Mammailu
-
- Kitisijä
- Viestit: 9426
- Liittynyt: 22.09.2008 13:03
Meillä on syöty sormiruokaa jo muutama kuukausi eli suolatonta ruisleipää ja maissinaksuja, sillee kahdesti päivässä. Mausteita ollaan kokeiltu paljon, aina yksi uus kerralla. Meillä on kans kotiruokaa paljon ja se kelpaakin selvästi kaupan lihasoseita paremmin. Ne kaupan lihasoseet haisee ihan vehkeelle
Yliuuttunut ja liian pieni hurmossetä.
-
- Kitisijä
- Viestit: 9426
- Liittynyt: 22.09.2008 13:03
ninnithequeen kirjoitti: "Mun poikaystävä pussas mua vaik mä oon tämmönen harvahammas"
Jumankaut. Silloin kun mä olin ekaluokkalainen (ai mikä keski-ikä...) ei kyllä pussailtu tai edes puhuttu poikaystävistä.
Eikä kyllä vielä seiskaluokkalaisenakaan. Lakkaavatko lapset nykyään olemasta lapsia kun ne menevät kouluun?
- McJanne
- Kitisijä
- Viestit: 8611
- Liittynyt: 13.11.2005 23:14
- Paikkakunta: Suomi Finlandia 40° PERKELEEEH!
Tais meilläki olla pusuhipat vasta 2.-3. luokkalaisina :Cbliss kirjoitti:Jumankaut. Silloin kun mä olin ekaluokkalainen (ai mikä keski-ikä...) ei kyllä pussailtu tai edes puhuttu poikaystävistä.
Eikä kyllä vielä seiskaluokkalaisenakaan. Lakkaavatko lapset nykyään olemasta lapsia kun ne menevät kouluun?
Kirjoitan tätä alasti
Tuota voi koittaa katsoa apua: http://www.terveyskirjasto.fi/terveyski ... i=seh00197ninnithequeen kirjoitti:Siis voi apua ton pojan naamaa. Bepantenia oon laittanut mutta voiko sitä Aqualania kokeilla kans? Ihan punanen ja näppylöillä. Ja ukko puklaa niin pirusti, maitoallergiaa?
Ihan mielenkiinnosta, tupakoitko sä sisällä esimerkiksi vessassa/kylppärissä/liesituulettimen alla/ikkunassa normaalisti tai jos ulkona on tarpeeksi kylmä?
En tod. polta sisällä. (enää)Manaaja kirjoitti:Tuota voi koittaa katsoa apua: http://www.terveyskirjasto.fi/terveyski ... i=seh00197ninnithequeen kirjoitti:Siis voi apua ton pojan naamaa. Bepantenia oon laittanut mutta voiko sitä Aqualania kokeilla kans? Ihan punanen ja näppylöillä. Ja ukko puklaa niin pirusti, maitoallergiaa?
Ihan mielenkiinnosta, tupakoitko sä sisällä esimerkiksi vessassa/kylppärissä/liesituulettimen alla/ikkunassa normaalisti tai jos ulkona on tarpeeksi kylmä?
Oli meilläkin muksulla yhden kuukauden iässä melkosta hormoninäppyä nassussa, haihtui sitten niin, että kuten vauvat yleensäkin , oli kolmen kuukauden iässä suloisimmillaan, ja sitten alkoikin nukkumaan ihan päin pyldeä, mutta kaikenhan sellaiselta lutumussukalta kestää. En tosin tiedä kuinka paha keissi teillä on, mutta näppyinen se oli tuokin, ja ihan itsestään hävisi ja se oli ihan normaalia. Mitään pukluja tai mahavaivoja tohon tosin ei liittynyt.
Vauvoille syöttäisin mahdollisimman monenlaisia makuja, eivät ole niiden suhteen vielä epäluulon vuoksi epäluuloisia, kuten vähän vanhemmat. Mausteista käytössä oli (sipuli, valkosipuli), yrttejä tuoreena ja kuivattuna, joitakin ei suositella suurissa määrin pienokaisille, mutta useimmat ok, paprikajauhetta ja kuivattua korianteria, paprikaa blendattuna, tomaattisosetta yms.. Suolaa en käytä ruuanlaitossa muutenkaan, joten samat ruuat meillä oli heti ekoista syntsistä ylöspäin.
Vauvoille syöttäisin mahdollisimman monenlaisia makuja, eivät ole niiden suhteen vielä epäluulon vuoksi epäluuloisia, kuten vähän vanhemmat. Mausteista käytössä oli (sipuli, valkosipuli), yrttejä tuoreena ja kuivattuna, joitakin ei suositella suurissa määrin pienokaisille, mutta useimmat ok, paprikajauhetta ja kuivattua korianteria, paprikaa blendattuna, tomaattisosetta yms.. Suolaa en käytä ruuanlaitossa muutenkaan, joten samat ruuat meillä oli heti ekoista syntsistä ylöspäin.
Prepare for the worstest.
Nyt on aivan pakko jo kehuu vähän rekkistä. Neljänä päivänä ny käynyt täällä jeesamassa mua, viimeksi äsken kävi kaupassa ja apteekissa ja raivas tota parveketta. Jösses Mä oon vallan ihmeissäni kyllä ny. Ja ei, ei mitään muuta ku käyny auttamassa kun oon täällä kuumeessa nyt ilosesti ja umpiväsyneenä.
Se käy koska pystyy. Ja ihan poikansa, ei mun takia. Se tais nähä miten väsynyt mä olen ja siksi jeesaa, luulisin. Hyvä näin, vähän vastuutaan kantaa edes. Mitään muuta en odota tai mitään muuta tipukaan sille...RP kirjoitti:Ja näin se peli, liian monen kokema, etenee. Mä en sano, mutta voit olla varma että joku sanoo: told you so.ninnithequeen kirjoitti:. Jösses Mä oon vallan ihmeissäni kyllä ny.
Kyllä mä Ninni ymmärrän - oon koko ajan ymmärtänytkin - että oot (/ollut) tosi väsyny ja loppu sekä fyys että psyykk, ja takuulla ottanut ilomielin avun vastaan. Tarpeeseen. Ymmärrän senkin että nimenomaan rekkikseltä. Ihmismielellä, tunteilla ja jaksamisella kun ei aina ole niin kamalasti tekemistä järjen kanssa (vaikka periaatteessa pitäisi, mut se onkin vaan kaunis periaate), sanokoon kukakin täällä mitä sanoo.
Toivon vaan todella että osaat jatkossa pitää rajasi ja varasi ettei nykyinen näennäinen hyvä käänny teitä (sua ja poikaasi) vastaan. Mut joo, en vältsisti tue enkä kannata, mut ymmärrän. Jaksamista teille. (Sori nää itteenikin oksettavat ällökliseet. =P)
Toivon vaan todella että osaat jatkossa pitää rajasi ja varasi ettei nykyinen näennäinen hyvä käänny teitä (sua ja poikaasi) vastaan. Mut joo, en vältsisti tue enkä kannata, mut ymmärrän. Jaksamista teille. (Sori nää itteenikin oksettavat ällökliseet. =P)
Tuhmasta päästä nauttii koko ruumis.
Ensimmäinen vuorokausi kotona kahdeksanpäiväisen tytön kanssa, ihana rauha!
Viikko sairaalassa kolmen hengen huoneessa kävi pahasti mielen päälle. Alkuun ei voinut nukkua huolelta, kun oma nyytti oli keskolassa hoidossa ja tyhjä syli poltteli tuskaa. Loppuviikolla ei voinut nukkua kolmelta vauvalta, joista eniten valvotti oma mahavaivoineen. Toinen huusi äänensä käheäksi ja itsensä aivan loppuun, äiti itki itsensä loppuun kun ei voinut mitenkään helpottaa pienen oloa kaikista yrityksistä huolimatta. Päivällä taas kahden pissisäidin lökäpöksysiipat hoisivat sosiaalisia suhteitaan pajattamalla kännykkään huoneessa koko vierailuajan. Ja jos lapsi tai minä vahingossa olisimme nukahtaneet, juuri siihen saumaan oli ehdottoman tärkeää tehdä lääkärintarkastus, antaa antibiootti tai siivoojan tulla koluuttamaan roskista.
Nyt on niin hyvä, vain me kolme takkatulen lämmössä.
Viikko sairaalassa kolmen hengen huoneessa kävi pahasti mielen päälle. Alkuun ei voinut nukkua huolelta, kun oma nyytti oli keskolassa hoidossa ja tyhjä syli poltteli tuskaa. Loppuviikolla ei voinut nukkua kolmelta vauvalta, joista eniten valvotti oma mahavaivoineen. Toinen huusi äänensä käheäksi ja itsensä aivan loppuun, äiti itki itsensä loppuun kun ei voinut mitenkään helpottaa pienen oloa kaikista yrityksistä huolimatta. Päivällä taas kahden pissisäidin lökäpöksysiipat hoisivat sosiaalisia suhteitaan pajattamalla kännykkään huoneessa koko vierailuajan. Ja jos lapsi tai minä vahingossa olisimme nukahtaneet, juuri siihen saumaan oli ehdottoman tärkeää tehdä lääkärintarkastus, antaa antibiootti tai siivoojan tulla koluuttamaan roskista.
Nyt on niin hyvä, vain me kolme takkatulen lämmössä.
Elämä kantaa, jos sen antaa