Kitinä

exPertti kirjoitti:Se johtuu varmaan siitä, että tässä meni puurot ja vellit sekaisin.

Olet itse vain entistä sekaisempi. Päästelet siellä jossain käsittämättömiä aivopieruja, joita ei millään saa oiottua järkeväksi aikuisen ja kasvattajan puheeksi. Sä et oikeasti voi hyvin.

Ylermi Ylihankala kirjoitti:

exPertti kirjoitti:Se johtuu varmaan siitä, että tässä meni puurot ja vellit sekaisin.

Olet itse vain entistä sekaisempi. Päästelet siellä jossain käsittämättömiä aivopieruja, joita ei millään saa oiottua järkeväksi aikuisen ja kasvattajan puheeksi. Sä et oikeasti voi hyvin.

No juuri sinun mielipiteestäsi olin eniten huolissani. Kyllä nyt harmittaa.

exPertti kirjoitti:

annepa kirjoitti:Olen tähän mennessä ymmärtänyt exPerttiä, vaikka en olekaan ollut aina samaa mieltä. Nyt en edes ymmärrä.

Se johtuu varmaan siitä, että tässä meni puurot ja vellit sekaisin.

Eli epäonnistunut provo etkä ymmärtänyt lopettaa ajoissa?

annepa kirjoitti:Eli epäonnistunut provo etkä ymmärtänyt lopettaa ajoissa?

Pertsan vakio puolustuspuheenvuoro viimeaikoina.

exsu kirjoitti:Kyllä monissa paikoissa puututaan kiusaamiseen osaavasti ja tehokkaasti ilman väkivaltaa.Yhtä lailla ongelma ovat nämä ylireagoivat vanhemmat, jotka joko muuttavat paikkakuntaa puolen vuoden sykleissä kiusaamista karkuun tai lähtevät tälläisiin älyttömyyksiin.

Yhteys kouluun, yhteys kiusaajalasten vanhempiin, yhteisiä sovittelutapaamisia kiusaajalasten ja kiusattujen välille turvallisessa ympäristössä, kiusaajalasten ja kiusattujen pahoinvointiin puuttuminen jne. Keinoja on, jos on tahtoa. Yleensä vaan halutaan maalata näitä tarinoita kiusaajalapsista ja heidän perheistään paremmin asiaan perhetymättä, ja sitten päädytäänkin tilanteeseen, jossa yhtydenotto ei ole mahdollinen, koska toisista tiedetään jo "kaikki" ennen kuin yhtään sanaa on vaihdettu.

Helpolta jä suotavalta toiminnaltahan tuo kuulostaa. Totuus mahdollisuuksista ja jaksamisesta vaan taitaa olla ihan eri juttu.

Jos joku kahden lapsen yh vaan ei jaksa eikä pysty käymään tuollaista ruljanssia läpi vaan sen takia että kiusaajan tahi koulun osallistuminen asian hoitoon on välinpitämätöntä vähättelyä ja niskojen nakkelua, niin en ole yhtään yllättynyt jos epätoivoinen jaksamisensa rajamailla oleva ihminen sortuu noin epätoivoiseen ratkaisuun. Ei ole varmasti ensimmäinen eikä viimeinen kerta kun tehoton byrokratia tai lastensuojelu osoittaa täydellistä kykenemättömyyttä puuttua asioihin.

Vaimo on VERSO-sovittelussa ollut jonkin verran mukana ja kyllä ne tarinat niistä keisseistä on olleet kyllä melkoisen hukkaan heitettyä panostusta. Useinmiten kun noiden "ammattikiusaajien" kotoa ei lääkkeitä asian muuttamiseksi löydy mitenkään, eikä koulullakaan ole mahdollisuuksia tehdä mitään.

Mitäs sitten pitäisi tehdä. Jatkaa loputonta byrokratiaviidakon perkaamista ja toivoa että apu löytyy viranomaisilta ennen kuin oma lapsi kiskoo itsensä tuulikaapissa vaatenaulakkojojoon, vai ottaa oikeus omiin käsiin?

Vagabondo kirjoitti:Täällähän keskustellaan kiusaamisesta tooodella rakentavassa hengessä

No katsos kun tää on esimerkki siitä, miten asiat pitää aikuismaisesti hoitaa. Sivistyneestä keskustelusta viis sillä ei haukku haavaa tee..

Vesper kirjoitti:

annepa kirjoitti:Eli epäonnistunut provo etkä ymmärtänyt lopettaa ajoissa?

Pertsan vakio puolustuspuheenvuoro viimeaikoina.

Mahdollisesti.

annepa kirjoitti:

exPertti kirjoitti:

annepa kirjoitti:Olen tähän mennessä ymmärtänyt exPerttiä, vaikka en olekaan ollut aina samaa mieltä. Nyt en edes ymmärrä.

Se johtuu varmaan siitä, että tässä meni puurot ja vellit sekaisin.

Eli epäonnistunut provo etkä ymmärtänyt lopettaa ajoissa?

Miten niin epäonnistunut? Lakimies kutsuu sarjakuvahahmoksi ja palstan poliisi hulluksi ja idiootiksi. Provomielessä tämä oli kuin vanhojen aikojen paluuta.

Epäonnistuminen tuli siinä, että minulla ihan oikeasti olisi jotakin sanottavaa aiheesta mutta kosketus jäävuoreen oli jo tapahtunut.

Kirjoitan sen verran kun jaksan kosketusnäyttöä napsutella.

Niin, olen mainitusta historiastani johtuen joutunut näkemään erilaista itseeni ja muihin kohdistuvaa kiusaamista vähän liikaa. Jostakin syystä puhe ei ole ainakaan poikien keskuudessa ratkaisu. Ainakaan nuorissa. Muistelen lukeneeni, että lapsi ymmärtää vain rangaistusperusteista ohjausta ja tottelee vain rangaistusohjauksen takia. Pikku hiljaa oikeaan suuntaan ohjattu lapsi kehittää omatunnon ja sitten tekee oikeita asioita koska haluaa ja ymmärtää oikean ja väärän eron. Jos tätä vaihetta ennen ohjaus puuttuu ja rangaistus on vain jonkun tylsän aikuisen lässytystä ei suunta muutu. Puheen voi aina ignoroida.

Toinen käytännön huomio on, että kun vaihdoin nuorena koulua tms. yleensä ensimmäisen kunnon tappelun jälkeen tappelukavereista tuli pelkkiä kavereita. Ihan kuin se olisi joku ystävystymisriitti.

Sitten uudehko näkökulma on ajatus siitä, että omat lapset joutuisivat kiusatuksi. Se herättää primitiivisiä suojeluntunteita eikä aina johda rationaalisiin ajatuksiin. Näitä ylilyöntiuutisia lukiessa pystyn sieluni silmin näkemään itseni uutisessa (tosin ehkä nimike olisi laiton uhkaus tai kunnianloukkaus) jos kaikkea muuta on jo kokeiltu.

Pertsa on siitä hellunen, että se esittää ensin aina kovaa ja vahvaa, ja myöhemmin iskee morkkis.

Mä oon ollut koulukiusaaja, ja uskon että siihen tilanteeseen olis parhaiten vaikutettu helpottamalla mun kotitilannetta sen verran, ettei olis ahdistanut koko ajan ihan helvetisti.

exsu kirjoitti:Pertsa on siitä hellunen, että se esittää ensin aina kovaa ja vahvaa, ja myöhemmin iskee morkkis.

Mä oon ollut koulukiusaaja, ja uskon että siihen tilanteeseen olis parhaiten vaikutettu helpottamalla mun kotitilannetta sen verran, ettei olis ahdistanut koko ajan ihan helvetisti.

Miten yhteiskunta olisi voinut vaikuttaa sun kotitilanteeseen?

exsu kirjoitti:Mä oon ollut koulukiusaaja, ja uskon että siihen tilanteeseen olis parhaiten vaikutettu helpottamalla mun kotitilannetta sen verran, ettei olis ahdistanut koko ajan ihan helvetisti.

Vitut. Sä oot ollut koulukiusaaja, koska oot ollut ikäiseksesi typerä mulkku. Ei kakarat jotka kiusaa ole mitään omista teoistaan vastuuttomia reppanoita. Ne on mulkkuja lapsia. That's it. Ei ahdistuksesta mitään automaattista kiusaustarvetta synny. Useimmiten todennäköisesti juuri päinvastoin; ahdistuneista kakaroista kehkeytyy helpommin sulkeutuneita ja kiusattuja.

Tottakai kotiolot vaikuttaa psyykkeeseen, mutta ei mikään olo käske olemaan mulkku toista kohtaan.

Haters gonna hate.

MrM kirjoitti:

exsu kirjoitti:Mä oon ollut koulukiusaaja, ja uskon että siihen tilanteeseen olis parhaiten vaikutettu helpottamalla mun kotitilannetta sen verran, ettei olis ahdistanut koko ajan ihan helvetisti.

Vitut. Sä oot ollut koulukiusaaja, koska oot ollut ikäiseksesi typerä mulkku. Ei kakarat jotka kiusaa ole mitään omista teoistaan vastuuttomia reppanoita. Ne on mulkkuja lapsia. That's it. Ei ahdistuksesta mitään automaattista kiusaustarvetta synny. Useimmiten todennäköisesti juuri päinvastoin; ahdistuneista kakaroista kehkeytyy helpommin sulkeutuneita ja kiusattuja.

Tottakai kotiolot vaikuttaa psyykkeeseen, mutta ei mikään olo käske olemaan mulkku toista kohtaan.

Haters gonna hate.

Mä en pysty ajattelemaan noin. Tai no silloin kun lapsena olin kiusattu, niin kyllä, mutta en enää aikuisena. En tietty silläkään kannalla ole että kiusaajat ovat automaattisesti surkeita ja kaltoinkohdeltuja mutta lapsia ne silti ovat. Aikuinen ei ole asiaan puuttunut ja ohjastanut ettei kiusaaminen ole se sopivin tapa hakea asemaansa lapsiryhmässä, olkoonkin kuinka toimiva. Kun ei ne lapset synny valmiina vaan niitä pitää kasvattaa.

http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1 ... 15798.html

Pongasin fb:ssä yhden kitinäläisen seinältä, mutta en tohtinut sinne kommentoida kun myös henkilön läheiset saattavat lukea. Mutta siis tän jutun kommentteihin kiinnitin huomiota, kun itkevät kuvan perään. Pyöriikö siellä Heinolassa porukkaa päiväpeittoon kääriytyneenä niin tiuhaan, että ei voi pelkän "kalju mies"- kuvauksen perustella erottaa, kuka niistä on tällä kertaa kyseessä?

MrM kirjoitti:

exsu kirjoitti:Mä oon ollut koulukiusaaja, ja uskon että siihen tilanteeseen olis parhaiten vaikutettu helpottamalla mun kotitilannetta sen verran, ettei olis ahdistanut koko ajan ihan helvetisti.

Vitut. Sä oot ollut koulukiusaaja, koska oot ollut ikäiseksesi typerä mulkku. Ei kakarat jotka kiusaa ole mitään omista teoistaan vastuuttomia reppanoita. Ne on mulkkuja lapsia. That's it. Ei ahdistuksesta mitään automaattista kiusaustarvetta synny. Useimmiten todennäköisesti juuri päinvastoin; ahdistuneista kakaroista kehkeytyy helpommin sulkeutuneita ja kiusattuja.

Tottakai kotiolot vaikuttaa psyykkeeseen, mutta ei mikään olo käske olemaan mulkku toista kohtaan.

Haters gonna hate.

Tässä oli taas niin jäätävää kaikkein alojen asiantuntemusta, mukana vähintään psykologia, selvännäkeminen ja sosiologia. Päteekö tämä villi teoriasi myös teineihin ja aikuisiin? Mikään olo ei pakota viiltelemään ranteita? Mikään olo ei pakota tekemään itsemurhaa? Sen kyllä uskon, että tiettyjen ihmisten persoonallisuuteen ahdistuksen määrällä ei ole mitään merkitystä, mulkvistiuden määrä korkeintaan lisääntyy, mutta noin yleisesti ottaen taitaa olla aika lailla tieteellisesti todistettu fakta, että huonosti voivat ihmiset purkavat oloaan usein erilaisena antisosiaalisena käytöksenä ympäristöönsä ja että se käytös voi loppua jos pahoinvointi lakkaa.

So Hard kirjoitti: Tässä oli taas niin jäätävää kaikkein alojen asiantuntemusta, mukana vähintään psykologia, selvännäkeminen ja sosiologia. Päteekö tämä villi teoriasi myös teineihin ja aikuisiin? Mikään olo ei pakota viiltelemään ranteita? Mikään olo ei pakota tekemään itsemurhaa? Sen kyllä uskon, että tiettyjen ihmisten persoonallisuuteen ahdistuksen määrällä ei ole mitään merkitystä, mulkvistiuden määrä korkeintaan lisääntyy, mutta noin yleisesti ottaen taitaa olla aika lailla tieteellisesti todistettu fakta, että huonosti voivat ihmiset purkavat oloaan usein erilaisena antisosiaalisena käytöksenä ympäristöönsä ja että se käytös voi loppua jos pahoinvointi lakkaa.

Juu.

Tämä oli kyllä selkeä huti Manalalta.

Itsevarmuus ei tällä kertaa korvannut tiedon puutetta.

http://m.iltasanomat.fi/inf/infomo;JSES ... 8518664101
Tässä ei taida vituttaa kuin kiinnijääminen. Amatööri.

Ylermi Ylihankala kirjoitti:http://m.iltasanomat.fi/inf/infomo;JSES ... 8518664101
Tässä ei taida vituttaa kuin kiinnijääminen. Amatööri.

Mahtava linkki. Tekstin löytää juuri ja juuri jättisuurten mainosten välistä. Mobiilia joo.

^Toista se on Tampereella.

^^ Että vastavakoiluxspeden pitäisi tarkkailla josko häntä seurataan?

NuoriDaavid kirjoitti: Miten yhteiskunta olisi voinut vaikuttaa sun kotitilanteeseen?

Paljonkin. Mä oon ekaluokkalaisena ollut viikkoja yksin kotona, kun mun äiti oli sairaalassa. Mulle ei ole ollut tarjolla mitään tukea silloin, kun mun äiti on masentuneena uhkaillut itsemurhalla eikä liioin silloinkaan, kun mun isä on toteuttanut itsemurhan. Jälkimmäisessä tilanteessa ainoa "tukitoimi" oli kun opettaja kysyi haluanko jutella. En halunnut. Tietysti kymmenvuotiaan olisi pitänyt tietää paremmin, typerä minä.

Ja jo näitä "kriisivuosia" edeltävänä aikana mun äiti oli masentunut ja vahvasti traumatisoitunut, mikä on varmasti heijastanut minuunkin.

Kyllä mä itsekin katson tehneeni hyvinkin tietoisia päätöksiä kiusaamisen suhteen, mutta aika poikkeuksellisen heikoin eväin olin myös liikenteessä.

So Hard kirjoitti:Päteekö tämä villi teoriasi myös teineihin ja aikuisiin? Mikään olo ei pakota viiltelemään ranteita? Mikään olo ei pakota tekemään itsemurhaa? Sen kyllä uskon, että tiettyjen ihmisten persoonallisuuteen ahdistuksen määrällä ei ole mitään merkitystä, mulkvistiuden määrä korkeintaan lisääntyy, mutta noin yleisesti ottaen taitaa olla aika lailla tieteellisesti todistettu fakta, että huonosti voivat ihmiset purkavat oloaan usein erilaisena antisosiaalisena käytöksenä ympäristöönsä ja että se käytös voi loppua jos pahoinvointi lakkaa.

Kyllä pätee, mutta vertailet nyt omenoita ja appelsiineja. Tottakai huonosti voivat ihmiset purkavat oloaan usein antisosiaalisena käytöksenä, kuten viiltelevät itseään ja yrittelevät itsemurhia. Siinä on kuitenkin mielestäni aika merkittävä sosiologinen kynnys sen välissä, hanskaako pahaa oloaan itsetuhoisuudella vai toisten tuhoamisella. Useimmat ihmiset (kyllä, lapsetkin ovat ihmisiä!) vetäytyvät ahdistuneena syrjään sen vuoksi, etteivät halua tartuttaa pahaa oloaan muihin. Sitten on ihmisiä, jotka haluavat hoitaa pahaa oloaan tuntemalla mielihyvää vahingonilon ja toisten epäonnen kautta. Ja kyllä ala-asteikäinenkin oikeasti erottaa noi kaksi asiaa toisistaan ja pystyy puntaroimaan että onko se oikein vai väärin.

Muistelenko muuten ihan väärin, että sä itse olisit vähän aikaa sitten kirjoitellut, että saat jotain jännää tyydytystä muiden epäonnesta ja lyttäämisestä, mutta että olisit yrittänyt kitkeä tätä piirrettä tietoisestikin pois itsestäsi? Saattaisikohan taipumus tuohon vaikuttaa siihen, miten tulkitset tätä asiaa? Hienoa joka tapauksessa nähdä, että alkkikset-keskitysleirille -linjauksesi jälkeen susta löytyykin nyt tällaista suurta ymmärtäjää.

Eikä kyse ole mistään lapsena tehdystä havainnosta vaan päin vastoin aikuisena suoritetusta analyysistä. Taaksepäin miettien kyllä mä koin olevani vastuussa jo alle kouluikäisenä muiden ihmisten kohtelusta riippumatta siitä oliko mun oma mieli hyvä vai paha. Jos se oli paha, saattoi käyttäytyä urposti, mutta huono omatunto siitäkin lopulta tuli aika nopeasti.

huima kirjoitti:Juu.

Tämä oli kyllä selkeä huti Manalalta.

Itsevarmuus ei tällä kertaa korvannut tiedon puutetta.

Sä se osaat kanssa toisinaan tuon itsesi ylituomarina jalustalle nostamisen aika pätevästi, joskin SH:hon on vielä matkaa.

Pysyn kuitenkin ihan sullekin vittuillakseni aiemmassa kannassani: kiusaavat lapset ovat mulkkuja lapsia, eikä mitään sen kummempaa. Lähtökohdat eivät ole tasa-arvoiset, eikä maailma ole reilu. Ja exsun tilanteessa on varmasti ollut hankalampaa kuin monilla muilla toimia anti-vittumaisesti, mutta se valinta siitä jää silti lopulta itselle. Enkä mä sitä tarkoittanut että jos on lapsena ollut mulkku, niin sitten on automaattisesti aikuisenakin mulkku. Olinhan mäkin lapsena ihan vitun ihana.

^ Mut se ei mee noin. Kuten Mellukin jo sanoi, niin nuo ihmissuhdetaidot, empatiakyky ja edes oikean ja väärän ymmärtäminen eivät ole sisäsyntyisiä, vaan ne opitaan sosiaalistumisprosessin yhteydssä suhteessa omiin vanhempiin, muihin aikuisiin ja tietysti myös muihin lapsiin. Jos se prosessi syystä tai toisesta häiriintyy tai jää valiin, niin todennäköisesti se heijastuu käytöksestä. Ja silloin voidaankin olla tilanteessa, että aikuinenkaan ei erota aina oikeaa ja väärää toisistaan, saati sitten se ala-asteikäinen.

MrM kirjoitti:Useimmat ihmiset (kyllä, lapsetkin ovat ihmisiä!) vetäytyvät ahdistuneena syrjään sen vuoksi, etteivät halua tartuttaa pahaa oloaan muihin.

Jaa että mutu ohittaa taas tieteen.

Muistelenko muuten ihan väärin, että sä itse olisit vähän aikaa sitten kirjoitellut, että saat jotain jännää tyydytystä muiden epäonnesta ja lyttäämisestä, mutta että olisit yrittänyt kitkeä tätä piirrettä tietoisestikin pois itsestäsi? Saattaisikohan taipumus tuohon vaikuttaa siihen, miten tulkitset tätä asiaa? Hienoa joka tapauksessa nähdä, että alkkikset-keskitysleirille -linjauksesi jälkeen susta löytyykin nyt tällaista Suurta Ymmärtäjää.

Ei vaikuta. Mä en ole koskaan ollut koulukiusaaja. En myöskään tulkitse tieteellistä faktaa toiseksi omien kokemusteni kautta. Jos et näe eroa mielipiteiden ja faktojen välillä, sulla on iso ongelma.

Eikä kyse ole mistään lapsena tehdystä havainnosta vaan päin vastoin aikuisena suoritetusta analyysistä. Taaksepäin miettien kyllä mä koin olevani vastuussa jo alle kouluikäisenä muiden ihmisten kohtelusta riippumatta siitä oliko mun oma mieli hyvä vai paha. Jos se oli paha, saattoi käyttäytyä urposti, mutta huono omatunto siitäkin lopulta tuli aika nopeasti.

Lol. Sulla on tosi heikot tiedot siitä, miten ihmisen sosiaalisuus, kyky käsittää asioita ja vuorovaikutustaidot kehittyvät. Pieni vinkki - rikosoikeudellinen vastuu ei ala joskus 8-vuotiaana ihan perustellusta syystä.

Pysyn kuitenkin ihan sullekin vittuillakseni aiemmassa kannassani

No siinähän menis maailmankirjat sekaisin jos et pysyisi.

exsu kirjoitti:Kuten Mellukin jo sanoi, niin nuo ihmissuhdetaidot, empatiakyky ja edes oikean ja väärän ymmärtäminen eivät ole sisäsyntyisiä, vaan ne opitaan sosiaalistumisprosessin yhteydssä suhteessa omiin vanhempiin, muihin aikuisiin ja tietysti myös muihin lapsiin. Jos se prosessi syystä tai toisesta häiriintyy tai jää valiin, niin todennäköisesti se heijastuu käytöksestä. Ja silloin voidaankin olla tilanteessa, että aikuinenkaan ei erota aina oikeaa ja väärää toisistaan, saati sitten se ala-asteikäinen.

Tuossakin on vinha peränsä. Koen kuitenkin itse että tuo lähtee enimmäkseen jonkinlaisesta sisäsyntyisestä miellyttämisen- ja sovinnaisuudenhalusta jota joko on tai ei ole. Ei ihmiset ole samanlaisia eikä kasvatusta voi pitää ihmisen luonnetta ja käyttäytymismalleja tasapäistävänä tapahtumasarjana. Jotkut ihan oikeasti vain saavat mielihyvää enemmän pahan kuin hyvän kautta, riippumatta kasvatuksesta.