Zoomailu, öögailu ja katsastus

[RolloTomasi]

Miksi ei voisi olla samaan aikaan suhteessa useamman ihmisen kanssa? Hugh Hefner oli.

Eihän sinua mikään estä. Olethan jo palstakarismaltasi melkein kuin Hugh, en voi kuin kuvitella sitä magnetisme animal -ilmiötä, joka ympäröi sinua irl.

Minulla ei ole mitään tekemistä asian kanssa.

[prosessi]

Prosessi höpisee omiaan, vaikkakin hyvin ystävällismielisiä sellaisia.

Nyt tiedän miltä koirista tuntuu, kun niiden tekemisiä kuvaillaan tutuille, kun ne itse ovat kuulemassa. Puuttumaan jäi vain pään taputtelu ja "hyvä tyttö".

Mutta oli myöhä, ja niin edelleen, enkä jaksanut rustailla enempää, joten poistin viestin ajatellen, että tokkopa siitä kukaan, hmm, kostuu. Olin ilmeisesti, hmm, väärässä?

[prosessi]

Terv. StadinVadim

Hui kaamee, lisää sivupersoonia!

No älä. Keikauskin allekirjoitti yv:nsä minulle Arska.

[Stadinarska]

Terv. StadinVadim

Hui kaamee, lisää sivupersoonia!

No älä. Keikauskin allekirjoitti yv:nsä minulle Arska.

Toki. Hän on Arskalainen, Arska II! Korvaamaton keikkuja!
Miettikääpä ystävät kalliit ja hyvin kalliit sitä! Me olemme kaikki kuin

Yhtä suurta onnellista perhettä!!

Joskus tulevassa paratiisissa kenties vain vinkkaan esim. että "toisitko minulle, rakkahin Prosarska, kaukosäätimen" "ja sinä, kiltti uskollinen StadinZeb, toisitko välipalavadin ja tyynyn minulle tähän nojatuolini ääreen"...

aidolle kiltille rauhaarakastavalle

Stadinarskalle
taiteilijanimeltään SA

[prosessi]

Tix haluaa leikkiä ajatuspoliisia.

Bzzt. En polisoi ajatuksia. Vain käytöstä.

Kirjoitit myös näin: Juu. Yhdet ovat nykyään naimisissa. Mies on ällöttävän onnellinen, vaikka ei tiedä mitä polvellaan elättelee. Daami olisi dumpannut heppuparan sormien napsautuksella ja ilmoittikin sen, mutta oksennusrefleksini seurauksena päätyi sittenkin pitämään kiinni siitä mitä oli saanut haaviinsa. Kaiken päälle toki vannotti että älä kerro sille mitään, ethän... ja sitten piti huolen siitä, että ystävyytemme kuoli pois. Vastenmielinen otus.

Jos kerran ystävyyskin kuoli pois tuon tapauksen jälkeen, et voi tietää edes mitä kyseinen nainen nykyään ajattelee. Joten yhden hairahduksen takia, joka selvästikään ei päätynyt edes sanoista tekoihin, olet valmis tuomitsemaan hänet ihmisenä ajasta iäisyyteen. Jotenkin minä ainakin kuvittelisin, että jos kyseinen nainen on mennyt naimisiinkin tuon insidentin jälkeen, hänen suhtautumisensa mieheensä on saattanut muuttua paljonkin. Suhtautumisesi on aika totalitaristista.

[prosessi]

käsitykseni EW:n kartesiolaisuudesta vahvistui

Voihan vattu! Olisit pitänyt ihan omana tietonasi vaan.

Ai niin, minä kommentoin siinä vaiheessa, kun Vadim oli vasta sitä mieltä, ettei hänellä ole aavistustakaan mikä sinä olet. Eli siinä sensuroidussa viestissä hän ei maininnut kartesiolaisuutta. Minä linkittäisin sinut yhteen Sokrateen kanssa. Luulen, että sinulla ja Vadimilla on kieliongelmia, kun välillä käytät sanoja hieman oudolla tavalla.

Seuloin noita heppuleita läpi enemmänkin, ja itseni minun oli pakko linkittää Spinozaan, vaikka en missään nimessä olekaan deterministi. Toisaalta Spinozan determinismissä näyttäisi olevan jotain hyvin epädeterminististä, joten ehkä hän ei vain ole osannut kunnolla selittää mitä on tarkoittanut.

[Otto von Pickelhaube]

<schnip>

[Zeb]

Kalikka kalahti?

Kiitos kattavasta ja syvältä luotaavasta kontribuutiostasi keskusteluun.

[Tix]

Jos kerran ystävyyskin kuoli pois tuon tapauksen jälkeen, et voi tietää edes mitä kyseinen nainen nykyään ajattelee. Joten yhden hairahduksen takia, joka selvästikään ei päätynyt edes sanoista tekoihin, olet valmis tuomitsemaan hänet ihmisenä ajasta iäisyyteen. Jotenkin minä ainakin kuvittelisin, että jos kyseinen nainen on mennyt naimisiinkin tuon insidentin jälkeen, hänen suhtautumisensa mieheensä on saattanut muuttua paljonkin. Suhtautumisesi on aika totalitaristista.

Yhden? Missä sanoin yhden? Ko. neiti yritti usean vuoden ajan moneen kertaan samaa stunttia. Suhtautumiseni on varsin hillityä siihen nähden, miten sinnikkäästi neiti siirtyi sabotoimaan ystävyyttämme sen jälkeen kun tajusi, ettei onnistu pyrkimyksissään.

[prosessi]

Kalikka kalahti?

Noup. Tää koira on sen verran fiksu, että pitää kuononsa kiinni silloin kun oikeasti kalahtaa.

[prosessi]

Jos kerran ystävyyskin kuoli pois tuon tapauksen jälkeen, et voi tietää edes mitä kyseinen nainen nykyään ajattelee. Joten yhden hairahduksen takia, joka selvästikään ei päätynyt edes sanoista tekoihin, olet valmis tuomitsemaan hänet ihmisenä ajasta iäisyyteen. Jotenkin minä ainakin kuvittelisin, että jos kyseinen nainen on mennyt naimisiinkin tuon insidentin jälkeen, hänen suhtautumisensa mieheensä on saattanut muuttua paljonkin. Suhtautumisesi on aika totalitaristista.

Yhden? Missä sanoin yhden? Ko. neiti yritti usean vuoden ajan moneen kertaan samaa stunttia. Suhtautumiseni on varsin hillityä siihen nähden, miten sinnikkäästi neiti siirtyi sabotoimaan ystävyyttämme sen jälkeen kun tajusi, ettei onnistu pyrkimyksissään.

Ok, noista teksteistäsi ei käynyt ilmi, että tämä oli juuri se tapaus. Silti lopullinen tuomio tässäkin tuntuu kyllä hieman kohtuuttomalta.

[EveryWoman]

Ai niin, minä kommentoin siinä vaiheessa, kun Vadim oli vasta sitä mieltä, ettei hänellä ole aavistustakaan mikä sinä olet. Eli siinä sensuroidussa viestissä hän ei maininnut kartesiolaisuutta.

Aivan sama, ajatteli kuitenkin!

Minä linkittäisin sinut yhteen Sokrateen kanssa. Luulen, että sinulla ja Vadimilla on kieliongelmia, kun välillä käytät sanoja hieman oudolla tavalla.

Sokrateen?? No jaa, ongelmia aiheuttaa kai sekin, että en itse ymmärrä tuollaisia kategorisointeja silloin kun ajatteluni ei kokonaisvaltaisesti vastaa esitettyä mallia. Teille muille kai riittää, että joitakin yhteneväisyyksiä on löytyvinään?

Kieliongelmia on varmasti, mistä olenkin useaan otteeseen huomauttanut (pyrkien lisäksi selventämään kielenkäyttötapani perusteita) - tuloksetta.

Seuloin noita heppuleita läpi enemmänkin, ja itseni minun oli pakko linkittää Spinozaan, vaikka en missään nimessä olekaan deterministi. Toisaalta Spinozan determinismissä näyttäisi olevan jotain hyvin epädeterminististä, joten ehkä hän ei vain ole osannut kunnolla selittää mitä on tarkoittanut.

Kyllähän nyt vaikkapa Spinoza, Hegel ja Wittgenstein (tai siis se vähä, mitä heidän hommeleistaan tiedän) minuakin puhuttelevat selvästi enemmän kuin Descartes, Aristoteles ja Sokrates. En tästä huolimatta sanoisi olevani Spinozisti tai Hegeliläinen.

Oikeastaan tuo kartesiolaiseksi nimittely tuntuu samalla tavalla ärsyttävältä kuin vaikkapa se, jos joku määrittelisi pukeutumistyylini päälläni olevan asun perusteella sellaisessa tilaisuudessa, jota varten olen kohteliaisuussyistä pakottautunut pukeutumaan tyylini vastaisesti. Sä olet tuollainen jakkupukuihminen! Älä nyt loukkaannu, jakkupuvuthan ovat usein tosi tyylikkäitä!

[prosessi]

Ai niin, minä kommentoin siinä vaiheessa, kun Vadim oli vasta sitä mieltä, ettei hänellä ole aavistustakaan mikä sinä olet. Eli siinä sensuroidussa viestissä hän ei maininnut kartesiolaisuutta.

Aivan sama, ajatteli kuitenkin!

Minä linkittäisin sinut yhteen Sokrateen kanssa. Luulen, että sinulla ja Vadimilla on kieliongelmia, kun välillä käytät sanoja hieman oudolla tavalla.

Sokrateen?? No jaa, ongelmia aiheuttaa kai sekin, että en itse ymmärrä tuollaisia kategorisointeja silloin kun ajatteluni ei kokonaisvaltaisesti vastaa esitettyä mallia. Teille muille kai riittää, että joitakin yhteneväisyyksiä on löytyvinään?

Sokrateenpa hyvinkin. Perusteluina käyttäisin esimerkiksi näitä Wikipedian tekstejä:

Sokrates liitti ensimmäisenä filosofiaan aikaisemman luonnonfilosofian ja fysiikan lisäksi etiikan ja suuntasi koko filosofiansa palvelemaan nimenomaan ihmisten elämäntapojen parantamista. Hän tahtoi kyselemällä saada ihmiset muodostamaan selviä käsitteitä kaikista asioista, jotta he näin pääsisivät käsiksi oikeaan tietoon. Jos ihminen esimerkiksi tunsi hyveen käsitteen, hän teki Sokrateen mukaan automaattisesti sitä, mikä on hyvää.

Sokrates ei kirjoittanut opetuksiaan muistiin vaan opetti dialektiikan avulla, käyttäen ns. sokraattista menetelmäänsä.

Sokrates pyrki jatkuvasti kyseenalaistamaan kaiken ja kaikki, ja se tietysti kiusasi myös tuon ajan vallanpitäjiä.

Sokratesta syytettiin muun muassa jumalanpilkasta, koska hän ei ”kunnioita valtion jumalia, vaan joitakin vieraita daimoneja”.

Merkittävin panos, jonka Sokrates on antanut länsimaiseen ajatteluun, on hänen käyttämänsä dialoginen kysely- ja opetusmenetelmä. Sitä kutsutaan sokraattiseksi menetelmäksi (elenkhos). Menetelmää käytetään hypoteesien eliminoimiseen siten, että kun huonommat hypoteesit johtavat loogisiin ristiriitaisuuksiin, jäljelle jäävät vain paremmat hypoteesit. Perusmuodossaan menetelmän käyttäjä esittää joukon kysymyksiä, jotka on muotoiltu testaamaan kohteena olevan henkilön käyttämää logiikkaa ja hänen olettamiaan tosiasioita. Kysymykset auttavat selvittämään, mitkä ovat kysymysten kohteena olevan henkilön uskomukset jostakin asiasta ja mitä määrittelyjä ja logiikkaa hän käyttää ajattelussaan.

Menetelmää kutsutaan myös kätilöintimenetelmäksi (maieutikos), koska Sokrateen ajattelun mukaan tietämys totuudesta on piilevänä kaikissa ihmisissä, ja kysymysten ja annettujen vastausten kautta kyselijä voi auttaa kysymysten kohteena olevaa "synnyttämään" ajatukset itsestään ja tällä tavalla opettaa häntä. Sokraattista menetelmää käyttämällä taitava opettaja voi siis opettaa oppilaansa ajattelemaan itse. Menetelmä on ainoa klassinen opetusmenetelmä, jonka tiedetään tuottavan aidosti itsenäisiä ajattelijoita.

Jotkut katsovat, ettei Sokrateella itsellään edes ollut mitään tiettyä joukkoa näkemyksiä vaan että hän pyrki ainoastaan tutkimaan asioita ja muiden näkemyksiä. Joissakin dialogeissa, kuten Valtiossa, annettujen pitkien selontekojen he katsovat olevan Platonin ajatuksia. Jotkut taas katsovat, että Sokrateella oli omia teorioita ja uskomuksia, mutta siitä, mitä nämä näkemykset olisivat olleet, on suuria erimielisyyksiä, mikä osittain johtuu paitsi siitä, että Sokrateen ja Platonin näkemyksiä on vaikea erottaa, myös siitä, että Platonin näytelmänomaisia kirjoituksia on usein vaikea edes tulkita. Tämä on syytä pitää mielessä luettaessa seuraavassa esitettäviä Sokrateen näkemyksiä.

Sokrates ajatteli selvästi, että luonnon tutkiminen ei kosketa ihmisiä millään tavalla. Siksi hän keskusteli mieluummin etiikasta. Lähtökohtana etiikan tutkimiselle hänellä oli Delfoin oraakkelin kehotus ”tunne itsesi”. Vaikka Sokrates ei ateenalaisten kanssa väitellessään keskittynyt koskaan ainoastaan yhteen aiheeseen, enimmäkseen hän pohti sitä, millainen ihminen on hyvä ja millainen hallitusmuoto on paras kansan hallitsemiseen.

Sokrates totesi usein, että hänen viisautensa perustuu siihen, että hän ei luule tietävänsä sellaista, mitä ei tiedä.

Sokrateen mielestä rakkaus ei puhtaimmillaan kohdistunut toiseen ihmiseen, vaan viisauteen, tietoon ja hyveeseen. Hän ei koskaan väittänyt olevansa viisas, vain ymmärtävänsä sen tien, joka vaaditaan viisaaksi tulemiseen.

Hänen mukaansa korkein hyvyys koostuu siitä, että sielu on huolestunut moraalisesta totuudesta ja ymmärryksestä, ja paras tapa elämän hallitsemiseen on keskittyminen itsensä kehittämiseen omaisuuden keräämisen sijasta. Tärkeimpiä hyveitä olivat filosofiset ja älylliset hyveet. Hän opetti, että ”vauraudesta ei synny hyvettä, mutta hyveestä syntyy vaurautta ja kaikkea mahdollista hyvää niin yksityiselle ihmiselle kuin valtiollekin”.

Sokrateelle tieto ja hyve liittyivätkin kiinteästi yhteen. Hyve on tietoa – oikea tieto johtaa välttämättä oikeaan toimintaan. Hyveellinen ihminen on hyvä aivan oikeasti eikä ainoastaan toimi ”oikean mielipiteen” mukaisesti. Niinpä ihmisen tulee tuntea muuttumaton hyvä itsessään ollakseen hyveellinen. Valtiossa Platon esitti jaetun viivan, jatkumon tietämättömyydestä tietoon, jonka päässä on hyvä. Ainoastaan viivan päässä tunnetaan todellinen hyvä ja todellinen tieto sellaisenaan.

Jos ihminen siis tuntee esimerkiksi oikeudenmukaisuuden, hän toimii automaattisesti oikeudenmukaisesti. Tästä syystä Sokrates opetti myös, että ihmisen pahat teot voidaan panna hänen tietämättömyytensä tiliin. Jos ihminen tekee väärin, hän vain ei ole tiennyt paremmasta.[30] Samoin Sokrates opetti, että ihmisestä tulee oikeudenmukainen, jos häntä kohdellaan oikeudenmukaisesti – tällöin hän oppii tuntemaan oikeudenmukaisuuden. Siksi hän myös opetti, että on parempi olla väärinteon kohteena kuin tehdä itse väärin.

Sokrates kehotti muita aina keskittymään enemmän ystävyyteen ja tunteeseen aidosta yhteydestä, koska se oli hänen mielestään paras tapa kasvaa yhdessä kansana. Hän eli itse tämän ohjeen mukaan. Lopulta hän hyväksyi kuolemantuomionsa, vaikka useimmat olivat sitä mieltä, että hänen pitäisi vain lähteä Ateenasta; hän ei kuitenkaan katsonut voivansa paeta ja toimia yhteisönsä tahtoa vastaan.

Ne, joiden mielestä Sokrates ei todellisuudessa uskonut ajatukseen filosofikuninkaista, pitävät vahvimpana argumenttina sitä, että Sokrates kieltäytyi toistuvasti astumasta politiikkaan tai osallistumasta hallintoon millään tavoin. Hän sanoi usein, ettei hän voi valvoa muiden asioita eikä neuvoa ketään, miten tämän tulisi elää, kun hän ei ymmärtänyt vielä itseäänkään. Filosofi on nimensä mukaisesti ainoastaan viisauden rakastaja eikä välttämättä varsinaisesti viisas. Tätä seikkaa voidaan katsoa tukevan sen, että Sokrates hyväksyi kuolemantuomionsa.

Itse asiassa, minun tulkintani mukaan ne asiat, jotka Sokrateen persoonassa noin yleisemmin ovat ristiriidassa sen kanssa, minkälainen mielikuva minulla sinusta on, on todellisuudessa Platonin kädenjälkeä. Ihan sen takia, että ne samaiset asiat ovat myös ristiriidassa Sokrateen itsensä muiden mielipiteiden kanssa. (SoEasyn näen muuten Platonina...)

Kieliongelmia on varmasti, mistä olenkin useaan otteeseen huomauttanut (pyrkien lisäksi selventämään kielenkäyttötapani perusteita) - tuloksetta.

Ottaen huomioon Vadimin omat kieliongelmat, tuloksellisuus voi olla vaikeaa. Vadimhan väittää esim. olevansa sekä spinozisti että militantti ateisti. Enkä epäile etteikö sille olisi syynsä, sillä miellän Vadimin johdonmukaiseksi henkilöksi.

Seuloin noita heppuleita läpi enemmänkin, ja itseni minun oli pakko linkittää Spinozaan, vaikka en missään nimessä olekaan deterministi. Toisaalta Spinozan determinismissä näyttäisi olevan jotain hyvin epädeterminististä, joten ehkä hän ei vain ole osannut kunnolla selittää mitä on tarkoittanut.

Kyllähän nyt vaikkapa Spinoza, Hegel ja Wittgenstein (tai siis se vähä, mitä heidän hommeleistaan tiedän) minuakin puhuttelevat selvästi enemmän kuin Descartes, Aristoteles ja Sokrates. En tästä huolimatta sanoisi olevani Spinozisti tai Hegeliläinen.

Sokrates on täysin eri maata kuin Descartes ja Aristoteles. Descartes on itse asiassa höhlä, matemaatikko jonka ei olisi pitänyt leikkiä filosofia, kun taas Sokrates on ihailtava. Minua itseäni ei haittaisi ollenkaan olla Sokrates.

Oikeastaan tuo kartesiolaiseksi nimittely tuntuu samalla tavalla ärsyttävältä kuin vaikkapa se, jos joku määrittelisi pukeutumistyylini päälläni olevan asun perusteella sellaisessa tilaisuudessa, jota varten olen kohteliaisuussyistä pakottautunut pukeutumaan tyylini vastaisesti. Sä olet tuollainen jakkupukuihminen! Älä nyt loukkaannu, jakkupuvuthan ovat usein tosi tyylikkäitä!

[Zeb]

Noup. Tää koira on sen verran fiksu, että pitää kuononsa kiinni silloin kun oikeasti kalahtaa.

Oon muuten miettinyt, että onko joku oikeasti niin tyhmä, että älähtää itselleen oikeasti arassa asiassa netissä. IRL sitä ei aina tietty pysty peittämään, eikä aina ees kannata.

[Duckzilla]

Oon muuten miettinyt, että onko joku oikeasti niin tyhmä, että älähtää itselleen oikeasti arassa asiassa netissä.

On. Äläkä hauku mua tyhmäks!!!!!1

[Zeb]

Oon muuten miettinyt, että onko joku oikeasti niin tyhmä, että älähtää itselleen oikeasti arassa asiassa netissä.

On. Äläkä hauku mua tyhmäks!!!!!1

Elä nyt, en usko!

[Otto von Pickelhaube]

<schnip>

[Zeb]

Kenenkäs uusio/sivupersoona sinä sitten muuten olet? Kerro heti!

[Otto von Pickelhaube]

<schnip>

[Zeb]

Kenenkäs uusio/sivupersoona sinä sitten muuten olet? Kerro heti!

Enkös mää sen jo viikonpäiväketjussa maininnut?

En mä ole huomannut. Kerro siis uudelleen, kertaushan on opintojen äiti!

[Otto von Pickelhaube]

<schnip>

[prosessi]

Kenenkäs uusio/sivupersoona sinä sitten muuten olet? Kerro heti!

Eikö tuo ole ollut koko ajan aivan selvää?

[Zeb]

Kenenkäs uusio/sivupersoona sinä sitten muuten olet? Kerro heti!

Eikö tuo ole ollut koko ajan aivan selvää?

Ei mulle. Mutta sulla varmaan on hiukan enemmän insightia tähän hommaan?

Kiitos kuitenkin Otolle uteliaisuuteni tyydyttämisestä.

[EveryWoman]

Sokrateenpa hyvinkin. Perusteluina käyttäisin esimerkiksi näitä Wikipedian tekstejä: ...

Ensinnäkin:

Ja sitten asiaan. Wikipedia-lainauksesi edustaa lähes kokonaisuudessaan sellaisia tieteellisen ajattelun ja toiminnan kulmakiviä, jotka ovat toki ok ja hyviä juttuja sinänsä, mutta koska Sokratesta seurannut filosofia ja tiede pohjautuu pitkälti noihin käsityksiin, en itse luonnehtisi häntä filosofina niiden kautta. Kun määritetään, millainen filosofi joku on tai oli, pyritään kai löytämään ajatuksia, joiden osalta hän eroaa muista.

Siksi, jos Sokratesta luonnehditaan, itselleni tulee mieleen (jaksamatta nyt mistään tarkistaa näitä, joku varmaan korjaa jos olen väärässä) lähinnä hänen naista eriarvoistavat ajatuksensa ja käsittääkseni useissa lähteissä kuvattu tapansa haastaa riitaa ihan tietoisesti. Jälkimmäisestä on itselleni muodostunut mielikuva Sokrateesta jonkinlaisena nykyajan nettiflamettajien esi-isänä. Ainoa kohta, missä Sokrates myöhemmistä vakavasti otettavista filosofeista ja tieteentekijöistä eroaa noiden esittämiesi ajatusten suhteen, lienee se että hän esitti niitä tiettävästi ensimmäisenä. Samaa ei sen sijaan voi sanoa minusta, elänhän sentään kolmattatuhatta vuotta herran jälkeen.

Siitä, että joku luokittelee ajatteluni "sokraattiseksi", tulee ensimmäisenä mieleen että tuo joku katsoo minun jämähtäneen hengailemaan mainituille modernin tieteen perustuksille ja kuvittelevan, että se kaikki olisi uutta, hienoa ja ennen kaikkea riittävää vielä tänäkin päivänä. Sama ajatus tulee kartesiolaiseksi nimittelystä. Ajatussuunnan keskeiset teemat kun ovat olleet modernin tieteen ja filosofian kannalta tärkeitä, mutta aika on sittemmin ajanut niiden ohi tai ainakin nuoremmat rakennusmestarit ovat rakentaneet useampia uusia kerroksia filosofian päättymättömään pilvenpiirtäjään. Siitä, että keskustelen useimpien ihmisten kanssa kartesiolaisuuteen viittaavia käsitteitä apuna käyttäen, toisin sanoen että käyn silloin tällöin vierailulla kartesiolaisuuden kerroksessa, ei omasta mielestäni ole järin viisasta päätellä että en voisi itse asua jossakin toisessa kerroksessa.

Minua itseäni ei haittaisi ollenkaan olla Sokrates.

Ihmettelen, miksi sitten et ole.

[EveryWoman]

Noup. Tää koira on sen verran fiksu, että pitää kuononsa kiinni silloin kun oikeasti kalahtaa.

Oon muuten miettinyt, että onko joku oikeasti niin tyhmä, että älähtää itselleen oikeasti arassa asiassa netissä. IRL sitä ei aina tietty pysty peittämään, eikä aina ees kannata.

Minä ainakin sanon suoraan heti, kun jonkun heittämä läppä alkaa harmittaa. Useimmiten läppä loppuu siihen, eikä enää toistu samanlaisena saman eikä monesti muidenkaan asiasta tietoisten kirjoittajien taholta. Olennaista tässä kai kuitenkin on juuri se suoraan sanominen erotuksena siitä, että vain vastaisi vittuiluun vittuilulla.