Kitinä

SingleMalt kirjoitti:

elco kirjoitti:Elämä voi olla myös helppoa.

Juuri näin. Miksi ihmeessä tehdä asioista tietentahtoen hankalampia, kuin ne itseasiassa ovatkaan?

Eihän Letku täällä ole tehnyt asioista hankalia, vaan te kaksi tuolla jänkkäämisellänne ja piikittelyllänne. Sinkkumatin kysymys on paikallaan - odotamme vastauksia!

SingleMalt kirjoitti:

NomenNescio kirjoitti: Nooh, itse koen vetoa empaattisiin partnereihin. Sellaisiin jotka pystyvät ymmärtämään minua - vaikkeivat ehkä aina hyväksy mitä teen. Sellaisiin jotka voivat antaa anteeksi jos teen virheen, ja joille voin antaa heidän virheensä anteeksi kun he sellaisia tekevät.
Sellaista haluan miellyttää, kun tiedän olevani sellaiselle tärkeä ja rakas.

Empatialla ei ole mitään tekemistä sen kanssa, että olisin jäänyt roikkumaan neljänneksi pyöräksi suhteeseen, joka ei edes loppujen lopuksi ollut seurustelusuhde.

Minä keskityn kerralla vain ja ainoastaan vain yhteen ihmiseen 100 prosenttisesti ja sitä vaadin myös vastapuoleltakin. Kaikki muu on leikkimistä.

Minulla on miespuoleisia ystäviä parikin kappaletta.. Miehiä joita voin aidosti sanoa rakastavani, vaikken ole kumpaankaan rakastunut.
Ja juu, kummankin miehen kanssa oli viritelmiä aikoinaan.. rakkaus jäi jäljelle, mutta ei kummankaan kanssa (eikä kummallakaan heillä ole itsellänsä) tarvetta muuttaa nykyistä toimivaa tilannetta.

Jos tuleva partnerini on niin epävarma itsestänsä, ettei voi kestää tuota faktaa, niin hän ei ole oikea partneri minulle. Olla 100% suhteessa kuulostaa siltä että pitäisi ystävätkin unohtaa...
Mustasukkaisuus tai epävarmuus on sen tason turn-off ettei siitä mitään tulisi. Luottamuksesta suhteet kehittyvät, jolloin olisin jo silloin alussa kertonut kyseiselle että nämä ihmiset ovat ja tulevat olemaan elämässäni. Ja uskon että partnerinikin haluaa heihin tutustua, koska kyseiset miehet ovat aivan aidosti osa elämääni ja henkistä turvaverkkoani. Jos ei halua, niin ok.. Ei kaikista voi pitää, mutta ettei edes yrittäisi tutustua ennakkoluulojen takia.. ? Ei ole minua varten moinen ahdasmielinen yksilö - ja hyvä tietää se jo aluksi ettei tule turhaa tuskaa kenellekään.

SingleMalt kirjoitti:

EveryWoman kirjoitti:Kovismaista on oman tunne-elämän kieltäminen.

No höpö höpö. Voi sitä omaa tunne-elämää käsitellä muutakin kautta..

Ömm, mutta sähän juuri sanoit, että kaikenlainen käsittely on pahasta, ja ainoastaan toiminta hyväksytään. Tjsp. (Ja ihan riippumatta siitä mitä sanot tai jätät sanomatta, annat kyllä itsestäsi sellaisen kuvan, että tunneasiat halutaan haudata jonnekin aika syvälle.)

NomenNescio kirjoitti: Olla 100% suhteessa kuulostaa siltä että pitäisi ystävätkin unohtaa..

No ei. Se tarkoittaa sitä, että seurustelee yhden ja ainoan kanssa, eikä saman aikaisesti jonkun toisen kanssa pidä peliä. Kaveruus on ihan eri asia, kuin kiihkeät meilit ja kaipaavat tekstiviestit.

SingleMalt kirjoitti:Siis miksi vitussa mä olisin tuolla vaivannut enempää päätäni? Muutaman hassun kuukauden pituisessa seurustelussa on kyse ihastumisesta, eikä missään nimessä oikeasta rakastumisesta. Olisi ollut eri asia, jos suhde olis kestänyt vuosia, jolloin se olisi jo oikeasti ollut rakkautta. Nyt koko touhu oli pelkkää pelleilyä, jolle oli erittäin helppo heittää hyvästit kun realiteetit avautuivat.

Eli olet kiinnostunut oppimaan vain syvällisestä rakkaussuhteesta? Voi tulla aika kallis oppitunti, jos vasta Sen Ihanimman tavattuaan alkaa opetella.

EveryWoman kirjoitti: Ömm, mutta sähän juuri sanoit, että kaikenlainen käsittely on pahasta, ja ainoastaan toiminta hyväksytään. Tjsp.

Niin. Mitä kohtaa et ymmärrä tuossa? Minun käsittelytapani on toiminta. Poreileeko?

EveryWoman kirjoitti: Eli olet kiinnostunut oppimaan vain syvällisestä rakkaussuhteesta? Voi tulla aika kallis oppitunti, jos vasta Sen Ihanimman tavattuaan alkaa opetella.

Jatkaa ilman mua. En jaksa.

NuoriDaavid kirjoitti:Vikaa ei aina ole molemmissa.

Joo, ei ihan niin voi sanoa (jotkut tilanteet ovat hyvin selkeästi vain toisen aiheuttamia, mutta niitä on paljon vähemmän kuin yleensä kuvitellaan). Parantamisen varaa löytyy kuitenkin aina molemmilta.

SingleMalt kirjoitti:Minun käsittelytapani on toiminta. Poreileeko?

Se on okei niin kauan kuin se toimii sinulle JA et yritä dissata toisten tapoja käsitellä asioita. Jos kovasti tekee mieli vaientaa henkilön X itseanalyysi, se voi indikoida omaa alitajuntaista halua/tarvetta analyysiin (tullaan dissaamaan, koska halutaan välttyä myöntämästä itselle että se olisi varmaan ihan maailman paras juttu).

EveryWoman kirjoitti: Se on okei niin kauan kuin se toimii sinulle JA et yritä dissata toisten tapoja käsitellä asioita.

Eli te saatte tukea omilla näkemyksilläni, mutta minä en saa arvostella omilla näkemyksilläni? Miten niin tyypillistä femakkonäkökulmaa?

SingleMalt kirjoitti:

Tarkoitin ihan vaan sitä, että kaikista elämässä eteen tulevista ongelmatilanteista voi oppia jotakin. Jos ei käy tilannetta läpi niin että ymmärtää sen aiempaa paremmin, ei käytä hyväkseen tilaisuutta oppia. Silloin ongelmasta ei ole ollut mitään apua. En oikein tajua, miksi ei kannattaisi pyrkiä oppimaan mahdollisimman paljon nimenomaan ennen kuin tapaa henkilön, jonka todella haluaa saada omakseen. Ei tarvitsisi ihan noin kiivaasti lyödä päätä seinään.

SingleMalt kirjoitti:Eli te saatte tukea omilla näkemyksilläni, mutta minä en saa arvostella omilla näkemyksilläni? Miten niin tyypillistä femakkonäkökulmaa?

En minäkään ilmaannu toimintakeskeisiin ketjuihin kuuluttamaan: Lopettakaa jo tuo hääräily ja alkakaa analysoida!, samoin kuin en mene paskanjauhantaketjuihin huutelemaan: Puhukaa asiaakin välillä! Eihän tätä jaksa lukea!

Jos haluaisit oikeasti auttaa Letkua ja olisit tietoinen omasta lähestymistavastasi ja sen hyödyistä, suosittelisit joitakin hyviä toimintakeskeisiä ongelmanratkaisukeinoja tuon dissauksen sijaan. Dissaus nyt vaan on perseestä, ihan sukupuolesta riippumatta.

EveryWoman kirjoitti: Tarkoitin ihan vaan sitä, että kaikista elämässä eteen tulevista ongelmatilanteista voi oppia jotakin.

Minähän opin. Nimittäin sen, että kyseisenlaisten ihmisten kanssa ei tarvitse suotta itseään rikkoa. Itseasiassa se oli erittäin hyvä muistutus siitä, kun 14 -17 vuotiaana riuduin vastaavassa tilanteessa. Meinasi piru unohtua, mutta onneksi taas muistutti.

EveryWoman kirjoitti: Jos haluaisit oikeasti auttaa Letkua ja olisit tietoinen omasta lähestymistavastasi ja sen hyödyistä, suosittelisit joitakin hyviä toimintakeskeisiä ongelmanratkaisukeinoja tuon dissauksen sijaan..

Niinhän mä juuri teinkin. Kehotin jättämään asian taakseen ja menemään eteenpäin. Ninjat toimii sano.

SingleMalt kirjoitti:

NomenNescio kirjoitti: Olla 100% suhteessa kuulostaa siltä että pitäisi ystävätkin unohtaa..

No ei. Se tarkoittaa sitä, että seurustelee yhden ja ainoan kanssa, eikä saman aikaisesti jonkun toisen kanssa pidä peliä. Kaveruus on ihan eri asia, kuin kiihkeät meilit ja kaipaavat tekstiviestit.

Kyllä mä kaipaan kumpaakin kyseisistä, jos en näe pitkään aikaan.
Etenkin nyt, kun toinen heistä lähtee Bosniaan YK-joukkoihin vuodeksi.. Kaipaan aivan aidosti, ja olen jossain määrin huolissanikin kyseisen puolesta.
Kyllä se tulee saamaan minulta sähköposteja joissa kysyn suoraan miten menee, ja että on varovainen, että hän on minulle tärkeä, ja pitää pitää huolta itsestänsä.
Ja tiedän kyseisen arvostavan sitä.. =).. vaikka se sitä jossain määrin varmaan huvittaakin. Nyt kun perjantaina sen näin, käytiin syömässä.. niin kyllä mä sitä pariiinkin kertaan halasin pitkään, ku suretti että se lähtee. =(

Miksi en sanoisi, jos kerran tunnen niin? Siksikö että niin ei tehdä aikuisten vastakkaisen sukupuolen ystävien välillä, tai että tunteidennäyttäminen ja niistä puhuminen on teinixiä?
Vaatii paljon enemmän myöntää että rakastaa ja välittää, kuin peitellä ja leikkiä kylmää.. Jokainen on saanut matkan varrella kolhuja. Kuinka monella meillä on vielä sitä herkkyyttä ja spontaniutta jäljellä joka on nuorissa viehättävää. Minä henk kohtaisesti ainakin näytän ystävilleni ne positiiviset tunteet mitä koen, ja keskustelen niistä negatiivisistakin että asiat saadaan win-win lopputulokseen.
Ja samaa haluan partneriltanikin..

BTW, olen käynyt tässä viime aikoina serkkuilemassa KeskiSuomessa. On erittäin hellyyttävää nähdä ison 100kg lihaskimpun halaamassa vaimoaan, tai sanomassa pojallensa että rakastaa tätä - ja niin hän tekee päivittäin vaikka avioliittokin on kestänyt jo 20 v. Mies joka pystyy potkaisemaan itseänsä korkeammalle, tai nostaa penkistä toista sataa kiloa. =)
Sellaisen suhteen haluan miehen kanssa, joka pystyy näyttämään tunteensa. Sellaiset suhteet kestävät, joissa toista ei oteta itsestäänselvyytenä vaan kunnioitus ja tunteet näytetään toimissa ja sanoinkin.

Eli siis, onko omissa toimissa jotain korjattavaa?
Minulla ainakin on ollut, mutta opin koko ajan lisää, siitä mitä tarvitsen, siitä mitä voin toiselle antaa. =)
Se prosessi vaatii ajattelua - niin paljon helpompaa kuin se olisikin vain jättää väliin ja tehdä (samat virheet uudelleen)

SingleMalt kirjoitti:

EveryWoman kirjoitti: Jos haluaisit oikeasti auttaa Letkua ja olisit tietoinen omasta lähestymistavastasi ja sen hyödyistä, suosittelisit joitakin hyviä toimintakeskeisiä ongelmanratkaisukeinoja tuon dissauksen sijaan..

Niinhän mä juuri teinkin. Kehotin jättämään asian taakseen ja menemään eteenpäin. Ninjat toimii sano.

Äh ja höh. Toi nyt kuulostaa enemmän pakenemiselta kuin asian käsittelyltä, etenkin kun noin kehotetaan tilanteessa jossa varmaan rakentavampiakin vaihtoehtoja olisi.

HUOM! En sano, että toimintakeskeiset ratkaisutavat olisivat miettimistä huonompia, vaan että tuo "jätä taakse" ja "mene eteenpäin" ei vielä kuulosta ratkaisumallilta (ja sekin on epämääräistä, mihin toimintaan siinä oikeastaan viitataan). Oma sanakirjani kääntää tuon lähinnä: "Älä ajattele koko asiaa enää, jatka vain elämää samalla tavalla kuin ennenkin".

NomenNescio kirjoitti:..

Kuulostat siltä, ettet osaa erottaa hyvää ystävyyttä ja seurustelua toisistaan.

EveryWoman kirjoitti: Äh ja höh. Toi nyt kuulostaa enemmän pakenemiselta kuin asian käsittelyltä,

Voin olla tässä kyseisessä tapauksessa väärässä, mutta minun johtopäätökseni kirjoitusten perusteella on se, että letkulla on alkoholiongelma ja siihen suhde päättyi.

Sori letku.

SingleMalt kirjoitti:

NomenNescio kirjoitti:..

Kuulostat siltä, ettet osaa erottaa hyvää ystävyyttä ja seurustelua toisistaan.

Niinkö?
En yhtään ihmettele että olet sitä mieltä. Uskoisin että olen läheisempi / spontaanimpi ystävyyssuhteissani, kuin sinä "100%" parisuhteissasi.
Siitä on jonkun jörrikän vaikea ymmärtää, siksi moinen ei minulla partneriksi kävisikään.

En minä vähempään suostu, ennemmin yksin kuin jonkun itsetunto-ongelmaisen miehen mykkyyden kohteena samassa kämpässä.
Passiivis-agressiivinen käytös ei vain vetoa.

SingleMalt kirjoitti:minun johtopäätökseni

En ymmärrä. Mihin pyrit?

EveryWoman kirjoitti: En ymmärrä. Mihin pyrit?

Siihen, että on turha miettiä asiaa syvemmältä, kuin siitä mitä se oikeasti on.

NomenNescio kirjoitti:En minä vähempään suostu, ennemmin yksin kuin jonkun itsetunto-ongelmaisen miehen mykkyyden kohteena samassa kämpässä.
Passiivis-agressiivinen käytös ei vain vetoa.

Muhahah. Sekö on passiivis-agressiivista käytöstä ja itsetunto-ongelmaista, jos ei hyväksy sitä että mimmi deittailee kahta muuta kundia samaan aikaan, ihan pariutumismielessä?

Johan on melkoiset vapaussäännöt sinullakin.

SingleMalt kirjoitti:

NomenNescio kirjoitti:En minä vähempään suostu, ennemmin yksin kuin jonkun itsetunto-ongelmaisen miehen mykkyyden kohteena samassa kämpässä.
Passiivis-agressiivinen käytös ei vain vetoa.

Muhahah. Sekö on passiivis-agressiivista käytöstä ja itsetunto-ongelmaista, jos ei hyväksy sitä että mimmi deittailee kahta muuta kundia samaan aikaan, ihan pariutumismielessä?

Johan on melkoiset vapaussäännöt sinullakin.

Sinä puhuit omasta tilanteestasi, minä puhuin omastani. =)
En ole ikinä "deittaillut" useampaa samanaikaisesti - intiimisti ainakaan.

Itse en moista tekisi, ihan jo siksi että kokisin huonoa omaatuntoa itseni takia, mutta jos ette ole koskaan suoraan sopineet olevanne yksiavioisia ja seurustelevanne, niin ei hän tehnyt mitään väärin. Teit tyypillisen naisten virheen, oletit.. sopimatta ja puhumatta sen tarkempaa mitkä ovat ne yhteiset säännöt. (Ja kun puhuitte, niin sait skitsot - tosi naisellista)
Se että vihdoin lämmettyäsi et saanutkaan heti häntä mukaasi, ja otit itseeesi kun hän vielä mietti olisiko sinusta.. kertoo vain siitä ettet erityisesti häntä rakastanut, egosi vain kolahti.

Ego on se kuva mitä haluat antaa muille itsestäsi. Se taisi kärsiä, kun et ollutkaan heti haluamasi naisen ensivalinta. Se taasen kertoo ettei itsetuntosi kovin terveillä kantimilla ole, kun anteeksiantokin on vielä tekemättä.. Ja niin kauan kun et anna anteeksi, et voi myöskään kyseistä unohtaa, vaan kannat turhaa katkeruutta mukanasi.
"se vitun ..."

Ennemmin annan itse itselleni anteeksi, ja miehille joiden kanssa ei ole toiminut anteeksi, ja menen uuteen suhteeseen ilman täysin turhia painolasteja.

Korjattu kirjoitusvirheitä, ja lisätty pari puuttunutta selventävää sanaa.

SingleMalt kirjoitti:

EveryWoman kirjoitti: En ymmärrä. Mihin pyrit?

Siihen, että on turha miettiä asiaa syvemmältä, kuin siitä mitä se oikeasti on.

Ihmissuhdeasiat ovat niin moniuloitteisia, että useimmiten ongelmana on nimenomaan liian kapea-alainen miettiminen ja tärkeiden vaikuttimien hautautuminen liian syvälle alitajuntaan, eikä se että tulisi mietittyä jotakin asiaankuulumatonta (paitsi silloin kun jokin asia pyritään kieltämään ajattelemalla tahallisesti jotakin ihan muuta).

Eipä se alkoholismikaan, jos nyt käytetään sitä esimerkkinä, tyhjästä tule. Jotkut ovat siihen geneettisesti taipuvaisempia, mutta monta kertaa se on kuitenkin nähtävissä oireiluna, joka lievenee kun elämän muita ongelmia onnistutaan ratkaisemaan.

EveryWoman kirjoitti:.

Elco-setä kertoo:

elco kirjoitti:Elämä voi olla myös helppoa.