Kitinä

Pyry-Matias kirjoitti:Se terapiavaikutus (tai miksi haluaa kutsuakaan) on usein suurin juuri näillä askeettisen mekaanisilla lajeilla.

Näin jotenkin väittää mies, joka on aika paljon harrastanut pitkänmatkanlenkkeilyä ja juossut jopa maratonin. Mulle ei ole valjennut homman nimi, vaikka tykkäänkin liikunnasta, mutta just sellaisesta vaihtelevasta. No, silloin joskus harvoin kun olen saanut itseni laahattua hölkkäämään useamman kilsan, niin tuleehan siitä jälkikäteen hyvä fiilis, sellainen jotenkin enemmän voittaja-fiilis kuin ei-niin-tylsästä lajista, vaiks sulkiksesta.

Mun mielestä kumpikaan laji ei ole tylsä, sillä olenhan multitaskingiin luotu olento, eli nainen. Sekä uidessa että juostessa tulee tehtyä ajatustyötä ihan urakalla, ja usein treenin päätteeksi on ajatukset selvinneet ja ratkaisu/päätös tehty.

Ja kyllä, minäkin ajattelen joskus.

BettyB. kirjoitti:Mun mielestä kumpikaan laji ei ole tylsä, sillä olenhan multitaskingiin luotu olento, eli nainen. Sekä uidessa että juostessa tulee tehtyä ajatustyötä ihan urakalla, ja usein treenin päätteeksi on ajatukset selvinneet ja ratkaisu/päätös tehty.

Höh, olenhan minäkin nainen ja silti hölkkääminen on tylsää. Vai olenko sittenkään?

Zeb kirjoitti:Höh, olenhan minäkin nainen ja silti hölkkääminen on tylsää. Vai olenko sittenkään?

No, mäkin taisin testin perusteella olla 68% mies.

BettyB. kirjoitti:

Zeb kirjoitti:Höh, olenhan minäkin nainen ja silti hölkkääminen on tylsää. Vai olenko sittenkään?

No, mäkin taisin testin perusteella olla 68% mies.

No mitä välii loppujen lopuks, kun kerran nykyään on OK olla vähän bi-curious tai gay Sit tarvii vast funtsaa näitä kun haluu lisääntyy!

Zeb kirjoitti:

BettyB. kirjoitti:Mun mielestä kumpikaan laji ei ole tylsä, sillä olenhan multitaskingiin luotu olento, eli nainen. Sekä uidessa että juostessa tulee tehtyä ajatustyötä ihan urakalla, ja usein treenin päätteeksi on ajatukset selvinneet ja ratkaisu/päätös tehty.

Höh, olenhan minäkin nainen ja silti hölkkääminen on tylsää. Vai olenko sittenkään?

Sinulla ei selvästikään ole tarpeeksi ongelmia joita ratkoa tylsinä hetkinä?

Googlebot kirjoitti:Sinulla ei selvästikään ole tarpeeksi ongelmia joita ratkoa tylsinä hetkinä?

Tai sitten ongelmani ovat niin massiivisia, että niitä miettiessäni en pysty liikauttamaan samanaikaisesti sormeanikaan?

Edith kirjoitti:Bhven!! Onko sulla vielä lainassa se yksi lehti, jossa oli hyvät ohjeet rintauinnin ihan perusteista? Ei niiden avulla mestariksi kehity, mutta ne avas mulle pari lukkoa. Paas referoiden tai skannaten tänne?

tos -> kuva

Googlebot kirjoitti:Olen noissa ip-lajeissa yleensäkin sitä mieltä että tunti tulisi käyttää oikeastaan kokonaisuudessaan tekniikka- yms. harjoitteluun eikä nopeutettuihin hikijumppiin ja punnerruksiin / vatsaliikkeisiin.

Mä taas olen eri mieltä. Koska oon laiska tekemään himassani mitään, satunnaista venyttelyä lukuunottamatta, ja aika harrastuksille on kortilla, on musta erittäin hyvä että tunnilla tehdään myös harrastusta tukevaa kunnon kohotusta ja lihaskunto-liikkeitä. Hyvä ohjaaja osaa yhdistää nämä teettämällä niitä yhdistettynä lajia tukeviin tekniikoihin. Ja oikeastaan tuota menetelmää mielestäni pitäisikin ensisijaisesti suosia. Varsinkin jos harjoitukset kestävät vaan sen tunnin.

Itseäni kismittää enemmän se, jos lihaskuntoharjoitukset eivät ole siinä mielessä johdonmukaisia, että niistä oikeasti olisi jotain hyötyä. Sellaiseksi luen nämä "tunnin alkuun 10 x perus vatsa-, selkälihasliikkeet + punnerrukset" ja tunnin loppuun sitten samat. Tuntuu olevan vähän yhtä tyhjän kanssa. Sekin harmittaa, jos ohjaaja ei jaksa nähdä vaivaa (esim. kauden alussa) kertoakseen miten liikkeet tehdään oikein ja mitkä ovat oikeat liikeradat. Itselle tuo ei ole ongelma, mutta kammoksuttaa vaan välillä katsoa, kuinka jotkut vääntävät itseään tarpeettomasti erittäin epäterveellisille mutkille.

Vaola kirjoitti:Mä taas olen eri mieltä. Koska oon laiska tekemään himassani mitään, satunnaista venyttelyä lukuunottamatta, ja aika harrastuksille on kortilla, on musta erittäin hyvä että tunnilla tehdään myös harrastusta tukevaa kunnon kohotusta ja lihaskunto-liikkeitä. Hyvä ohjaaja osaa yhdistää nämä teettämällä niitä yhdistettynä lajia tukeviin tekniikoihin. Ja oikeastaan tuota menetelmää mielestäni pitäisikin ensisijaisesti suosia. Varsinkin jos harjoitukset kestävät vaan sen tunnin.

Se vaan on siinä että ne vatsalihasliikkeet, punnerrukset ja paikoillaan pomppimiset ovat pois tekniikkaharjoittelusta. Sellaiset jutut mitä voi hyvin tehdä kotonakin (ml. venyttelyt) voitaisiin vain pikaisesti näyttää joillakin tunneilla että ihmiset osaavat tehdä niitä kotonakin, ja noin joissakin lajeissa/seuroissa itseasiassa tehdäänkin.

Varsinkin tuollaisilla lyhyillä tunnin mittaisilla treeneillä pitäisi mielestäni keskittyä asioihin joita ei voi tehdä helposti itsekseen (kotona), eli tekniikkaharjoittelut, mitseihin ja tyynyihin iskemiset, sparraukset jne. Monet noista nostavat tietenkin pakostakin kuntoa jo yksinäänkin.

Toisaalta jos treenit kestävät kaksi tuntia jtsp., ehkä niistä osan voisi uhratakin (lihas)kuntoharjoittelulle. Mutta oikeasti, eikö sekin aika olisi parempi käyttää vaikka punttisalilla? Lattialla tehtävillä harjoitteilla ei alkua pidemmälle pötkitä.

Kobudossa muistelen aikoinaan että peruskurssilla tehtiin ihan sikamaisesti kaikenlaista rasittavaa harjoitetta, laitettiin tekemään pystypunnerruksia seinää vasten yms., kaikki vedettiin piippuun. Ihmettelin kun peruskurssin jälkeen niistä tunnuttiin luopuvan kokonaan ja keskityttiin melkein täysin tekniikkaharjoitteluun, kunnes luotettavalta taholta kuulin että se oli vain valmentajan tapa erottaa jyvät akanoista ja saada vain ei-velliperseet jatkamaan lajissa.

No minähän silti lopetin aika pian peruskurssin jälkeen, joten... Tuli muuta mietittävää yms., taisin itseasiassa vaihtaa lajia.

Pyry-Matias kirjoitti:Onhan uiminen vitun tylsää, juoksu kans. Toisaalta kuka sanoo, että urheilun pitää aina olla mielenkiintoista? Se terapiavaikutus (tai miksi haluaa kutsuakaan) on usein suurin juuri näillä askeettisen mekaanisilla lajeilla.

Ei uiminen tylsää ole, välttämättä. Voihan sitä vaihtaa lajia välillä tai muutenkin tehdä erilaisia harjoitteita pelkän tietyn välin sahaamisen sijaan.

Googlebot kirjoitti:Toisaalta jos treenit kestävät kaksi tuntia jtsp., ehkä niistä osan voisi uhratakin (lihas)kuntoharjoittelulle. Mutta oikeasti, eikö sekin aika olisi parempi käyttää vaikka punttisalilla? Lattialla tehtävillä harjoitteilla ei alkua pidemmälle pötkitä.

Kyllä mun mielestä "pekkaperustallaajien" täyttämillä kursseilla täytyy hallita kokonaisuus. Jos laji vaatii notkeutta, nopeutta ja lihasvoimaa, niin sitä myös pitää kohtuullisuusesti harjoittaa. Kaikilla ei edes välttämättä riitä aika tai osaaminen punttisalilla käyntiin tai omatoimiseen kunnonkohotukseen, venyttelyyn tai muuhun edesauttavaan toimintaan. Ja tunnin kesto tulee suhteuttaa siihen, että kaikki osa-alueet ehditään toteuttaa, niin ettei jotain jää pois toisen varjolla.

Siinä olen siis samaa mieltä, että esim. tunnin treeneissä ei ehdi millään kunnolla kaikkea, ja tuolloin on kyllä sitten mietittävä ja keskityttävä siihen, mikä on tärkeintä. Mutta olen myös huomannut sen, että aivojen ja lihasten omaksumis-kapasiteetillakin on rajansa. Tällä tarkoitan sitä, ettei minusta ainakaan ole omaksumaan liikaa uusia asioita yhdellä kerralla, ja jo opitun kertaamisessakin on rajansa per harjoituskerta, että milloin kannattaa jättää asiat muhimaan.

Mutta puhunkin nyt siis ihan tämmöisenä "perus-harrastajana" sillä tietämyksellä mikä minulla on. Pidemmälle ehtineet, jotka treenaavat lajia tosissaan, tuskin enää tarvitsevat niitä lihaskunto- ja venytys-osuuksia, sellaisina kuin ne usein harjoituksissa toteutetaan. Ja uskoisin että sinun kohdallasi tilanne on jo tämä?

Silloin kun vielä tanssin intensiivisesti, myös omat harjoitukset hoidin siten, että jokainen tanssija oli hoitanut omat lämmittelyt ja venytyksensä jo ennen tunnin alkua, ja harjoituksissa keskityttiin vain tekniikkaan ja koreografiaan. Jos joku tarvitsi lisää kuntoa, voimaa tai venyvyyttä, niin osasi kyllä sillä tasolla jo sitä itsekin hakea. Kun taas ns. perus-tasojen tunteihin kuuluivat alkulämmittelyt ja lihaskunto-osuudet ihan automaattisesti.

Lyrica kirjoitti: Ei uiminen tylsää ole, välttämättä.

Mä peilaan uintia muuhun vastaavaan harjoitteeseen kohdallani eli joukkuelajeihin. Tällöin tylsä on oikeutettu sana. Mutta tylsä ei tarkoita huonoa tai kelvotonta lajia. Itse asiassa tylsät lajit ovat usein palkitsivimpia. Voisi jopa sanoa, että tylsyyskin on taitolaji. Ja vaihtelu virkistää tässäkin. Kyl mä uin ihan mielelläni, vaikka se monotonista onkin.

Tämän Pilosofissen keskustelun väliin, eilen 60min raakaa rautaa ylös!

Joo, Olariumissa vietin jonkin aikaa. Vatsojen tekeminen oli hankalaa sen alaselän mystisen kipupisteen takia, joten jätin väliin (tai siis tein ne roomalaisen sijaan siinä kinttujen nostelutelineessä).

Vähän laiska fiilis tänään. Eilen oli jotenkin energisempi olo. Johtui varmaan korkeapaineesta.

Jumalavit että kulki pumppi keposeen, ennätyspainojakin sujahti taas jokuset. Sooooo great! Kotimatkalla ei mäyriksetkään painanu mitään! Vaikka eipä viina ikinä...

Toisin oli tiistaina, kun kokeilin vihdoin ehinkö käymään pumpissa duunin ja ehdonalaisvalvojani tapaamisen välissä. No ehtihän siinä, mutta voi perkele että oli paskin keikka ever. En ehtiny syömään, menin salille nälkäsenä, pumpin vedin täristen ja pyörtymisen partaalla, täysillä painoilla silti toki! Sen jälkeenkään en ehtiny kunnolla syömään enkä yhtään venytteleen himassa, voi saatana että olin paskana pari päivää. Tein siis kaikki virheet mitä vaan voi, mutta enpä tee toiste.

Nyt venyttelyt, ruokaa ja suihq ja sitten kesulia käkättimeen! Nam.

Kotona passivoituminen rupes ahristaan, joten päätin lähteä ulos pyrähdykselle. Kolme varttia juoksua, semmoista vähän hölkkää nopiampaa. Yritin siinä matkalla mostella vähän pölkkyä ja itseäni nojapuilla, mutta aika kankeeta. Piristipähän tuo lenkki kuitenkin. Ulkona pikkupakkanen ja kylmä tuuli, fleece-paita oli vähän huono valinta kun tuuli puhalsi siitä pirteästi läpi. Brr. Onneksi hölkkääminen lämmitti.

Pohkeista puheenollen, minullakin taitavat juuri ne olla hieman semmoinen niiq ongelma-alue. Kun nyt hölkätessä tutkailin että mikä kohta minusta väsyy / särkee ensimmäisenä, niin kyllä ne on ne pohkeet ja akillekset. Pitäisi kai keskittää niihin vähän enemmän treenintapaista?

Eilen hölköttelin juoksumatolla illalla 45 min. ja salitreeni ei oikein luistanut. Tänään aamulla 75 min salitreeni ja 25 min. juoksumatolla hölköttelyä. Treeni kulki kevyesti ja olo on mahtava

Kolinaa Olariumissa. Tuntui syke nousevan kummasti ja melkein pahoinvointi iskevän, vaikka olin levännyt ihan asiallisesti viikonloppuna, ja syönyt ihan asiallisesti aamulla. No, kai joskus sitten vaan on vähän huono päivä tai jotain.

Sairastamistauon jälkeen pumpiin. Ihmeen vahvasti sujui, vaikka luulin lojuvani kuolleena lattialla jo ennen puoltaväliä! Kai se kropan kunnollinen lepuuttaminenkin välillä tekee vaan hyvää.

Xiberia kirjoitti:Kai se kropan kunnollinen lepuuttaminenkin välillä tekee vaan hyvää.

Näin on.

1800 metriä rykäisin huimahallissa, ajassa 50 minuuttia. Myöhästyin sen takia hieman töistä, kun taas menin ja kuppailin liian kauan netissä aamulla ennen lähtöä. Ohitin kroolatessa tatuoidun korston jolla oli käsi-läpyskät, ja joka myös kroolasi. Sillä oli minulle symbolista merkitystä. (hänelle tuskin)

Uintia eilen illalla 1000m 28min, pulssi pysyi hyvin käsissä, alle 110.

Puolikuolleena vedetty olkaojentajatreeni oli lähtökohtiinsa nähden menestys. Rauta ei ollut liian raskasta, oletin sen johtuvan pelkästään siitä, että viime viikkoina urheilut on polvien takia jääneet ehkä viidesosaan normaalista ja täten oletin painoni nousseen useammalla kilolla. Tätä tunnetta tukee mielestäni peilikuvanikin, mutta jo kolme eri vaakaa vajaan viikon sisällä ovat olleet eri mieltä: paino ei ole noussut viimeisen kuun aikana grammaakaan, vaan ehkä jopa tipahtanut muutaman satasen. Ei tajuu, mutta väliäkö hällä.

Viiden päivän tulehduskipulääkekuuri vetelee pilleriä vaille viimeisiään. Samoin tuntuu tekevän oikea polvi, ei sillä edelleenkään pysty ottamaan juoksuaskeltakaan. Lienee pakko sijoittaa vähäisistä varoista käyntiin urheilulekurilla, vittuilun puolellehan tämä muuten uhkaa lipsahtaa ja syvälle... ....

Välipäivä, mutta tein vähän penkkejä pommisuojassa kun työ alkoi käymään tylsäksi. No, oli se penkkien tekokin aika tylsää. Tahtois pelata peliä, mutq on pakko tehdä (muuta) työtä.

Kammottava treeni takana. Nenästä alkoi valua verta kesken kaiken ja olo oli heikko. Vedin kuitenkin normaalin ohjelman sisulla läpi. Treeninjälkeisestä euforiasta ei voi kyllä puhua.