urpiainen kirjoitti:
Ai pitikö tässä olla pointtikin? No kai yksi pointti voisi olla se, että vaikka nyt en mikään kaikilla mittareilla mitattu Tix olekaan, niin ihan jees mä olen pärjännyt koulun jälkeen siitä huolimatta, että en kouluaikana päässyt ihmelapsien erityiskerhoon. On tärkeämpää huolehtia siitä, että erityistukea vaativat pysyvät mukana (eivätkä luuserien erityisryhmässä) kuin optimoida etuoikeutettujen potentiaalia. Lisäksi Lepomäen ajama kuudennelta luokalta alkava tasoluokittelu tapahtuisi aivan liian varhai. Moiseen keritään aivan hyvin peruskoulun jälkeenkin. Ja siihenhän nykylukio (yliopistoista puhumattakaan) antaa paremmat eväät kuin minun käymäni muinainen versio.
Kutonen on kieltämättä aikas varhain. 8 olis parempi, kun muutenkin tulee valinnaisuutta mukaan. Kumulatiivisena tieteenä nimenomaan matematiikkaa olisi kyllä hyvä päästä opiskelemaan mahdollisimman tehokkaasti jo varhaisessa vaiheessa. Käsittääkseni teknisissä korkeakouluissa valitellaan opiskelija-aineksen matemaattisten taitojen tasoa ja joudutaan käymään läpi asioita, jotka olisi pitänyt oppia jo lukiossa.
Mielestäni ei pitäisi tyytyä siihen, että tällä hetkellä koulujärjestelmä pärjää kansainvälisessä vertailussa, vaan siitä kannattaisi kehittää yhä parempaa. Yksi nykyisen koulujärjestelmän puutteista on terävimmän huipun puuttuminen, josta saataisiin huipputiedemiehiä edistämään teknistä kehitystä. Jos sitä pystyttäisiin tukemaan massan suoritustason laskematta, eikä tilanne olisi parempi kuin tällä hetkellä?
Onko lahjakkuus/kiinnostuneisuus etuoikeutta?
We used to laugh a lot
But only because we thought
That everything good always would remain
Vinkaisen edelleen täältä sivusta, että peruskoulussa oli tasokurssit aikoinaan. Esim minä peruskoulua vuosina 81-83 käynyt kävin tasokurssillista peruskoulua.
Edit: onpa vaikeaa laskea, koska kävi yläastetta
Viimeksi muokannut Dave, 05.04.2011 11:56. Yhteensä muokattu 2 kertaa.
Toi Lepomäki oli yksi viime viikon vaalipanelisteista koulullamme. Vaikutti tosiaan ääri-liberalistilta. Voisin harkita äänestämistä, jos vaalipiiri olisi oikea.
Varis kirjoitti:Mikä siinä pakkoruotissa on puolustettavaa? Sehän on julmetun tehoton typerä muinaisjäänne.
En mä olen ihan varma, puolustanko pakkoruotsia vai en. Mutta juuri koska olen epävarma kannastani, olen lukenut aika paljon tutkimuksellista kamaa kaksikielisyyspolitiikasta vaikkapa ranskankielisessä Kanadassa, Sveitsissä ja Suomessa. Elinan kaksivaiheinen ohjelma: (i) Suomen kaksikielisyys on säilytettävä ja (ii) pakkoruotsi on poistettava on älyllisesti aika mielenkiinnoton ja, kuten luokkayhteiskuntalässytyksensäkin, ainakin potentiaalisesti sisäisesti ristiriitainen.
Ei kaksikielisyys Kanadassakaan tarkoita kaikkien englanninkielisten velvoitetta opetella ranskaa. Joka tapauksessa sekä englanti että ranska ovat kielinä sellaisia, että niiden opettelusta on suurella todennäköisyydellä hyötyä muussakin kuin kotimaan kaksikielisyystilanteissa. Ruotsin kanssa tuo sivuhyöty on varsin marginaalinen, kun pohjoismainen yhteistyökin menee nykyään aika lailla englannilla.
Varis kirjoitti:Mikä siinä pakkoruotissa on puolustettavaa? Sehän on julmetun tehoton typerä muinaisjäänne.
En mä olen ihan varma, puolustanko pakkoruotsia vai en. Mutta juuri koska olen epävarma kannastani, olen lukenut aika paljon tutkimuksellista kamaa kaksikielisyyspolitiikasta vaikkapa ranskankielisessä Kanadassa, Sveitsissä ja Suomessa. Elinan kaksivaiheinen ohjelma: (i) Suomen kaksikielisyys on säilytettävä ja (ii) pakkoruotsi on poistettava on älyllisesti aika mielenkiinnoton ja, kuten luokkayhteiskuntalässytyksensäkin, ainakin potentiaalisesti sisäisesti ristiriitainen.
Ei kaksikielisyys Kanadassakaan tarkoita kaikkien englanninkielisten velvoitetta opetella ranskaa. Joka tapauksessa sekä englanti että ranska ovat kielinä sellaisia, että niiden opettelusta on suurella todennäköisyydellä hyötyä muussakin kuin kotimaan kaksikielisyystilanteissa. Ruotsin kanssa tuo sivuhyöty on varsin marginaalinen, kun pohjoismainen yhteistyökin menee nykyään aika lailla englannilla.
Ongelmahan on juuri se, että ruotsinkielellä ei tee mitään. Ei kielen opiskelu sinänsä.
Bruce Willisika kirjoitti:Toi Lepomäki oli yksi viime viikon vaalipanelisteista koulullamme. Vaikutti tosiaan ääri-liberalistilta. Voisin harkita äänestämistä, jos vaalipiiri olisi oikea.
Varis kirjoitti:Ei kaksikielisyys Kanadassakaan tarkoita kaikkien englanninkielisten velvoitetta opetella ranskaa.
No näin. Siellä on vähemmistökielelle vieläkin suurempi rooli - mutta vain territoriaalisesti, toisin kuin Suomessa, jossa kaksikielisyysmalli ei ole territoriaalinen vaan universaali. Kun Lepomäki ei mainitse tästä mitään oletan, että hän kannattaa nykyisenkaltaista universaalia kaksikielisyyttä Suomessa. Komparatiivinen näyttö maailmalta on vähän sen suuntaista, että tämä ei ole ihan yhteensopivaa pakkoruotsin poistamisen kanssa. Huomaa, että en puolusta pakkoruotsia vaan sitä, että ehdokkailta voisi vaatia sisäisesti ristiriidattomia ja hyvin perustelutuja kantoja populistisen pöhinän sijaan. Näin esim. Daven pointti ruotsin hyödyttömyydestä on minusta irrelevantti sen suhteen, miltä pohjalta kritisoin Lepomäen ohjelmaa.
"Urpiaisen pesintä on epäsäännöllistä ja lento keikkuvaa. Yleisimmät äänet ovat kimeä kutsuhuuto 'djihh!' ja rahiseva 'tssrrt-tssrrt'."
Varis kirjoitti:Ei kaksikielisyys Kanadassakaan tarkoita kaikkien englanninkielisten velvoitetta opetella ranskaa. Joka tapauksessa sekä englanti että ranska ovat kielinä sellaisia, että niiden opettelusta on suurella todennäköisyydellä hyötyä muussakin kuin kotimaan kaksikielisyystilanteissa. Ruotsin kanssa tuo sivuhyöty on varsin marginaalinen, kun pohjoismainen yhteistyökin menee nykyään aika lailla englannilla.
Quebeciläisten huono englannin kielen taito on tavallaan yllättävää. Suomalaiset osaa englantia paljon paremmin. Ymmärrän kyllä, ettei siirtolaisina tulleet taksikuskit osaa kuin ranskaa, mutta on hämmästyttävää, ettei englanninkielisen maailman ympäröimällä alueella osa nuorista puhu käytännössä lainkaan englantia. Vallankin kun huomioidaan englannin asema maailmankielenä.
Itse toivoisin poikani voivan opetella ruotsin sijaan joko saksaa, ranskaa, espanjaa, portugalia, italiaa, japania tai jotain muuta kieltä millä on enemmän kansainvälistä merkitystä ja hyötyä kuin ruotsilla.
We used to laugh a lot
But only because we thought
That everything good always would remain
Omana yläasteaikanani, joka toki oli huomattavasti Davea myöhemmin, oli luokat myös jaettu kielten tasoryhmiin. Ei ollu valittamista. Ryhmien välillä pystyi liikkumaan, mikäli oppimistulokset kovasti nousivat tahi laskivat. Fair play.
Myös tämänhetkinen luokka jota opetan, on jaettu matikassa osalla tunneista tasoryhmiin: + vahvoille, - heikoille ja normiryhmä normeille.
Kuitenkin; joka helkutin tutkimuksen mukaan tämä Suomen ns. tasapäistävä koulumalli on parempi kuin erotteleva. Jos rajallisista(suurentakkee, suurentakkee) resursseista laitetaan suurempi osa hyvän parantamiseen, jää heikko vielä heikommaksi-> tulevaisuudessa vähemmän tuottavaksi, vaikka asiaa kuinka kääntelisi.
Myöskään tulosvastuullisuus ja minkään ylemmän tahon jatkuva niskaan hengittäminen eivät ole juuri missään tutkimuksessa tuottaneet loppupeleissä muuta kuin paskaa kaikille osapuolille. Ihmisten välistä vuorovaikutusta ja sen tehokkuutta tai arvoa ei voi mitata rahassa, ja jos mitataan ei ne mittarit ole yhtä simppeleitä laatia kuin puhtaasti taloudellisia asioita mittaavat. Toki paljon turhaa paskaa voisi vähentää tuolta koulumaailmasta ja kehittää muutenkin, mutta ns. ylimääräinen sählinki ja raportointi tuntuu vaan lisääntyvän uudistusten myötä. Ja tottakai se on pois sitten varsinaisesta työnteosta.
Tässä on semmoinen pulma, että elleivät muutokset saa ns. kentän hyväksyntää, ei niistä ole juurikaan hyötyä.
Mulla taas tuli mieleen paikallisen kylän poliisit aina samalla ABC:lla suorittamassa aamutoimiaan kolmen partion voimin klo 7-8 välillä aamulla. Renkaat puhkoen saisi toimintarauhaa riittävästi mojovan saaliin aikaansaamiseksi jossain kylän arvokohteessa. Tulisiko kokeilla?
nowaysis kirjoitti:
Kuitenkin; joka helkutin tutkimuksen mukaan tämä Suomen ns. tasapäistävä koulumalli on parempi kuin erotteleva. Jos rajallisista(suurentakkee, suurentakkee) resursseista laitetaan suurempi osa hyvän parantamiseen, jää heikko vielä heikommaksi-> tulevaisuudessa vähemmän tuottavaksi, vaikka asiaa kuinka kääntelisi.
Äkkiseltään tuntuis, että vaativammalla kurssilla voisi olla suurempi ryhmäkoko, koska oletettavasti kykenevät paremmin itsenäiseen työskentelyyn ja tarvitsevat vähemmän tukevaa opetusta, ja siten tulisivat toimeen pienemmillä resulsseilla kuin heikommat. Tämä tietysti oletuksella, että olisi tarpeeksi kiinnostuneita. Mun kouluaikaan lisäryhmään ei tullut luokallistakaan.
We used to laugh a lot
But only because we thought
That everything good always would remain
nowaysis kirjoitti:Kuitenkin; joka helkutin tutkimuksen mukaan tämä Suomen ns. tasapäistävä koulumalli on parempi kuin erotteleva.
Joillain tuntuu vain olevan aika kovia ideologisia estoja tämän hyväksymisessä. Lisäksi, kyllähän asiansa osaavat opettajat toki kykenevät räätälöimään opetusta suhteellisen mukautuvasti porukan erilaisten tarpeiden ja kykyjen mukaan. Ei tämä vaadi mitään kovin suurta tasoryhmämallin virallistamista. Puhumattakaan siitä kauheudesta, jota tämä puheena ollut ehdokas ajaa: "Tarvitsemme eriyttävää koulutusta jo 6. luokasta alkaen: toisaalta luonnontieteitä painottavaa ja toisaalta kädentaitoihin suuntaavaa koulua lukuaineisiin keskittyvän peruskoulun kylkeen." Tosiaan pitäisi saada paskasakki eriytettyä menestyjistä jo 12-vuotiana. Oi aikoja, oi tapoja.
"Urpiaisen pesintä on epäsäännöllistä ja lento keikkuvaa. Yleisimmät äänet ovat kimeä kutsuhuuto 'djihh!' ja rahiseva 'tssrrt-tssrrt'."
En kovinkaan vanha. 1992-95 oli ainakin meidän koulussa tuollainen käytäntö. Liekö sitten koulukohtaisesti ollut päätettävissä tai jopa laiton, who cares
urpiainen kirjoitti: Puhumattakaan siitä kauheudesta, jota tämä puheena ollut ehdokas ajaa: "Tarvitsemme eriyttävää koulutusta jo 6. luokasta alkaen: toisaalta luonnontieteitä painottavaa ja toisaalta kädentaitoihin suuntaavaa koulua lukuaineisiin keskittyvän peruskoulun kylkeen."
Ton voi tosiaan tulkita niin, että lapset olisi fyysisesti eri kouluissa, eikä vain välillä eri luokissa oppiaineiden ja niiden tasojen mukaan. Siitäkö tää närkästys johtu?
Maalta kotoisin olevana oletin automaattisesti kaikkien olevan samassa koulussa, koska mun kotikunnassa ei ollut kuin 1 yläaste. Ja pitäähän monilahjakkuuksien päästä kaikissa aineissa parhaille kursseille.
We used to laugh a lot
But only because we thought
That everything good always would remain
nowaysis kirjoitti:En kovinkaan vanha. 1992-95 oli ainakin meidän koulussa tuollainen käytäntö. Liekö sitten koulukohtaisesti ollut päätettävissä tai jopa laiton, who cares
Eli tässä on nyt käynyt niin, että sä olet suorittanut laittoman peruskoulun ja näin ollen sinulla ei ole peruskoulun päättötodistusta ja kaikki sen jälkeen suorittamasi opinnot ovat mitättömiä.
urpiainen kirjoitti: Puhumattakaan siitä kauheudesta, jota tämä puheena ollut ehdokas ajaa: "Tarvitsemme eriyttävää koulutusta jo 6. luokasta alkaen: toisaalta luonnontieteitä painottavaa ja toisaalta kädentaitoihin suuntaavaa koulua lukuaineisiin keskittyvän peruskoulun kylkeen."
Jos pitää yhteiskunnan eriarvoistumista ja alempien sosiaaliluokkien kurjistumista entisestään omana aktiivisena tavoitteenaan, niin tässä on siihen oiva tie. Yleensä näitä ehdotuksia nakkelevat ehdokkaat eivät koulumaailmaa pahemmin tunne. En minäkään lähtisi ehdottelemaan radikaaleja muutoksia tietoturvajärjestelmiin, koska en niistä tiedä hittojakaan, vaikka nyt salasanani osaankin naputella.
Vagabondo kirjoitti:Ton voi tosiaan tulkita niin, että lapset olisi fyysisesti eri kouluissa, eikä vain välillä eri luokissa oppiaineiden ja niiden tasojen mukaan. Siitäkö tää närkästys johtu?
En mä kyllä vielä edes miettinyt tuollaisia yksityiskohtia, vaan vain sitä, että ehdotettu esiteini-ikäisten eriyttäminen erilaisille koulutusaloille tapahtuisi aivan liian varhain. Lahjakkaita/kiinnostuneita/etuoikeutettuja/vanhempien patologisen kunnianhimon uhreja ja näiden kombinaatioita voidaan toki tukea näyttävämpiin saavutuksiin, mutta yleisenä koulutustavoitteena pitää kyllä tuossa iässä olla vielä eriyttämisen vastakohta.
Edit: Siis tarkoitan just tätä, jonka Nowaysis sanoo paremmin:
nowaysis kirjoitti:
Elina Lepomäki kirjoitti:Tarvitsemme eriyttävää koulutusta jo 6. luokasta alkaen: toisaalta luonnontieteitä painottavaa ja toisaalta kädentaitoihin suuntaavaa koulua lukuaineisiin keskittyvän peruskoulun kylkeen.
Jos pitää yhteiskunnan eriarvoistumista ja alempien sosiaaliluokkien kurjistumista entisestään omana aktiivisena tavoitteenaan, niin tässä on siihen oiva tie.
Dave on varmaan ainoa tietämäni, joka myöntää pitävänsä tällaista luokkautumista itsessään tavoiteltavana.
"Urpiaisen pesintä on epäsäännöllistä ja lento keikkuvaa. Yleisimmät äänet ovat kimeä kutsuhuuto 'djihh!' ja rahiseva 'tssrrt-tssrrt'."
