Kitinä

urpiainen kirjoitti:

Varis kirjoitti:

urpiainen kirjoitti:^^ Mitä sä koetat todistella?

Että raiskaaminen ja raiskauksen uhka nyt vain on ja tulee väistämättä aina olemaan objektiivinen uhka

Miksi asettelet sanoja suuhun? Minä sanoin vain tämän osan, loppuosa on sinun mielikuvitustasi.

En asetellut, kysyin. Loppuosa tuohon katkelmaan ei myöskään ole mielikuvitukseni tuotetta vaan, kuten selitin, looginen seuraus siitä kategoriavirheestä, joka syntyy kun samaistaa raiskaukset väistämättömiin luonnonilmiöihin, ja jonka ymmärtämisestä kieltäytyminen on, kuten selitin, sitä naiivia ajattelua.

Varis kirjoitti:Hyvä on. Ei työnnetä päätä pensaaseen. Millä keinoin ajattelit poistaa ongelman nimeltä raiskaus?

urpiainen kirjoitti:

Varis kirjoitti:Hyvä on. Ei työnnetä päätä pensaaseen. Millä keinoin ajattelit poistaa ongelman nimeltä raiskaus?

Tuolla on joitain ihan hyviäkin ideoita: http://www.stm.fi/c/document_library/ge ... -12304.pdf

boingboing kirjoitti:The movie, which had grossed nearly $1B at the time, was nevertheless running $167M in the red. The losses are largely attributable to to prints and advertising/marketing -- and, as many commenters on the original post point out, a major recipient of that marketing budget would have been Warner's itself, in the guise of its other media divisions. Another culprit is high interest fees, though the film didn't have outside financing, so Deadline speculates that the loan note was also held by Warner's.

Chap kirjoitti:When history was made

sivustahuutaja kirjoitti:

Chap kirjoitti:When history was made

Harmi ettei noista käppyröistä julkaista aina automaattisesti myös logaritmisen asteikon versiota. Teollistuminen erottuisi paremmin logaritmisellä käppyrällä kasvunopeuden muutoksena.

Artikkelin paras jä pysäyttävin lause:
"Over 23% of all the goods and services made since 1AD were produced from 2001 to 2010"

Pyhä Bätmän!? Siis 2000-luvulla olemme tuottaneet jo yli neljänneksen ajanlaskun jälkeen tuotetusta kamasta ja tahti sen kuin kiihtyy. Burn, pallo, burn.

NuoriDaavid kirjoitti:Lisäksi merkille pantavaa on, että ihmisiä on 7 kertaa enemmän kuin 1800-luvun alussa ja he ovat keskimäärin paljon koulutetumpia ja heillä on aikaa tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Eli kehitys kehittyy paljon nopeammin puhtaasti tuonkin takia. 1800-luvun alussa vain aatelismiehillä oli aikaa ja varaa keskittyä tutkimukseen.

NuoriDaavid kirjoitti:Mitä tulee burn pallo burn -teesiin, niin sehän on kiinni aivan siitä, mitä tehdään. Esim kännykän soittoäänien tai tietokoneen käyttöjärjestelmien valmistus ei paljoa luontoa kuluta.

NuoriDaavid kirjoitti:Tavarassakin yhden tuotetun mikroprosessorin arvo on paljon kahvakuulaa isompi, vaikka rautaa ja energiaa kuuluukin paljon vähemmän.

Ericsson on Piracy, Scribd kirjoitti:By clinging to outdated business methods such as windowing and territoriality, economic-rights holders are in fact creating the consumer behavior against which they so violently protest.

Manaaja kirjoitti:

NuoriDaavid kirjoitti:Tavarassakin yhden tuotetun mikroprosessorin arvo on paljon kahvakuulaa isompi, vaikka rautaa ja energiaa kuuluukin paljon vähemmän.

Nojaa, en uskaltaisi äkkiseltään olla samaa mieltä kun otetaan huomioon että yhden mikroprosessorisukupolven vuoksi rakennetaan useiden miljardien hintaisia tuotantolaitoksia joilla ne mikroprosessorit tuotetaan, ja jotka joudutaan käytännössä uusimaan täydellisesti heti kun puolijohteen viivanleveysprosessi taas seuraavaksi sukupolveksi kutistuu.

There are several ways to predict what the temperature trends of the next century will be like. ... That’s simply to remember what’s happened before, and assume it will happen again.

Here I’ve plotted the 400 years following each minimum in the record that leads to a sustained sharp rise. There were 10 of them; the first five are plotted in cyan and the more recent 5 in blue. You can see that in the latter part of the Holocene the traces settle down from the wilder swings of the earlier period. Even so, every curve, even the early ones, seems to have an inflection — at least a change in slope — somewhere between 200 and 250 years after the minimum.

The hatched black line is the average of the 5 recent (blue) spikes. The red dots are the uptick at the end of GISP2 and HadSST, spliced at 1850. Note that ALL the minima dates are from GISP2.

Prediction of the 21st century is left to the reader as an exercise.

NuoriDaavid kirjoitti:Yksi prosessori vaatii kuitenkin raaka-aineita hyvin pienen määrään. Kahvakuulaa taas useita kiloja rautaa.

NuoriDaavid kirjoitti:

Manaaja kirjoitti:

NuoriDaavid kirjoitti:Tavarassakin yhden tuotetun mikroprosessorin arvo on paljon kahvakuulaa isompi, vaikka rautaa ja energiaa kuuluukin paljon vähemmän.

Nojaa, en uskaltaisi äkkiseltään olla samaa mieltä kun otetaan huomioon että yhden mikroprosessorisukupolven vuoksi rakennetaan useiden miljardien hintaisia tuotantolaitoksia joilla ne mikroprosessorit tuotetaan, ja jotka joudutaan käytännössä uusimaan täydellisesti heti kun puolijohteen viivanleveysprosessi taas seuraavaksi sukupolveksi kutistuu.

Väitän kyllä, että yhtä tuotettua mikroprosessoria kohti ympäristön kuormitus on vähäisempää, kuin yhtä tuotettua kahvakuulaa kohti.

Sivuhuomautuksena, että esim. teräksen valmistus on kehittynyt koko ajan kohti ympäristöystävällisempiä menetelmiä.

1711 valmistettu kahvakuula kuormitti ympäristöä monin verroin verrattuna 2011 tuotettuun kahvakuulaan. Mutta silti vuonna 2011 tuotettu yksittäinen mikroprosessori kuormittaa ympäristöä vielä vähemmän.

Eli vaikka tuotannon arvo ja määrä kasvaa, ympäristön kuormituksen ei tarvitse kasvaa.

Manaaja kirjoitti:

NuoriDaavid kirjoitti:

Manaaja kirjoitti: Nojaa, en uskaltaisi äkkiseltään olla samaa mieltä kun otetaan huomioon että yhden mikroprosessorisukupolven vuoksi rakennetaan useiden miljardien hintaisia tuotantolaitoksia joilla ne mikroprosessorit tuotetaan, ja jotka joudutaan käytännössä uusimaan täydellisesti heti kun puolijohteen viivanleveysprosessi taas seuraavaksi sukupolveksi kutistuu.

Väitän kyllä, että yhtä tuotettua mikroprosessoria kohti ympäristön kuormitus on vähäisempää, kuin yhtä tuotettua kahvakuulaa kohti.

Sivuhuomautuksena, että esim. teräksen valmistus on kehittynyt koko ajan kohti ympäristöystävällisempiä menetelmiä.

1711 valmistettu kahvakuula kuormitti ympäristöä monin verroin verrattuna 2011 tuotettuun kahvakuulaan. Mutta silti vuonna 2011 tuotettu yksittäinen mikroprosessori kuormittaa ympäristöä vielä vähemmän.

Eli vaikka tuotannon arvo ja määrä kasvaa, ympäristön kuormituksen ei tarvitse kasvaa.

Mutta onhan rahankäytöllä ainakin jonkinlainen korrelaatio sen suhteen millaisia määriä resursseja sillä hankitaan. Puhdas rauta maksaa noin 10snt/kg. Jos kahvakuulan valmistaminen vaatii valmistajalta 1 euron edestä materiaalikustannuksia ja hieman muita resursseja, on vaikea kuvitella että valmistajalta 100 euron edestä resursseja vaativa prosessori olisi ympäristön kannalta kokonaisvaikutukseltaan hirveästi kevyempi, vaikka se sitten myytäisiin ulos 300 eurolla.

Se on toinen juttu mistä kaikesta se 100 euroa yhteensä sitten koostuu, mutta resurssejahan sillä pääosin tavalla tai toisella ostetaan, eikös? Voiko tuosta kamalasti paljon muuta laskea ulos kuin kenties työnvoiman liksojen osuuden? Kaikki muut hintaan ostetut resurssivaatimukset johtavat käytännössä aina tavalla tai toisella, suorasti tai epäsuorasti energiaan/saastuttamiseen/teollisuuteen.

Manaaja kirjoitti:

NuoriDaavid kirjoitti:

Manaaja kirjoitti: Nojaa, en uskaltaisi äkkiseltään olla samaa mieltä kun otetaan huomioon että yhden mikroprosessorisukupolven vuoksi rakennetaan useiden miljardien hintaisia tuotantolaitoksia joilla ne mikroprosessorit tuotetaan, ja jotka joudutaan käytännössä uusimaan täydellisesti heti kun puolijohteen viivanleveysprosessi taas seuraavaksi sukupolveksi kutistuu.

Väitän kyllä, että yhtä tuotettua mikroprosessoria kohti ympäristön kuormitus on vähäisempää, kuin yhtä tuotettua kahvakuulaa kohti.

Sivuhuomautuksena, että esim. teräksen valmistus on kehittynyt koko ajan kohti ympäristöystävällisempiä menetelmiä.

1711 valmistettu kahvakuula kuormitti ympäristöä monin verroin verrattuna 2011 tuotettuun kahvakuulaan. Mutta silti vuonna 2011 tuotettu yksittäinen mikroprosessori kuormittaa ympäristöä vielä vähemmän.

Eli vaikka tuotannon arvo ja määrä kasvaa, ympäristön kuormituksen ei tarvitse kasvaa.

Mutta onhan rahankäytöllä ainakin jonkinlainen korrelaatio sen suhteen millaisia määriä resursseja sillä hankitaan. Puhdas rauta maksaa noin 10snt/kg. Jos kahvakuulan valmistaminen vaatii valmistajalta 1 euron edestä materiaalikustannuksia ja hieman muita resursseja, on vaikea kuvitella että valmistajalta 100 euron edestä resursseja vaativa prosessori olisi ympäristön kannalta kokonaisvaikutukseltaan hirveästi kevyempi, vaikka se sitten myytäisiin ulos 300 eurolla.

Se on toinen juttu mistä kaikesta se 100 euroa yhteensä sitten koostuu, mutta resurssejahan sillä pääosin tavalla tai toisella ostetaan, eikös? Voiko tuosta kamalasti paljon muuta laskea ulos kuin kenties työnvoiman liksojen osuuden? Kaikki muut hintaan ostetut resurssivaatimukset johtavat käytännössä aina tavalla tai toisella, suorasti tai epäsuorasti energiaan/saastuttamiseen/teollisuuteen.

Bluntly kirjoitti:Hiukan alkoi mieli päräyttää itsekkin yläjyrsin käyntiin kun tämän selasi.

Vesper kirjoitti:Kiira Korven varustekassi