Kitinä

Aito_Johanna kirjoitti:

AnaisJune kirjoitti:Ei koulun tehtävä ole opettaa minkään uskonnon mukaan rukoilemista ja harjoittaa uskontoa.

Hohhoijaa. Jaksat jankata tuota "koulun tehtävä ei ole". Ei tuo vielä ole mikään argumentti eikä sillä ole mitään vaikutusta sellaiseen, joka kokee asian eri tavalla.

AnaisJune kirjoitti:
BTW, On kyllä melko itsekäs ajatus vaatia että kaikkien lapsien pitää harjoittaa koulussaan uskontoa siksi että jotkut äidit ilahtuvat joulujuhlissa enkelivirsistä.

Totta, se on itsekäs ajatus. Sellaista ajatusta kuitenkaan ainakaan tässä ketjussa ei ole esittänyt kukaan.

Tässä on paljon sulateltavaa sellaiselle, jonka koko elämä on ollut yhtä enkelivirttä, mutta lähtöisin äidiltä, äidin siskoilta ja äidin äidiltä. Ymmärrän molempia teitä äärimmäisen hyvin.
Mitä monikulttuurisempi ympäristö on kyseessä, sitä enemmän olisin taipuvainen peesaamaan Anais Junea, sillä teosofia sisältää kaiken syrjimättä ketään. Historia voidaan todella nähdä vain tapahtumina ja tasa-arvoisina kertomuksina, tasapäistämättä, kuten Janne taas hienosti totesi. Kuitenkin kristinuskon kauneuden ydin on anteeksiannossa ja jos koulu onnistuu opettamaan sitä uskonnonopetuksen ohella...Loistavaa.

Ongelma lienee mm. se, että tämän päivän pienet lapset ovat 60-70-luvuilla syntyneiden hippien ja rokkareiden vesoja, jotka saavat taas jo äidinmaidossa niin paljon viisautta ja näkemystä sekä ehkä aivan erilaisen esimerkin uskosta, hengellisyydestä, pyhästä - millä nimellä sitä nyt halutaankin kutsua, että pienen lapsen pää voi mennä melko pyörälle, kun tarjotaan kahtaalta ihan erilaista skeneä.

(jatkunee myöhemmin, tuli vieraita)

AnaisJune kirjoitti:Ja siihen sitten tartuit? Vastaa niihin kysymyksiin mitä oikeasti kysyin, äläkä yritä saivarrella sivuasioista.

Ei se minusta ole mikään sivuasia, että suuhuni pannaan sanoja, joita en ole sanonut. Vielä kerran: En kannata sitä, että ketään pakotetaan mihinkään. Kannatan mahdollisuutta valita.

AnaisJune kirjoitti: Ja ihan sinun tiedoksesi, tiedän suhteellisen paljon koulujen toiminnasta, ja siitä mikä vääntö on saada uudistuksia läpi paikalleen jämähtäneessä instituutiossa.

Ai? Sitten tiedät varmaan myös, että ne byrokraatit perhanat haluavat uudistaa ihan vain uudistamisen riemusta. Uutta opetussuunnitelmaa, jota valmisteltiin vuositolkulla ja hirveällä miettimisellä ja vaivalla, on käytetty nyt muutama vuosi, ja nyt on kuulemma tullut mahtikäsky, että taas pitää uudistaa. Kentällä ollaan ihan hajalla tästä. - Mutta tämä on

AnaisJune kirjoitti: Mietis vähän omia vastauksiasi:

Ok.

Aito_Johanna kirjoitti: edit: eiku kyllä tässä edelleen jokin mättää. En nimittäin halua, että heille opetetaan myös islamilaista Mekkaan päin kumartamista kokemuksellisuuden kautta - eli jollain tapaa arvotetaan kuitenkin kristilliset perinteet ohi muiden?

Niin mitä tästä piti miettiä? Tämä liittyi termien kokemuksellinen ja tunnustuksellinen määrittelyyn, ja mietinkin tosiaan asiaa jo silloin, kun tuon kirjoitin. Asia on vielä auki ja kyseinen keskustelun säie kesken; odotan Urpiaisen kannanottoa.

AnaisJune kirjoitti:
Haluaisin sinun perustelevan miksi sinä haluat ulkoistaa vastuun lasten hengellisestä kasvatuksesta muille ihmisille, ja nimenomaan kouluun, jossa eri uskontojen harjoittajia, tai ateistiperheiden lapsiakin käy?

Missä kohtaa olen sanonut, että haluan ulkoistaa vastuun lasten hengellisestä kasvatuksesta muille ihmisille?

AnaisJune kirjoitti: Se että koet jonkun asian olevan vain sinun näkökulmasta paremmin niin, ei ole mikään argumentti.

Omaan kokemukseen vetoaminen on kyllä jonkinlainen argumentti, mutta ei toki yksinään riittävä. Siksi olenkin vedonnut myös siihen, että suurin osa suomalaisista kuuluu kirkkoon. Kun tongit noin ahkerasti viestejäni, huomasit varmaan senkin?

AnaisJune kirjoitti: Minusta tuntuu että SINÄ et pysty lainkaan perustelemaan miksi et voi itse harjoittaa uskontoasi, ja opettaa sitä sitten lapsillesi. Käydä kirkossa ja viedä lapset pyhäkouluun. Jostain täysin perusteettomasta syystä väität että koulun pitää olla uskonnollinen paikka, mutta vieläpä sillä tavalla, että vain sinun uskontosi on ainoa harjoitettava ko. paikassa.

Pitääkö tähän VIELÄKIN vastata, vai tuliko tämä quote tähän vain vahingossa?

Aito_Johanna kirjoitti:
Kiihkeä paatos-kortti heitetty! Mä voisin tähän heittää itsensä pussiin puhumis-syytöksen, ja seliseliselittelyn.

Heitä pois vaan. Peli jatkuu, kunnes Hitler-kortti on heitetty. Sitten äänestetään voittaja.

Eilen tuli YLE:n iltauutisista pätkä siitä, kuinka erityisopetukseen tarvitaan lisää paukkuja kipeästi. Huvitti suorastaan, kun emeritus professori se ja se totesi, että viimeisen kymmenen vuoden aikana erityisopetusta vaativien oppilaiden määrä on suorastaan räjähtänyt. Professori nimesi nimittäin selitykseksi mm. vanhempien pätkätyöt ja jotain muuta ihan yhtä käsittämätöntä tuubaa, mutta monien mielestä varmaan ihan täysin järkeen käypää analyysia. Lisäksi joku rehtori kertoi miten hyvin lapset oppivat ja kuinka hämmästyttävän nopeasti, jos vain saavat erityisopetusta.

Nooh...tästä päästäänkin tähän itse aiheeseen: Monet teosofit ym. "huuhaa" uskovaiset ovat täysin vakuuttuneita siitä, että viimeisen kolmenkymmen vuoden ajan planeetallemme on syntynyt valtava joukko ns. indigo- ja kristallilapsia.

http://www.starchild.co.za/what.html

What are the characteristics of Indigo Child?
Born

1970-1990

Characteristics of Indigo Child

~ Warrior temperate
~ Determined
~ Detect dishonesty from a mile away
~ Absolute confidence
~ They rarely need others to tell them who they are
~ Are easily frustrated with routine or ritual
~ Based activities that require no creative thought
~ They do not accept authority without
explanation or choice
~ Non conformist
~ They have no trouble telling you what they need
~ May seem anti social if they are not around children like them
~ Sensitive
~ Intuitive
~ Technologically orientated
~ Intelligent
~ Empathy for others yet not for stupidity
~ Amazing memory


What are the Characteristics of a
Crystal Child?
Born 1980-2010
1990-2010

Characteristics of
Crystal Child


~ Large penetrating eyes
~ Blissful tempered
~ Draw other children to them
~ Loving and forgiving
open only to those who warrant trust!
~ Nurturing towards younger children and animals
~ Fearless
~ Have healing abilities
~ Love water
~ Communicate telepathically
~ Musically orientated
~ May not speak until age 3-4
~ Patient
~ Love to play with crystals and stones
~ Affectionate
~ Sensitive
~ Relate to adults better unless there are children of the same vibration around
~ A strong need to help others
~ Choosey with the food they eat

Ajatelkaa hetki miten kaukana tämä maailmankuva ja ajatus on jonkun ev.lut. emeritus professorin ajatuksista? Entä sitten sen perus pyhäkoulun open? Ja mitäs jos tässä olisikin perää? Ja vaikkei olisi, niin mitäs jos vanhemmat kuuluvat tapauskollisina kirkkoon ja kuitenkin kasvattavat lastaan esim. tämän mukaan kotona? Siinä ollaan vielä ihmeissään puolin ja toisin sitten monta kertaa lapsen vuosien karttuessa.

Tulee miettineeksi, että on ollut kyllä hyvin onnekas siinä mielessä, että sekä koti että koulu ovat tukeneet toisiaan uskonnonopetuksen suhteen. Se nimenomaan on antanut rauhan etsiä itse lisää tietoa ja uskalluksen myös kyseenalaistaa asioita. Mitään kun ei pitäisi purematta niellä.

Storia kirjoitti:Nooh...tästä päästäänkin tähän itse aiheeseen: Monet teosofit ym. "huuhaa" uskovaiset ovat täysin vakuuttuneita siitä, että viimeisen kolmenkymmen vuoden ajan planeetallemme on syntynyt valtava joukko ns. indigo- ja kristallilapsia.

http://www.starchild.co.za/what.html

What are the characteristics of Indigo Child?
Born

1970-1990

Characteristics of Indigo Child

~ Warrior temperate
~ Determined
~ Detect dishonesty from a mile away
~ Absolute confidence
~ They rarely need others to tell them who they are
~ Are easily frustrated with routine or ritual
~ Based activities that require no creative thought
~ They do not accept authority without
explanation or choice
~ Non conformist
~ They have no trouble telling you what they need
~ May seem anti social if they are not around children like them
~ Sensitive
~ Intuitive
~ Technologically orientated
~ Intelligent
~ Empathy for others yet not for stupidity
~ Amazing memory

Helvetti. Osui paremmin kohilleen kuin kaikki astranasaalikartta-horoskoopit yhteensä.

Herra Manala kirjoitti: Helvetti. Osui paremmin kohilleen kuin kaikki astranasaalikartta-horoskoopit yhteensä.

Huvikseni googletin vielä muutamia ominaisuuksia lisää:

INDIGO CHILDREN

* Have strong self esteem, connection to source

* Know they belong here until they are told otherwise

* Have an obvious sense of self

* Have difficulty with discipline and authority (!)

* Refuse to follow orders or directions

* Find it torture to waiting in lines, lack patience (!)

* Get frustrated by ritual-oriented systems that require little creativity

* Often see better ways of doing thing at home and at school

* Are mostly nonconformists

* Do not respond to guilt trips, want good reasons (!)

* Get bored rather easily with assigned tasks

* Are rather creative

* Are easily distractible, can do many things at once

* Display strong intuition

* Have strong empathy for others or NO empathy (!)

* Develop abstract thinking very young

* Are gifted and/or talented, highly intelligent

* Are often identified or suspected of having ADD or ADHD, but can focus when they want to

* Are talented daydreamers and visionaries

* Have very old, deep, wise looking eyes (!)

* Have spiritual intelligence and/or psychic skills

* Often express anger outwardly rather than inwardly and may have trouble with rage (!)

* Need our support to discover themselves

* Are here to change the world - to help us live in greater harmony and peace with one another and to raise the vibration of the planet

Heh...Jotain tuttua tässä on..

Indigo Adult Characteristics

* Are intelligent, though may not have had top grades.

* Are very creative and enjoy making things.

* Always need to know WHY, especially why they are being asked to do something.

* Had disgust and perhaps loathing for much of the required and repetitious work in school.

* Were rebellious in school in that they refused to do homework and rejected authority of teachers, OR seriously wanted to rebel, but didn't DARE, usually due to parental pressure.

* May have experienced early existential depression and feelings of helplessness. These may have ranged from sadness to utter despair. Suicidal feelings while still in high school or younger are not uncommon in the Indigo Adult.

* Have difficulty in service-oriented jobs. Indigos resist authority and caste system of employment.

* Prefer leadership positions or working alone to team positions.

* Have deep empathy for others, yet an intolerance of stupidity.

* May be extremely emotionally sensitive including crying at the drop of a hat (no shielding) Or may be the opposite and show no expression of emotion (full shielding).

* May have trouble with RAGE.

* Have trouble with systems they consider broken or ineffective, ie. political, educational, medical, and legal.

* Alienation from or anger with politics - feeling your voice won't count and/or that the outcome really doesn't mattter.

* Frustration with or rejection of the traditional American dream - 9-5 career, marriage, 2.5 children, house with white picket fence, etc.

* Anger at rights being taken away, fear and/or fury at "Big Brother watching you."

* Have a burning desire to do something to change and improve the world. May be stymied what to do. May have trouble identifying their path.

* Have psychic or spiritual interest appear fairly young - in or before teen years.

* Had few if any Indigo role models. Having had some doesn't mean you're not an indigo, though.

* Have strong intuition.

* Random behavior pattern or mind style - (symptoms of Attention Deficit Disorder). May have trouble focusing on assigned tasks, may jump around in conversations.

* Have had psychic experiences, such as premonitions, seeing angels or ghosts, out of body experiences, hearing voices.

* May be electrically sensitive such as watches not working and street lights going out as you move under them, electrical equipment malfunctioning and lights blowing out.

* May have awareness of other dimensions and parallel realities.

* Sexually are very expressive and inventive OR may reject sexuality in boredom or with intention of achieving higher spiritual connection. May explore alternative types of sexuality.

* Seek meaning to their life and understanding about the world May seek this through religion or spirituality, spiritual groups and books, self-help groups and books.

* When they find balance they may become very strong, healthy, happy individuals.

NuoriDaavid kirjoitti:Enpä olisi uskonut tähän joutuvani, mutta nyt on pakko sanoa: määrittele hengellisyys ja meditatiivisuus ja niiden ero uskonnosta, niin voidaan jutella lisää.

Frederik Krueger kirjoitti:Mä arvaan että hengellisyys/meditatiivisuus on toimintaa jossa mietiskelet rauhassa pääsi sisäisiä asioita ilman ulkoisia ärsykkeitä. Lisätään vielä määritelmään että tämän tulisi tapahtua valvetilassa jotta voidaan rajoittaa nukkuminen pois keskustelusta.

EW, menikö oikein? Heitin tuon ihan vaan arvaamalla hatusta asettamalla itseni tilanteeseen jossa minulta kysyttäisiin tietovisassa määritelmää noille termeille.

Tosin nyt tuli mieleen ettei kirkon jumalanpalveluksessa istuminen sopisi tuohon määritelmään, koska siellä niitä audiovisuaalisia ärsykkeitä vasta riittääkin kun urut pauhaavat ja kynttilät häikäisevät silmiä.

No niin; eihän se niin vaikeaa ollut! Ja aivan, kirkon jumalanpalvelukset eivät edusta tarkoittamaani meditatiivisuutta, koska niissä pappi rukoushetkiä myöten kertoo ihmisille, mitä heidän tulisi ajatella. Koko toimitus on muutenkin äärimmäisen kaavamainen ja kontrolloitu. Hetkeksikään osallistujia ei jätetä omien ajatuksiensa ja tuntemuksiensa varaan (tai no, ehkä joissakin tapauksissa voidaan jättää, mutta silloinkin vain pieneksi hetkeksi). Sama vika on tunnustuksellisessa uskonnonopetuksessa, vaikkakin opettajasta riippuen vaihtelevassa määrin.

Meditatiivisuudella tarkoitan pyhässä yksinkertaisuudessaan ihan vain antautumista kontaktiin oman, sensuroimattoman ja ohjaamattoman ajatusvirtansa kanssa. Se on tila, jota ilmeisesti valtaosa ihmisistä kokemuksen ja harjoituksen puutteesta johtuen pyrkii kaikin tavoin välttämään. Osasyynä lienee sekin, että vapaasti virtaavien ajatuksien joukkoon mahtuu myös ahdistavaa ja vaikeasti käsiteltävää tavaraa. Kotona ei istuta yksin ja hiljaa, vaan mieluummin pidetään televisiota auki tai kutsutaan kavereita heittämään löysää läppää, etteivät sisältä nousevat ajatukset pääsisi tietoiseen mieleen hetkeksikään. Jos minulta kysytään, itsensä kanssa kontaktissa oleminen on henkisen tasapainon kannalta kuitenkin aivan äärimmäisen tärkeää, ja siksi siihen tulisi ohjata ihmisiä jo peruskoulussa.

Nykyisistä oppiaineista uskonto on ainoa, jossa edes vähän sivuutetaan tällaisia kokemuksia - konkreettisena esimerkkinä rukoileminen. Sitäkin tosin tunnustuksellisessa opetuksessa kuvataan "keskusteluna Jumalan kanssa" - siis jonkun hämärän taivaalla istuvan kolmipersoonaisen skitsofreenikon, jolla on yhtä aikaa sekä itsetuhoisia (Jeesuksen, yhden sivupersoonista, uhraaminen ristille) että sadistisia taipumuksia ja ilmeisen epäterve tapa käyttää valtaa. En ihmettele, että kaikenlainen hiljentyminen koetaan tällaisen opetusmenetelmän tuloksena ihmeelliseksi hihhuloinniksi. Toivoisinkin, että erilaisten uskontojen historiaa opetettaisiin objektiivisesta näkökulmasta historian yhtenä osa-alueena, ja uskontotuntien tilalle kehitettäisiin hiljentymiseen, mietiskelyyn ja mietiskelyn aikana mieleen nousseiden aiheiden käsittelyyn keskittyvä viikottainen harjoitustunti, jossa opetussisällöt koskisivat lähinnä mietiskelyn tekniikkaa ja tarkoitusta. Osa tunnista käytettäisiin hiljaisuuden harjoittamiseen (ja sen harjoittamisen tekniseen harjoitteluun), toinen osa yhteiseen keskusteluun. Aihe vapaa.

Hengellisyys-sanaa käytin aiemmassa tekstissä tuodakseni esiin uskonnoista riippumattoman henkisen todellisuuden olemassaolon. Ruumiillisia harjoituksia (liikuntatunnit) on pidetty itsestäänselvästi tärkeinä jo pitkään; henkisellä puolella taas ammottaa edelleen huutava tyhjiö. Mikään uskontunnustuksen tai opettajan laatiman ruokarukouksen sopottaminen yhteen ääneen ei nykymuodossaan tuota tyhjiötä täytä, koska se harjoittaa korkeintaan ulkomuistia. Henkisen voiman ja notkeuden kehittäminen jää siinä yhtä pahasti paitsioon kuin lihasvoiman kehittäminen Urheiluruutua seuraamalla.

Aito_Johanna kirjoitti:odotan Urpiaisen kannanottoa

No en oikein muista, mistä tarkkaan ottaen puhuimme, mutta saatoit ehkä pyytää jotain määritelmää. Siinä mielessä olen vähän kuin elco, että määritelmäfetisismi ei oikein tee sitä minulle. En siis palaa siihen. Noin niin kuin yleisesti ottaen olen kyllä sitä mieltä, että on vähän kohtuutonta heitellä "kiihkeä paatos" -kortteja AnaisJunelle, joka on nähdäkseni argumentoinut aika asiallisesti. Hänen pyyntönsä lisäselvityksiin sinulta on vastaavasti mielestäni ihan perusteltu.

Tai siis minusta keskustelu on nyt kutakuinkin tässä (voi olla, että unohdan jotain, mutta sellaista tämä on): Kaikki ovat yhtä mieltä siitä, että kristinuskon tapojen, traditioiden, historian ja oppien tunteminen tarkemmin kuin muiden uskontojen tapauksessa kuuluu yleissivistykseen Suomessa. Tästä syystä aika moni on ollut sitä mieltä, että tarvitaan jonkinlaista kristinuskoa laajasti (ja muita uskontoja taas suppeammin) käsittelevää uskontotietoa/elämänkatsomustietoa/aatehistoriaa koulussa. Sinä olet koettanut sanoa, että nykymeno sopii: oman katsomuksen (s.o. vanhempien katsomuksen) mukainen tunnustuksellinen uskonnonopetus ajaa asian. Moni, myös minä, on koettanut argumentoida, että ei aja: opetuksen tunnustuksellisuus on ongelmallista tällaisen tiedonjaon tapauksessa. Olen mennyt jopa niin pitkälle, että olen esittänyt, että lapsia pitäisi tavallaan suojella vanhemmiltaan. Toivoisin kovasti, että esim. fundamentalistikristityn PetriFB:n lapset saisivat tunnustuksetonta uskontotietoa koulussa: kuulisivat vaihtoehtoisista näkemyksistä, tekstikriittisestä historiallisesta raamattututkimuksesta ja naturalistisesta maailmankatsomuksesta. Ja samat sanat vaikkapa somalinuorille: olisi nädäkseni ensiarvoisen tärkeää, että peruskoulu tarjoaisi heille imaamin puheiden rinnalle tunnustuksetonta uskontotietoa. Kuten Nuori Iso D sanoi, esim. yhteiskuntaopin tapauksessa tämä on itsestäänselvää: stalinistien ja natsien lapsien on saatava edes koulusta eväitä laajemman kuvan muodostamiseen. Miksi opetuksen pitäisi olla vanhempien katsomuksen mukaista - emme hae puoluetoimistojen väkeä yhteiskuntaoppia pitämään. Enkä oikein löydä sinun viesteistäsi muuta argumenttia, kuin että sinusta olisi kiva, jos lapsesi saisivat lempeän mutta tunnutuksellisen kristillisen kasvatuksen peruskoulussa. Turhauttavaa - minusta AnaisJunen jankkaus on täysin perusteltua.

urpiainen kirjoitti:Toivoisin kovasti, että esim. fundamentalistikristityn PetriFB:n lapset saisivat tunnustuksetonta uskontotietoa koulussa: kuulisivat vaihtoehtoisista näkemyksistä, tekstikriittisestä historiallisesta raamattututkimuksesta ja naturalistisesta maailmankatsomuksesta. Ja samat sanat vaikkapa somalinuorille: olisi nädäkseni ensiarvoisen tärkeää, että peruskoulu tarjoaisi heille imaamin puheiden rinnalle tunnustuksetonta uskontotietoa. Kuten Nuori Iso D sanoi, esim. yhteiskuntaopin tapauksessa tämä on itsestäänselvää: stalinistien ja natsien lapsien on saatava edes koulusta eväitä laajemman kuvan muodostamiseen.

Tuota, niin. Mulla on suomalaisen peruskoulun kristillisiin perinteisiin, eli adventtijuhlan Hoosianna-virteen, joulukuvaelmaan, Enkeli taivaan -virteen ja Suvivirteen, niin sentimentaalinen suhde, että en nyt kerta kaikkiaan pysty kannattamaan järjestelmää, jolla nämä jutut kitkettäisiin koulun perinteistä. En, vaikka tuo yhteinen ei-tunnustuksellinen uskontotieto noin perusteltuna tietysti tekeekin järkeä. Myönnetään tämä nyt sitten ihan suoraan näin.
Mutta, mutta. Kun edelleen muistuttaisin, että mielipiteeni ei ole ihan vain yksittäisen romantikon huuto korvesta, vaan asian kokee tällä tavalla kuitenkin ilmeisesti jonkinlainen prosentti niistä kaikista, jotka edelleen kuuluvat kirkkoon. Kyllä siinä jokin tökkii, että laajemman maailmankuvan ja suvaitsevaisuuden nimissä enemmistön on luovuttava kauniista perinteistään. (Pelkkä tiedonjako, vaikka se keskittyisikin suureksi osaksi meidän kulttuuriperintöömme, ei korvaa kokemusta ja tunnetta.) Tässä poljetaan ihmisten tunteita. Mitä aitoa suvaitsevaisuutta sellainen voi lisätä? Onko tämä todella ainoa keino antaa eväitä laajemman maailmankuvan muodostamiseen? En usko.

Mä ymmärrän teitä kaikkia. Halitaan?

Herra Manala kirjoitti:Mä ymmärrän teitä kaikkia. Halitaan?

Aito_Johanna kirjoitti:Kyllä siinä jokin tökkii, että laajemman maailmankuvan ja suvaitsevaisuuden nimissä enemmistön on luovuttava kauniista perinteistään.

Tuskin tästä on pelkoa. Demokratia on enemmistön diktatuuri ja kun parempaakaan yhteiskuntajärjestelmää ei ole keksitty, niin täytynee tyytyä siihen. Esko Valtaoja kirjoitti (ei varmaankaan hänen omaa keksintöään): diktatuurissa tehdään, kuten valtaapitävät haluavat, demokratiassa, kuten toiset haluavat ja sosialismissa, kuten kukaan ei halua.

Sitä en kyllä tiedä, miten monissa maissa on kirkko ja valtio onnistuttu erottamaan toisistaan.

urpiainen kirjoitti:Toivoisin kovasti, että esim. fundamentalistikristityn PetriFB:n lapset saisivat tunnustuksetonta uskontotietoa koulussa: kuulisivat vaihtoehtoisista näkemyksistä, tekstikriittisestä historiallisesta raamattututkimuksesta ja naturalistisesta maailmankatsomuksesta.

Mitä pelkäät muuten tapahtuvan? Heistä tulee kuten AnaisJune, joka on maininnut olleensa PetriFB:mäisen perheen kasvatti?

Jostain syystä ne harvat (pari) uskonnolliset ihmiset jotka tunnen ovat tulleet uskoon vanhemmistaan ja koulustaan riippumatta. Erään vanhemmat olivat ihan normaaleja kirkkoon kuuluvia maallistuneita ihmisiä, mutta niin vaan tyttärestä tuli teini-iässä helluntailainen ihan omin päin. Eräästä samalla luokallani olleesta yläasteella ja lukiossa kovaa bilettäneestä menomimmistä puolestaan tuli naispappi, eivät hänenkään vanhempansa olleet mitään erityisiä kristittyjä. Kummallista. Ja sitten tietenkin AnaisJune joka on esimerkki päinvastaisesta kehityskulusta.

Eivätköhän suunnilleen kaikki Suomen nuoret marinoidu myös vanhemmistaan riippumattomassa tiedossa, ilman että tarvitsee turvautua henkiseen huostaanottoon tai tehdä muita äkkijyrkkiä ylilyöntejä. Ehkä tilanne oli toinen Taleban-Afghanistanissa.

Frederik Krueger kirjoitti: Eivätköhän suunnilleen kaikki Suomen nuoret marinoidu myös vanhemmistaan riippumattomassa tiedossa, ilman että tarvitsee turvautua henkiseen huostaanottoon tai tehdä muita äkkijyrkkiä ylilyöntejä. Ehkä tilanne oli toinen Taleban-Afghanistanissa.

Jaa? Jos kotona sanotaan Jesus rulez OK, koulussa sanotaan Jesus rulez ok, suviseuroissa ja kirkoissa sanotaan Jesus rulez ok, niin miten on?

NuoriDaavid kirjoitti:Jaa? Jos kotona sanotaan Jesus rulez OK, koulussa sanotaan Jesus rulez ok, suviseuroissa ja kirkoissa sanotaan Jesus rulez ok, niin miten on?

Tuliko sinusta kiihkokristitty koulun uskonnonopetuksen ja joulujuhlien takia? Tuliko AnaisJunesta? Pointtini oli että maalailemanne kauhukuvat eivät tunnu juurikaan olevan ajankohtaisia Suomessa. Kaikenlaista informaatiota tulee kaikille joka puolelta, siitä vaan valitsemaan mihin uskoo ja mihin ei. Mielestäni teette kärpäsestä härkäsen, vaikka pointti olisikin osuva.

En kuitenkaan ole sitä mieltä että esim. biologiasta ja normaalista historianopetuksesta pitäisi luopua pakollisina aineina edes kristillisissä kouluissa.

Frederik Krueger kirjoitti:

urpiainen kirjoitti:Toivoisin kovasti, että esim. fundamentalistikristityn PetriFB:n lapset saisivat tunnustuksetonta uskontotietoa koulussa: kuulisivat vaihtoehtoisista näkemyksistä, tekstikriittisestä historiallisesta raamattututkimuksesta ja naturalistisesta maailmankatsomuksesta.

Mitä pelkäät muuten tapahtuvan? Heistä tulee kuten AnaisJune, joka on maininnut olleensa PetriFB:mäisen perheen kasvatti?

Jos nyt en ihan väärässä ole, niin fundamentalistiperheiden jälkikasvun keskuudessa tapahtuu huomattavasti enemmän itsemurhia ja itsemurhayrityksiä kuin vaikkapa tapakristittyjen.

Kun olin 5-vuotias pikkupoika, naapurissamme asui jehovantodistajaperhe. Heillä oli kaksi poikaa. Vanhempi vaikutti jotenkin hyvin sisäänpäin kääntyneeltä ja hiljaiselta. Ei koskaan puhunut kellekään mitään, eikä hänestä pystynyt sanomaan onko hän jotenkin jälkeenjäänyt vai ihan normaali. Nuorempi kundeista joka oli mua vuoden vanhempi, oli ihan ulospäinsuuntautunut ja yritti leikkiä muiden pihan lapsien kanssa. Vanhempien mielestä leikit olivat kuitenkin usein jollain tavalla sopimattomia, ja vähitellen kyseistä penskaa näkyi aina vain vähemmän ja vähemmän leikkimässä muiden kanssa, kunnes se loppui kokonaan kun olimme noin 7-8 -vuotiaita. Seuraava asia mitä ko. kaverista kuulin, oli että jannu oli tehnyt itsemurhan joskus ennen täysi-ikäisyyttään.

Tapahtunut nyt ei ehkä täysin suoraan korreloi itse asiaa, mutta ehkäpä jonkinnäköiset ulkopuoliset virikkeet olisivat säästäneet tuonkin kaverin ottamasta omaa henkeään.

Herra Manala kirjoitti:Jos nyt en ihan väärässä ole, niin fundamentalistiperheiden jälkikasvun keskuudessa tapahtuu huomattavasti enemmän itsemurhia ja itsemurhayrityksiä kuin vaikkapa tapakristittyjen.

Huolestuttavaa jos noin on. Ehkä kyseisissä perheissä vallitsee tiukempi (liian tiukka) kuri ja häpeäkulttuuri, tiedä häntä.

Tapahtunut nyt ei ehkä täysin suoraan korreloi itse asiaa, mutta ehkäpä jonkinnäköiset ulkopuoliset virikkeet olisivat säästäneet tuonkin kaverin ottamasta omaa henkeään.

En tiedä oliko ongelmana välttämättä vaihtoehtoisen tiedon vähäisyys, vaiko pikemminkin kodin sisäiset jännitteet joita elämänkatsomustieto yms. tuskin olisivat parantaneet. Mutta mistä sen tietää.

No, "anekdoottina" kerrottakoon että yläasteella luokallani oli joidenkin hippi-idunpurijoiden vesa joka oli luokan "kiltti pahis". Eli ylivilkas ja vähän pahan pojan oloinen, josta kuitenkin tykättiin yleisesti. Näin jälkikäteen ajatellen selvästikin ns. vapaan kasvatuksen tuotos. Ruokalassakin söi yleensä kasvisvaihtoehdon koska vanhemmat olivat mitälie vegaaneja. Tosin jos liharuoka oli selvästi parempaa, valitsi hän nokkelana jätkänä sittenkin sitä. Koulussa hän ei pärjännyt erityisen hyvin, keskittymiskyvytön pahis kun oli.

Oli miten oli, kuulin kymmenisen vuotta myöhemmin toiselta läheisemmältä luokkakaveriltani että kyseinen heppu oli kuollut Amsterdamissa huumeisiin vähän päälle kaksikymppisenä. En tiedä mikä oli tarinani opetus, ehkä se että voidaan olettaa hippivihervanhempien lasten kuolevan herkemmin huumeisiin kuin normaaliperheiden.

Sinänsä minulla ei ole intressejä puolustaa fundamentalistiperheitä, mutta ilmeisesti PetriFB:n kaltaisten mielestä he yrittävät vain suojella jälkikasvuaan pahalta maailmalta. Eri asia miten siinä onnistuvat.

Frederik Krueger kirjoitti:

Herra Manala kirjoitti:Tapahtunut nyt ei ehkä täysin suoraan korreloi itse asiaa, mutta ehkäpä jonkinnäköiset ulkopuoliset virikkeet olisivat säästäneet tuonkin kaverin ottamasta omaa henkeään.

En tiedä oliko ongelmana välttämättä vaihtoehtoisen tiedon vähäisyys, vaiko pikemminkin kodin sisäiset jännitteet joita elämänkatsomustieto yms. tuskin olisivat parantaneet. Mutta mistä sen tietää.

No varmasti kodin sisäiset jännitteet. Mutta jos elämä on paskaa, ja koko nuoruuden tuputetaan ainoastaan jahven ohjeita ja vakuutellaan ettei muuta ole, niin flipperihän siinä tilttaa. Vaihtoehtotieto avartaisi ehkä sen verran elämänkatsomusta, että näkisi että kuplan ulkopuolellakin on elämää, ja että kuplan voi oikeasti jättää taaksensa ilman ikuista kadotusta.

Tämän perusteella (s. 23) esimerkiksi protestantit (joihin koko fundamentalismi-käsite on alunperin liitetty) tekevät enemmän itsemurhia kuin katoliset tai juutalaiset, joiden keskuudessa uskonto ei näyttele yhtä konservatiivista ja fundamentalistista linjaa. Ymmärtääkseni myös Émile Durkheim pääsi samankaltaisiin lopputulemiin. En nyt tähän hätään löytänyt prosentteja mistään, mutta toivottavasti nämä nyt antaisivat edes jotain ajatusta pelkän ituhippeysanalogian sivuun.

Sinänsä minulla ei ole intressejä puolustaa fundamentalistiperheitä, mutta ilmeisesti PetriFB:n kaltaisten mielestä he yrittävät vain suojella jälkikasvuaan pahalta maailmalta.

Joo, niinhän se Joseph Fritzlkin sanoi tekevänsä, PFB:hen mitenkään suoranaisesti liittymättä.

Frederik Krueger kirjoitti:

urpiainen kirjoitti:Toivoisin kovasti, että esim. fundamentalistikristityn PetriFB:n lapset saisivat tunnustuksetonta uskontotietoa koulussa: kuulisivat vaihtoehtoisista näkemyksistä, tekstikriittisestä historiallisesta raamattututkimuksesta ja naturalistisesta maailmankatsomuksesta.

Mitä pelkäät muuten tapahtuvan? Heistä tulee kuten AnaisJune, joka on maininnut olleensa PetriFB:mäisen perheen kasvatti?
Jostain syystä ne harvat (pari) uskonnolliset ihmiset jotka tunnen ovat tulleet uskoon vanhemmistaan ja koulustaan riippumatta. Erään vanhemmat olivat ihan normaaleja kirkkoon kuuluvia maallistuneita ihmisiä, mutta niin vaan tyttärestä tuli teini-iässä helluntailainen ihan omin päin.

En toki halua vähätellä empiiristä tutkimustasi, mutta kyllä uskonnollisuus on sosiaalisesti erittäin voimakkaasti periytyvää. Lisäksi esim. Pohjanmaalla lestadiolaisuus on niin voimakkaan sääntelevää, että tarvitaan kaikki yhteiskunnan tuki maailmankatsomuksen laventamiseksi. Totalitaarisissa yhteisössä elävien lasten pitäisi saada julkisesta koulusta jonkinlainen käsitys vaihtoehdoista ja moninaisuudesta myös uskontoelämän saralla. Luulen, että kiihkottomamapi (lue: tunnustukseton) ja monipuolinen suhteutuminen uskontoon vähentäisi tarvetta vaikka tällaisille puljuille: http://www.uskontojenuhrientuki.fi/ Manalahan tätä aspektia käsitteli aika osuvasti jo tuossa aiemmin - naputettakoon kuitenkin namedroppingin osuvuudesta:

Herra Manala kirjoitti:Tämän perusteella (s. 23) esimerkiksi protestantit (joihin koko fundamentalismi-käsite on alunperin liitetty) tekevät enemmän itsemurhia kuin katoliset tai juutalaiset, joiden keskuudessa uskonto ei näyttele yhtä konservatiivista ja fundamentalistista linjaa. Ymmärtääkseni myös Émile Durkheim pääsi samankaltaisiin lopputulemiin.

No Durkheimin pointti oli kai pikemminkin, että protestanttisuus luopuu esim. juutalaisuuden ja katolilaisuuden yhteisöllisyydestä korvatessaan (periaatteessa) kirkko-instituution välittäjäroolin henkilökohtaisella jumalsuhteella ja yleisellä pappeudella. Tällainen yhteisöttömyys tuottaa Durkheimin mukaan sosiaalisesti eri tyyppisiä itsemurhatapauksia kuin tiukemmin yhteisöllinen yhteiskunta. Durkheimin jutut määristä ovat aika epäluotettavia, koska gubbe otti ne virallisten kuolemansyyntutkijoiden tilastoista, ja katoliset tuppaavat nimeämään itsemurhan joksikin muuksi - itsemurhasta kun joutuu kadotukseen ja se on muutenkin häpeä suvulle. Sinänsä kyllä pitää paikkansa, että katolisissa maissa tehdään paljon vähemmän itsemurhia kuin protestanttisessa pohjolassa, mutta Durkheimilaisittain ajatteleva kuitenkin varmaan katsoisi, että nimenomaan herätysliikkeisiin kuuluvien itsemurhat ovat tyypiltään lähempänä katolista itsemurhaa kuin protestanttista.

urpiainen kirjoitti:
En toki halua vähätellä empiiristä tutkimustasi, mutta kyllä uskonnollisuus on sosiaalisesti erittäin voimakkaasti periytyvää. Lisäksi esim. Pohjanmaalla lestadiolaisuus on niin voimakkaan sääntelevää, että tarvitaan kaikki yhteiskunnan tuki maailmankatsomuksen laventamiseksi. Totalitaarisissa yhteisössä elävien lasten pitäisi saada julkisesta koulusta jonkinlainen käsitys vaihtoehdoista ja moninaisuudesta myös uskontoelämän saralla. Luulen, että kiihkottomamapi (lue: tunnustukseton) ja monipuolinen suhteutuminen uskontoon - -

Mun isä muuten on kasvanut lestadiolaisperheessä, mutta jätti seuroissa käymisen yms. jo varhaisnuoruudessa. (Näin teki myös osa hänen sisaruksistaan, eivät kaikki.) Hänestä tuli ihan tavallinen maallistunut, kiihkoton kristitty. Mutta tietysti tämä on vain yksittäistapaus.

Mutta tuo vastakkainasettelu koulujen tunnustuksellinen uskonnonopetus vs. vaihtoehdot, monipuolisuus ja kiihkottomuus on kyllä varsin mustavalkoinen eikä vastaa totuutta. Vaihtoehdottomuus ja kiihkoilu ei millään tavoin ole osa perusopetuksen opetussuunnitelmaa. Tässä keskustelussa tuotujen kokemusten perusteella se tietysti käytännössä joissain tapauksissa on sitäkin, mutta silloin ongelma on yksittäisissä opettajissa, ei koko järjestelmässä.

edit: Tässä oli mukana url perusopetuksen opetussuunnitelmaan, mutta jostain tuntemattomasta syystä viestissä näkyy pelkkää tyhjää, jos se on mukana. Googlatkaa itse, jos aihe kiinnostaa.

Aito_Johanna kirjoitti:Mutta tuo vastakkainasettelu koulujen tunnustuksellinen uskonnonopetus vs. vaihtoehdot, monipuolisuus ja kiihkottomuus on kyllä varsin mustavalkoinen eikä vastaa totuutta. Vaihtoehdottomuus ja kiihkoilu ei millään tavoin ole osa perusopetuksen opetussuunnitelmaa. Tässä keskustelussa tuotujen kokemusten perusteella se tietysti käytännössä joissain tapauksissa on sitäkin, mutta silloin ongelma on yksittäisissä opettajissa, ei koko järjestelmässä.

Joo, en minäkään tämän asian takia kovin usein yöuniani menetä tai kynsiäni verille pureksi. Olen itse käynyt läpi koulun uskonnonopetuksen, eikä se nyt mitään aivan ylipääsemättömiä traumoja minuunkaan jättänyt. Lueskelin myös tuota perusopetuksen opetussuunnitelmaa uskonnon osalta, eikä siinäkään nyt mitään kauheuksia ole. Tosin se on vähän pelottavaa, että ainoa maailmankatsomuksellinen aine perusopetuksessa on vanhempien katsomuksen mukainen uskontoaine (paitsi tietysti niille onnekkaille, jotka elämänkatsomustietoon laitetaan). Kuten olen jo monesti esittänyt, minusta kerta kaikkiaan mikään ei puolla tunnustuksellisen uskonnon asemaa peruskoulussa ja lukiossa neutraalin elämänkatsomustiedon sijaan. Toki kristillisen kalenterin mukaisia lauluja voitaisiin tällöinkin laulaa ja kuvaelmia esittää - siinä missä tutustumismielessä lauleltaisiin myös vaikkapa juutalaisen musiikkiperinteen mukaisia lauluja tai John Lennonin Imaginea. Rukoilu ei kuitenkaan mielestäni kouluun kuulu. Jos sitä elämystä haluaa lapselleen tarjota, paras tehdä se kotona. Voi olla, että keskeisin arvo tunnustuksellisen uskonnonopetuksen korvaamisessa (aate)historian, elämänkatsomustiedon, yhteiskuntaopin, filosofian jne. kylkeen liitettävällä neutraalilla katsomus-opetuksella olisi kyllä juuri uskonnonopettajista eroon pääseminen: teologien sijaan opettajina olisivat humanistit ja yhteiskuntatieteilijät. Tämä olisi minusta koko lailla toivottavaa.

urpiainen kirjoitti:Tosin se on vähän pelottavaa, että ainoa maailmankatsomuksellinen aine perusopetuksessa on vanhempien katsomuksen mukainen uskontoaine (paitsi tietysti niille onnekkaille, jotka elämänkatsomustietoon laitetaan).

Tämäkin ajatus minua hieman ihmetyttää. Omasta lähipiiristäni ei löydy ensimmäistäkään selkeän uskonnollisesti suuntautunutta vanhempaa, kaikkien "uskonnollisuus" on korkeintaan luokkaa "uskon johonkin korkeampaan voimaan, mutta se ei ainakaan vastaa kristinuskon Jumalaa, kuulun silti kirkkoon voidakseni noudattaa kulttuuriperinteitä kuten kirkkohäät, lasten ristiäiset ja joulukirkko". Tiedä sitten johtuuko tuo kaupunkilaisuudestani vai mistä, mutta jotenkin en vain osaa pitää tuota urpiaista pelottavaa lapsijoukkoa kovin suurena. Järkevästi uskontoon suhtautuvien vanhempien lapsille edes tunnustuksellinen uskonnonopetus harvemmin jos koskaan aiheuttaa mitään vahinkoa.

prosessi kirjoitti:Tiedä sitten johtuuko tuo kaupunkilaisuudestani vai mistä, mutta jotenkin en vain osaa pitää tuota urpiaista pelottavaa lapsijoukkoa kovin suurena.

http://www.stat.fi/til/evaa/2007/evaa_2 ... ar_001.pdf

Minkävärinen kartta on?

NuoriDaavid kirjoitti:

prosessi kirjoitti:Tiedä sitten johtuuko tuo kaupunkilaisuudestani vai mistä, mutta jotenkin en vain osaa pitää tuota urpiaista pelottavaa lapsijoukkoa kovin suurena.

http://www.stat.fi/til/evaa/2007/evaa_2 ... ar_001.pdf

Minkävärinen kartta on?

Sen värinen, että pienelle alueelle on keskittynyt hyvin suuri osa Suomen väestöä, jos suhteuttaa sinisen pinta-alan saatuihin eduskuntapaikkoihin. Tuo kartta tuo kyllä hyvin esiin sen ongelman, jonka mainitsin jo aiemmin tässä ketjussa, eli mistä hemmetistä taiottaisiin esiin kaikki ne tunnustuksettomat opettajat noihin viiden hengen kyläkouluihin, joita vihreältä alueelta löytyy pilvin pimein.

Frederik Krueger kirjoitti: Mitä pelkäät muuten tapahtuvan? Heistä tulee kuten AnaisJune, joka on maininnut olleensa PetriFB:mäisen perheen kasvatti?

Jaahas. Mie oon poissa mutta näemmä edelleen keskustelussa läsnä.

Ja että ei tarvitse tehdä johtopäätöksiä MINUN perusteellani, tähdennettäköön, että minun vanhempani ovat (ilmeisesti?) PetriFB-mäisten perheiden kasvatteja ja uhreja, minä pääsin hieman helpommalla. Vanhempani olivat körttejä(herännäisiä, luterilaisuuden yksi versio) lapsina, körttejä nuorina, körttejä aikuisina, omien vanhempiensa otteen löystyttyä perus-luterilaisia vanhempia aikuisina, ja vasta yli 60 v kirkosta eronneita agnostikkoja.

Ja minä olen elänyt körtin lapsuuden, jossa herättäjäjuhlilla on rukoiltu, ja joka hemmetin sunnuntai kirkon penkissä istuttu, minusta on ajettu pahoja henkiä pihalle, ja peloteltu saatanalla ja helvetillä joka käänteessä niin että lapsena en mm. uskaltanut katsoa peileihin.

Koulussa luokanvalvojani/uskonnon opettajani oli helluntailainen hihhuli, ja täysi paskiainen. Hän mm sylki kasvoilleni (olin 10 vuotias) ja siteerasi raamattua joka käänteessä oikeuttaakseen omat näkemyksensä, ja halveksui tavallisia luterilaisia, koska he eivät hänen mielestään tajunneet asiaa. Luokan 3 helluntalaista saivat paremmat numerot kokeista kuin muut. Hän vei meidät helluntaiseurakuntaan omaan kirkkoonsa, ja yritti värvätä meitä perheineen sinne. Eli siis pois tavallisesta luterilaisuudesta. Jotkut ottivat opettajan mieliksi 11-12 vuotiaina sen heidän jonkun "aikuis"kasteensa yhden tutustumisreissun aikana. Olin järkyttynyt. En silloin vielä siksi että en olisi itse uskonut, mutta koska hän edusti eri uskonhaaraa, koin kamalana toisen opin tyrkyttämisen.

Ylä-asteella uskonnon opettajani oli vain höperö. Harmiton sellainen. Uskonnon opiskelu oli vaihteeksi ihan siedettävää, koska hän ei ollut itse kovinkaan uskonnollinen, vaan mietti asioita melko filosifisesti. Olin tosin itse alkanut huomata etten pysty uskomaan raamattuun ja muihin epärealistisiin asioihin. Näin uskonnon lähinnä ihmisten hallitsemisvälineenä, ja se kuvotti minua. Yhtäkkiä virret ja muut perinteet menettivät sentimentaalisen kauneuden, koska tajusin kuinka ahdistuneeksi uskonto koko perheemme oli saanut.

Lukiossa paluu helvettiin jatkui. Muutin pienelle uskonnolliselle paikkakunnalle, jossa helluntailaisuus oli hyvin voimissaan. Siellä tosin opettaja pyrki olemaan suhteellisen neutraali perus-luterilainen, mutta hänpä joutuikin kohtaamaan oppilaissa uskomatonta asennetta näiden ihan vitun pienten erilaisuuksien takia, mitkä uskonnoissa erottaa helluntailaiset ja luterilaiset. Uskonto on siitä kenkku juttu, että kun siinä ollaan niin henkilökohtaisissa jutuissa ja mutu-tuntumalla liikkeessä, siitä voi loputtomasti tapella mikä on oikein ja mikä väärin. Erehdyin pariin otteeseen avaamaan suuni tunneilla ja käymään pieniä väittelyitä, en enää muista edes mistä detaljista. Muutama uskovainen (jälleen helluntailainen) koulukaverini tunki postiluukkuuni valistavia sarjakuvia. Joissa nuoret tytöt joutuivat saatanan houkuttelemiksi, tulivat raiskatuksi, raskaaksi ja tapetuksi koska harrastivat seksiä tai liittyivät saatananpalvojiin. Ja lopulta jumalakin hylkäsi heidät taivaassa, koska he eivät uskoneet. Harmi etten säästänyt ko. sarjakuvia, ne jotenkin karusti kuvastavat sitä ahdasmielisyyttä ja muiden ihmisten elämään puuttumista parhaimmillaan, jota uskonto aiheuttaa.

Eli siis, ei vanhempani inhoani uskontoa kohtaan yksin tehneet, eikä missään tapauksessa tahallaan. He vaan itsekin elivät samojen uskonnon varjolla aiheutettujen SOSIAALISTEN paineiden ja joukkopsykoosin vallassa. Nuoruudessani oltiin jo vähän hellitetty perus-luterilaisuuden puolelle, kun vanhemmat itse kokivat ensin niin kovia ristiriitoja uskonnon takia.

He asuivat pitkään lestadiolais-paikkakunnalla opettajana ja rehtorina. Heidän oppilaissaan oli helluntailaisia, körttejä ja lestadiolaisia. He tietävät ERITTÄIN hyvin uskonnon aiheuttamat paineet, jotka tulevat perheen sisältä ja ulkoa. Sukupolvien ajan. Ja kuinka haastavaa siinä tilanteessa on yrittää luovia siinä, minkälaista uskonnonopetusta koulussa tarjotaan.

Ihmiset ovat uskomattoman kärkkäitä tuomitsemaan toisiaan uskontojen takia.

Lyhyesti vielä kerran:
Mielestäni KAIKKI, missä uskontojen harjoitus ei ole relevanttia, pitäisi pitää neutraalina, uskonnottomana paikkana. Koen että kouluissa opetus voisi olla elämänkatsomustietoa, yleissivistävää uskonnon historiaa, ja opettaa hyväksymään yhtälailla ateistit, agnostikot, buddhalaiset, kristityt ja vaikka satanistitkin.

Kirkko ja koti on jo sitä varten että jokainen voi harjoittaa omiaan.

^ Huh huh huh. Uskomatonta, että tuollaista on vielä nykypäivän suomessa.

Tuon luettuaan on helppo kannattaa uskonnon täyttä ja ehdotonta kieltoa koulussa.

Vaikka siinä sitten perustavistapaluterilaiset joutuisivatkin luopumaan suvivirsistä ja joulukuvaelmista.