Kitinä

Manaaja kirjoitti:^ Kauheen ylimielistä mukaitseironiaa!

Se on mun tavaramerkki!

Kuinka moni tuntee ihmisiä, jotka ovat laihtuneet laihdutuskuurin (lue: ei elämäntapamuutoksen) avulla pysyvästi?

nexie kirjoitti:Kuinka moni tuntee ihmisiä, jotka ovat laihtuneet laihdutuskuurin (lue: ei elämäntapamuutoksen) avulla pysyvästi?

Tunnen itseni. Tosin olen ollut ylipainoinen vain puoli vuotta elämästäni. Ensin olin puolen vuoden lihotuskuurilla, joka meni överiksi, koska ei ollut vaakaa eikä peiliä saatavilla. Sitten lahdutin 16 kiloa pois syömällä laihdutuskuurimaisesti vähemmän kuin kulutin. Läski ei lähtenyt liikunnalla, koska oli talvi. Oli ihan kiva talvi. Läski lämmittää mukavasti.

nexie kirjoitti:

Niin sen täytyy tietty olla. Mä oon salaa katkera siitä, että olen koko elämäni ollut ärsyttävän normaalipainoinen, enkä koskaan ole päässyt merkittävästi lihomaan tai laihtumaan. Mistä kaikesta mä olenkaan jäänyt paitsi!

No siis se oli huumoria, mutta niin kuin yleensä, huomaan olevani huumorini kanssa yksin. Edes hymiö ei pelastanut mielestäni muka-nerokasta "kateellisuus-kortin" käyttöä (jota itse siis vihaan).

nexie kirjoitti:Kuinka moni tuntee ihmisiä, jotka ovat laihtuneet laihdutuskuurin (lue: ei elämäntapamuutoksen) avulla pysyvästi?

Monesti laihdutuskuuri voi olla sysäys aloittaa terveelliset elämäntavat. Monelle on alussa tärkeää saada nähdä tuloksia - se motivoi.

Harvemmin sitä tietenkään pysyvästi laihtuu, jos kituuttaa pari viikkoa ja sitten mättää taas burgeria naamaan kuin viimeistä päivää.

Suvinen kirjoitti:ikään kuin vieroittamisena

No siis kyllähän sokeri onkin monille addiktiivinen aine, jota tekee mieli jonkun aikaa kun sen käytön lopettaa. Siinä mielessä kyse on tosiaan "vieroittumisesta", vaikka ainoa vieroitusoire onkin pikku hiljaa laimeneva makeanhimo.

Suvinen kirjoitti:Olen kyllä itsekin miettinyt mistä moinen johtuu. Onko kyse vain sokerien/hiilarien haitallisuudesta?

Verensokerin nopeat nousut ja laskut vaikuttavat vireystilaan.

Kas kas, meikkis oli ajan hermoilla:

jojoilun epäterveellisyydestä

Tuo sokerista (samoin kuin mistä muusta addiktiivisesta aineesta) vieroittautuminen / sokerin vähentäminen on mun tylytysasteikolla ihan eri homma kuin laihikset, suositeltavaa varmasti itse kullekin. Dissaan tosin makeutusaineita enemmän kuin sokeria. Siitä en sitten tiedä kenelle cold turkey -tyylinen vieroitusratkaisu toimii (toisilla sellainen kai voi johtaa kontrolloimattomaan ahmiseen?), kenen taas olisi parasta edetä kevyemmällä vieroitusohjelmalla...

Suvinen kirjoitti:

Kreitsu kirjoitti: Harvemmin sitä tietenkään pysyvästi laihtuu, jos kituuttaa pari viikkoa ja sitten mättää taas burgeria naamaan kuin viimeistä päivää.

Mun on vielä ihan pakko palata tähän. Mulla kun tuo järjen-, tieteen- ja lääkärin määräysten vastainen nälkäkuureilu toimii ihan toisin päin, ei siis jojoiluna vaan ikään kuin vieroittamisena.

No mutta sinähän et palaakaan takaisin niihin "burgereihin". Kommentissani oli kyse siitä, että monet kituuttavat sen pari viikkoa ankaralla dieetillä ja sitten palaavat takaisin normitapoihinsa ja ihmettelevät, kun lihovat.

Ymmärrän tuon vierotusperiaatteen ihan hyvin. Sitä samaa (ei tosin kertarysäyksellä) suositellaan käytettävän esim. suolan vähentämisessä. Jos syö todella suolaista ruokaa, niin siitä on helpoin vierottaa itsensä nimenomaan vähentämällä hiljalleen annoksista suolaa.

Toisaalta olen myös samaa mieltä siitä, että kunnon dieettaus voi olla ihan hyväksikin, jos katsoo että saa tarpeeksi ravintoaineita. Uskon näet, että mitä enemmän syö, sitä enemmän jaksaa syödä, mutta paljon mutta ei sitten jaksakaan.

Jos sinulla on suuria makeita mielitekoja, niin ne kyllä liittyisivät juurikin tuohon verensokerin heittelyyn.

Nexielle: Eiköhän tuon jojoilun haitallisuuden keholle tiedä jo kaikki. Siitä on jauhettu iät ja ajat.

Mulla on kyllä ihan samat fiilikset Suvisen kanssa. Jaksaa paljon paremmin kun ei tunge hiilareita suuhunsa. Lisäksi vuorokausirytmi pysyy paremmin hanskassa kun ruokalevon/päikkäreiden tarve on kadonnut. Parin tunnin päikkärit kun vetää, niin yllättäen illalla ei enää väsytä. Lisäksi paljon pienemmästä ruokamäärästä tulee helpommin kylläiseksi, jos siinä vain on protskua ja rasvaa sopivasti. Aamulla ei tarvitse vetää kuin 1-2 munaa naamaan vaikka lohi- tai savukalatahnan kanssa, niin nälkä pysyy poissa pitkään. Tai vaikka sitten niillä pähkinöillä.

Mä kyllä vedän riisi/peruna/pasta-hiilaria paljon. Protskuilla en jaksais mihinkään.

^ Ihmiset. Jänniä.

Musta olisi taas tosi jännää, jos joku paljon kestävyysurheilua harrastava ihminen kertoisi jaksavansa paremmin ilman hiilareita.

Kreitsu kirjoitti:Nexielle: Eiköhän tuon jojoilun haitallisuuden keholle tiedä jo kaikki. Siitä on jauhettu iät ja ajat.

Joo. Sen takia mä juuri ihmettelenkin sitä, miksi ihmiset silti päätyvät testaamaan sekalaisia laihdutuskuureja kun pitäisi olla varsin selvää, että nopeimmin tiputetut kilot ovat niitä varmimmin (ja tiukimmin) vyötärölle palautuvia.

Kaikilla ei ole halua näyttää kestävyysurheilijalta.

Bluntly kirjoitti:Kaikilla ei ole halua näyttää kestävyysurheilijalta.

Miten se tähän liittyy..? Eikös punttistouhuissakin merkkaa se, mihin se massa tulee eli dieetti vastaavasti huomattavasti normisettiä tiukempi?

Laikkareista tuli mieleen, että näin tänään ennen melko pyylevän ex-city/-kityläisen biksukuvan. "Melko" kiree oli.

^ No kerro ny kuka!

Juu, Vaola, nimi kehiin (ja kuvat kanssa, jos otit)!

Jos tämä tauti vielä jatkuu, niin minusta ei ole mitään jäljellä enää joulukuussa.

Aloitin eilen Suvisen metodilla eli paastosin. Kyllä niistä mehuistakin tulee paljon energiaa! Syömättömyys tuntui kuitenkin olevan helpompaa kuin vähän syöminen. Paino tippui pelkällä päivän paastolla alemmas kuin mitä se on ollut kuukausiin, eli olen aika nesteessä.

Tänään sitten protskuja ja vettä (ja vähän rasvaa jota ei voi välttää). Samaa sunnuntaihin asti. Maanantaina lisäilen kasviksia ja enemmän rasvaa. Katsotaan. Elokuussa vois ehkä syyä vähän kaurapuuroa joku päivä

Luulis että tää on nyt aika helppoa kun grillailee vaan eri lihoja ja sitten ens maanantaina saa iskeä hampaat tuoreisiin (ja grillattuihin) kasviksiin. Toivottavasti mieliteot ja himot pysyy poissa.

Nyt alkoi täälläkin ulkomuoto nyppiä. Raskauskiloja lilluu kropassa kiinni vielä viisi ja mahtumattomuus entisiin vaatteisiin hermostuttaa. Ei kun raivostuttaa! Liikkumaan ehtii huonosti joten aletaan säätää ruokavaliota. Musta ei ole tehodieetteihin vaan noudatan hyvin selkeitä perusperiaatteita:

-kasviksiä/marjoja/hedelmiä vähintään 6 annosta päivässä
-purkki rahkaa + 5-6 dl maitoa päivässä
-yksi lämmin ruoka päivässä
-jos leipää niin ruista tai hyvin kuitupitoista
-paljon vettä
-ruokailut kolmen tunnin välein

Tuolla pysyi ainakin ennen herkkuhimot aisoissa. Kalorit on takaraivossa muistissa, annoskoot tietty kulutuksen mukaan. Pudotustahtiin en laita aikataulua, kunhan hiljalleen putoilee eikä tule takaisin.

Suvinen kirjoitti:^Kohta saan jonkun terveysihmisen vihat niskaani kun jakelen epäterveellisiä dieettivinkkejä

Mitä väliä minkälainen se aloitus on, jos se toimii "katkaisijana" ja jatko on terveellinen (eli mulla monen mielestä ens maanantaista lähtien) ja paino tippuu niin ei pitäs olla mitään valittamista. Liha ja kasvikset on terveellisiä eikä rasvakaan huonoa tee.

Mulla on ongelmana juominen, eli en juo tarpeeksi vettä. Ei vain tule juotua :/ Pitää vissin laittaa puhelimeen muistutus tunnin välein että "juo vettä".

Liikuntaa en ihan tieten tahtoen lisää, kävelen edelleen koiran kanssa pari lenkkiä päivässä ja ehkä pyrähtelen siinä lenkillä vähän ja teen pihahommia. Katotaan sit syssymmällä tota lihaskuntopuolta. Tietysti jos alkaa KIINNOSTAAN niin alan kyykkään ja punnertaan kotona. Ja teen vaikka turkkilaisia ylösnousuja. Mut jos ei haluta niin sit loman jälkeen.

Tää nyt on vähän käänteinen viesti otsikkoon nähden, mutta en parempaakaan löytänyt. Nimittäin perskuta, tekivät salilla kehonkoostumusmittauksen, jonka mukaan mun pitäisi saada kroppaani lisää rasvaa. Luitte oikein, rasvaa. Paino oli ok, vyötärön ja lantion suhde samoin, lihasmassa lähestyi normaalin ylärajaa, mutta rasvamassan osuus oli 10,8 kg (n. 18 %), kun normaalialue olisi kuulemma 12 - 19,2 kg. Ja kehossa nesteitä (epäilemättä sitä pissaa päässä) kohtuu paljon, mikä ei sinänsä ollut mikään ihme eilisen halloumi-painotteisen iltapalan jälkeen. Mutta wtf, miten mä nyt ottaisin päälle rasvaa terveellisesti, kun ei se kuitenkaan saisi vyötärölle tulla?

Ehkä tyydyn käsittämään asian niin, että painossa oli mukana nyt niin paljon nesteitä, että rasvan osuus virheellisesti vaikutti liian alhaiselta. Ei tähän pyllyyn enempää rasvaa ainakaan tarvita. Eikä käsiin, missä muka oli liian vähän fläsää. Tisseihin voin korkeintaan ottaa lisää ja sinnekin vain vähän.

5 kiloa lähti helposti. Nyt on jumitettu tässä sitten, laihutusta kuukausi takana. Ihan hyvä tulos, vaikka nyt onkin sit pysähytty tähän. En oo kyllä tiukistellukaan hirviästi. Mut en luovuta! Eikä paino ole noussut vaikka en ole tiukistellut. Ihan jees. Loma alkaa maanantaina, mut taidan aloittaa tiukistelut jo tänään (eli en syö enää tänään, nyt on hyvä).

Tiukistelu siis tarkoittaa lähinnä kaiken syömisen ja juomisen laskemista ja alkoholin vähentämistä ja hirveän vähäisiä kalorimääriä. En oo juonukaan viinaa edes kahesti viikossa. Nyt olen syöny silleen sievästi juustoja, lihaa ja rehuja ja nauttinu kesästä ja grillailusta kavereiden kanssa. Kyllä siinä muuta viinilasi tai olut menee aina