisuus tekee varkaan. Poliisithan ovat naisista hotteja, joten totta kai kaikkia tarjokkaita tulee maistaa. Sehän olis vaan tyhmää olla maistamatta.

Duckzilla kirjoitti: Poliisithan ovat naisista hotteja

Ei poliisit oikeastaan ole hotteja vaan hassuja. (Ne on ne käsiraudat, jotka hämää..) Palomiehet on hotteja.

Duckzilla kirjoitti:Poliisithan ovat naisista hotteja

Sattumaa tai ei, mutta kaikki poliisit, jotka satun henk. koht. tuntemaan, ovat kieltämättä kyllä aika håtteja ulkomuodoltaan, mutta valitettavasti fiksuustaso on samaa luokkaa kuin vasemman jalan saappaalla. Se ei ole hottia. Päinvastoin.

Duckzilla kirjoitti:

nexie kirjoitti:Selkärangattomat nyhveröt taas luulevat, että ainoa vaihtoehto myötäilevälle nössöydelle on jokin inkarnaatio itsekkääksi ja epäempaattiseksi pissapääksi... Ei näin, sano.

Minä taas luulen etten ole edes varma onko minulla selkäranka vai ei. Periaatteessa minun pitäisi kai olettaa että minulla sellainen on, mutta koska homma ei vaan ole tähän asti oikein toiminut, niin pakostakin kuvittelen ettei minulla ole selkärankaa.

Mitä tällä selkärangattomalla nyhveröllä tarkoitetaan? Kynnysmattoa, kyllä-miestä? Hiljainen, ehkä ujo? Sitä, että ei ole menestyksellinen taloudellisesti ja statuksellisesti?

Hmm, lähinnä kai sellaista joka alistuu henkiselle vallankäytölle?

Ihminen kirjoitti: Mitä tällä selkärangattomalla nyhveröllä tarkoitetaan? Kynnysmattoa, kyllä-miestä? Hiljainen, ehkä ujo? Sitä, että ei ole menestyksellinen taloudellisesti ja statuksellisesti?

Ei sillä käsitteellä varsinaista liityntää ainakaan noihin viimeksimainittuihin asioihin ole. Toki on mahdollista (ja kenties todennäköistä), että selkärangaton nyhverö on myös taloudellista ja statuksellisesta menestystä vailla, mutta mitään vastakohtaispäätelmää näistä seikoista ei voi tehdä. Päällisin puolin hiljainen ja ujo saattaa kyllä vaikuttaa selkärangattomalta nyhveröltä, mutta yleensä parempi tutustuminen auttaa tämän näköharhan yli. Selkärangaton nyhverö todennäköisesti on myötäilevä kynnysmatto, joten tämä määritelmä kuvaa asiaa ehkä parhaiten.

Duckzilla kirjoitti:Hmm, lähinnä kai sellaista joka alistuu henkiselle vallankäytölle?

Selkärangattoman nyhverön määritelmään liittyvä elinehto ei ole se, että toiset ihmiset kohtelisivat häntä (varsinkaan tarkoituksellisesti) väärin ja käyttäisivät häntä hyväksi. Sen roolin mukaisesti voi toimia, vaikka muut parhaan tahtonsa mukaisesti yrittäisivät tehdä demokraattisia päätöksiä ja ottaa kaikkien mielipiteet huomioon. Kun mielipiteitä ja tarpeita on muiden vähän vaikea päätellä, jos henkilö pitää ne sisällään.

Kehittelin yhden teorian otsikkoon liittyen tässä kärvistellessäni:

Kiinnostun vain sellaisista naisista, jotka tunnen jo jotenkin entuudestaan. Toisaalta tuollaisen ihmisen lähestyminen on hankalampaa kuin täysin tuntemattoman.

Bluntly kirjoitti:Kehittelin yhden teorian otsikkoon liittyen tässä kärvistellessäni:

Kiinnostun vain sellaisista naisista, jotka tunnen jo jotenkin entuudestaan. Toisaalta tuollaisen ihmisen lähestyminen on hankalampaa kuin täysin tuntemattoman.

Miks sä et toimi kuten tavallinen suomalainen nuorimies. Mene baariin, iske kinkku - ihan sama kuka, ja pane sitä. Ei se naisten kanssa vehtaaminen voi olla noin vaikeaa.

masa kirjoitti:Ei se naisten kanssa vehtaaminen voi olla noin vaikeaa.

Mitä jos se onkin?

masa kirjoitti:Miks sä et toimi kuten tavallinen suomalainen nuorimies. Mene baariin, iske kinkku - ihan sama kuka, ja pane sitä.

No katsos kun ylläoleva metodi kiinnostaa yhtä paljon kuin viilan työntäminen korvaan. Voi ehkä yllättää, mutta naisella voi olla muitakin käyttötarkoituksia kuin tiskaaminen ja nussiminen. Tai siis tiskaaminen on kyllä aika must.

Bluntly kirjoitti:Kehittelin yhden teorian otsikkoon liittyen tässä kärvistellessäni:

Kiinnostun vain sellaisista naisista, jotka tunnen jo jotenkin entuudestaan. Toisaalta tuollaisen ihmisen lähestyminen on hankalampaa kuin täysin tuntemattoman.

Tää on järkevä teoria, näinhän se juuri menee.

Onhan nyt siis aivan sairaan paljon helpompaa ampasta baariin ja löytää sieltä seksiseuraa..kun lähestyä romanttisessa mielessä jotain entuudesta tuttua ja kiinnostavaa henkilöä.

Bluntly kirjoitti: No katsos kun ylläoleva metodi kiinnostaa yhtä paljon kuin viilan työntäminen korvaan. Voi ehkä yllättää, mutta naisella voi olla muitakin käyttötarkoituksia kuin tiskaaminen ja nussiminen..

No kun ei toi sun omakaan metodi näytä tuottavan tulosta, niin kokeile tota metodia sen aikaa. Saattaisit vaikka oppia sillä jotain.