Kitinä

urpiainen kirjoitti:No nyt aion lukea viestiisi asioita, joita siellä ei ole rivien väleissä, ja itse riveilläkin on suorastaan niiden kielto! En nimittäin oikein usko, että tässä on kyse (vain) henkilökohtaisesta Gat-suhteestasi. Mun mielestä tuollainen heikkouteen vastaaminen aggressiolla on aika tyypillinen asenne Kitinän(kin) kokkarisiivessä. Ja pidän sitä vähän outona, vaikka tunnistan sen itsessänikin aina toisinaan.

Mutta muuten olen kyllä samaa mieltä: Gatin ilkeilevä ja aggressiivinen tyyli kyllä karsii empatiaa ja ruokkii kiukkua. Olen myös otettu siitä, että jostain näkökulmasta pateettisen pitkän 5,5 vuotisen Kitinähistoriani jälkeenkin minulle pelataan vielä "sä olet niin uusi täällä" -kortti.

Henkilökohtainen on poliittista. Toki minun henkilökohtaiseen Gat-suhteeseeni vaikuttaa elämänasenteeni, joka on, että aina pitää yrittää.

Saa epäonnistua ja saa olla huono, mutta pitää yrittää.

Sitä, että ei yritä, mä en hyväksy. Halveksin sitä, että ei yritä.

Gat kirjoitti:.

Mitä sinä Dave olet tehnyt?

Mä olen hyödyntänyt kykyni täysimääräisesti.

En ole hyvä urheilija. En osaa laulaa. En ole komea. En osaa piirtää.

Sen sijaan olen ollut keskivertoa parempi matematiikassa, kielissä, reaaliaineissa. Olen keskivertoa nopeampi ja tehokkaampi ja pystyn fokusoitumaan hyvin. Sosiaalisissa suhteissa olen keskiverto. Olen käyttänyt näitä ominaisuuksia hyödyksi ja olen hankkinut suomalaisittain korkean elintason. Olen tehnyt myös erittäin paljon työtä sen eteen.

Sulla olisi ollut paljon lahjoja, mutta sä et ole hyödyntänyt mitään niistä, vaat olet heittänyt ne kaikki hukkaan.

Dave kirjoitti:Sitä, että ei yritä, mä en hyväksy. Halveksin sitä, että ei yritä.

No tässä palataan siihe, mistä aloitin. Jos kyseessä on vapaamatkustaminen - jotenkin laskelmoiden muiden työn varaan heittäytyminen - ei sitä toki varmaan kukaan hyväksy. Mutta oman tulkintasi mukaan, tai niin sen ainakin luin, tästä ei ollut kyse, vaan Gattaca oli ollut liian heikko kestämään sitä, mitä muut kyllä kestävät. Ei kuulosta siltä, että olisi valinnut olla yrittämättä. Pätee ymmärtääkseni useampaan sosiaalitukien varassa elävään kuin mitä kokkaripiireissä myönnetään. Ei kukaan valitse Gat-elämää tavallisen elämän sijaan vapaamatkustusmielessä.

Tästä ei toki seuraa, etteikö oman elämänsä Gattacoita tulisi tukea ja ehkä vähän potkiakin palaamaan oman elämänsä herroiksi.

Dave kirjoitti: Sen sijaan olen ollut keskivertoa parempi matematiikassa, kielissä, reaaliaineissa. Olen keskivertoa nopeampi ja tehokkaampi ja pystyn fokusoitumaan hyvin. Sosiaalisissa suhteissa olen keskiverto. Olen käyttänyt näitä ominaisuuksia hyödyksi ja olen hankkinut suomalaisittain korkean elintason. Olen tehnyt myös erittäin paljon työtä sen eteen.

Tästä jää ikävästi sellainen kuva, kuin että elintaso olisi jonkinlainen elämässä onnistumisen mittari. Mä arvostan enemmän onnellisuutta ja että pystyy toteuttamaan unelmiaan. Tokihan joillekin raha tuo onnea, mutta ei se mikään takuujuttu ole. Moni on huomannut haaskanneensa elämänsä mammonan haalimiseen ja unohtanut kokea asioita.

Törmäsin taannoin, ennen kunniallista DI:n uraa, ikäiseeni kaveriin, joka oli alta 30v noussut Nokialla merkittäväksi johtajaksi isolla vastuu alueella. Mun tuli jotenkin sääli sitä kaveria, kun tuntu ettei se ollut ehtinyt tekemään mitään muuta kuin työtä, eikä se osannut ajatella mitään muuta kuin työtä. Mitä elämän tuhlausta.

Jep, mun mielestäni raha ja "elintaso" elämän ykkösprioriteettina kertoo vaan siitä, että lapsena on jäänyt pahasti jotain paitsi. Jotenkin aika simppeliä, jos onni syntyy vain siitä. Hienoa toki, rahaa pystyy aina hankkimaan. Toimivat ihmissuhteet, biologiset jälkeläiset sekä mielenrauha eivät olekaan niin helppoja..

Rahalla (henkilökohtaisella tasolla)ei voi poistaa kuolemaa, surua eikä sairautta. Ei tyhjyydentunnetta eikä itsemurhia. Nevertheless, pehmeällä saksalaisauton istuimella on silti mukavampi itkeä kuin Ladassa.

Ihan oikeasti oikeasti mä tarvitsisin aika monta sataa metriä lautaa.

Teen nykyään työtä noin 40 h/viikossa ja pidän lomaa 5 viikkoa vuodesta. Minulla on vaimo ja kolme lasta.

En siis ole mitenkään uhrannut elämääni materiaalisen menestyksen tavoitteluun.

Nuorempana biletin paljon. Ravintoloissa olen istunut taatusti keskivertoa enemmän elämäni ensimmäiset 25 vuotta.

urpiainen kirjoitti:

Dave kirjoitti:Sitä, että ei yritä, mä en hyväksy. Halveksin sitä, että ei yritä.

No tässä palataan siihe, mistä aloitin. Jos kyseessä on vapaamatkustaminen - jotenkin laskelmoiden muiden työn varaan heittäytyminen - ei sitä toki varmaan kukaan hyväksy. Mutta oman tulkintasi mukaan, tai niin sen ainakin luin, tästä ei ollut kyse, vaan Gattaca oli ollut liian heikko kestämään sitä, mitä muut kyllä kestävät. Ei kuulosta siltä, että olisi valinnut olla yrittämättä. Pätee ymmärtääkseni useampaan sosiaalitukien varassa elävään kuin mitä kokkaripiireissä myönnetään. Ei kukaan valitse Gat-elämää tavallisen elämän sijaan vapaamatkustusmielessä.

Tästä ei toki seuraa, etteikö oman elämänsä Gattacoita tulisi tukea ja ehkä vähän potkiakin palaamaan oman elämänsä herroiksi.

En tarkoita vapaamatkustamista sillä, että "ei yritä", vaan laajemmin.

Täällä kitinässäkin on monia tyyppejä, jotka whinettävät vuodesta toiseen kurjuuttaan, mutta eivät yritä muuttaa asiaa.

Mitä taas tulee vapaan tahdon ongelmaan, niin se lienee perustavaa laatua oleva filosofinen kysymys.

Mitä päivystävävänä dosenttina itse ajattelet vapaasta tahdosta: oliko Gattagalla vapaata tahtoa tulla tai olla tulematta Gattagaksi ja oliko Davella vapaata tahtoa tulla tai olla tulematta Daveksi?

Tiedän, että "hiukan" vaikea kysymys, kun tätä on pohdittu n. 10 000 vuotta

Dave on siis norattu, mutta erehdyin katsomaan rekkautumatta.
Davelle ja urpiaisellekin, että mitä vittuu etten minä yritä ja en kestä mitä muut ihmiset kestävät?

Minähän olen yrittänyt vaikka mitä, myös pillua. Osa epäonnesta johtuu, että olen synnynnäisesti kuvottava surkimus, suurin osa on minusta riippumatonta, tosiaan huonoa onnea.

Ja etten kestä mitä muut? No te kermaperseet happy-go-rinnakkaistodellisuudessa ette ole missä minä. Maailma ja minä emme laula harmoniassa jos en teetä lobotomiaa. Tilankin ja enoni suhteen ja isäni ja äitini psykopatologioiden saati nuoruuteni takia tämä on täysin uniikki tapaus, johon teillä ei ole ollut edes toimivia neuvoja.

Silti minä single-handedly, helvetin hyvän asianajajani työstä puolet itse tehden (OK, osa Tixin viskipullon hintaisilla neuvoilla) tähän mennessä selvisin Voittajana ja Toteuttajana.

Niin ja Davekin vois koettaa asua talven yli tuossa mun ulkorakennuksen 2 kertaa 4 metrin kopissa, jossa tosin on sähkö, mutta saappaat jäätyy lattiaan kiinni. Sano hei rotille, ne on mun kamuja. Ja sitten käy läpi tuo oikeusjuttu.

Istummeko nyt sen kynnyksen äärellä kun Davesta on tulossa elco?

Gat kirjoitti:Dave on siis norattu, mutta erehdyin katsomaan rekkautumatta.
Davelle ja urpiaisellekin, että mitä vittuu etten minä yritä ja en kestä mitä muut ihmiset kestävät?

Minähän olen yrittänyt vaikka mitä, myös pillua. Osa epäonnesta johtuu, että olen synnynnäisesti kuvottava surkimus, suurin osa on minusta riippumatonta, tosiaan huonoa onnea.

Ja etten kestä mitä muut? No te kermaperseet happy-go-rinnakkaistodellisuudessa ette ole missä minä. Maailma ja minä emme laula harmoniassa jos en teetä lobotomiaa. Tilankin ja enoni suhteen ja isäni ja äitini psykopatologioiden saati nuoruuteni takia tämä on täysin uniikki tapaus, johon teillä ei ole ollut edes toimivia neuvoja.

Silti minä single-handedly, helvetin hyvän asianajajani työstä puolet itse tehden (OK, osa Tixin viskipullon hintaisilla neuvoilla) tähän mennessä selvisin Voittajana ja Toteuttajana.

Niin ja Davekin vois koettaa asua talven yli tuossa mun ulkorakennuksen 2 kertaa 4 metrin kopissa, jossa tosin on sähkö, mutta saappaat jäätyy lattiaan kiinni. Sano hei rotille, ne on mun kamuja. Ja sitten käy läpi tuo oikeusjuttu.

Sun kokemasi tuska on ihan sun omaan pääsi sisällä ja sillä ei ole mitään yhteyttä tai vaikutusta reaalitodellisuuteen.

Voisin minäkin joka päivä ruoskia itseäni, jotta lentävä spagettihirviö ei tuhoaisi ihmiskuntaa, ja sitten rehvastella, miten olen pelastanut ihmiskunnan suurten kärsimysten kautta.

On aivan oma valintasi, että asut siellä koirankopissa rottien keskellä. Ei siitä saa mitään kunniaa. Tule pois sieltä maakuopasta!

Jonkinlaisen kuntoilumasiinan kotiin. Vaikka maksan joka kuukausi ison summan kuntokeskukselle asiointioikeudesta niin ei sinne tule muuten mentyä kuin puntteja nostelemaan. Mitkään perseenheilutusjumpat ei kiinnosta ja kun maassa on jäätä niin mihinkään kävelylenkille en uskalla lähteä.

Manaaja kirjoitti:Istummeko nyt sen kynnyksen äärellä kun Davesta on tulossa elco?

Olen viimeaikona tuumaillut, että Dave on muuttanut lääkitystään, tai sit se on alkanut syömään helapäälenkkiä ja juomaan kirnupiimää tölkistä suoraan.

Gat kirjoitti: Tilankin ja enoni suhteen ja isäni ja äitini psykopatologioiden saati nuoruuteni takia tämä on täysin uniikki tapaus.

Oletko maailman ainoa lapsi, jonka kotona on ollut ongelmia?

Maailmassa on kuule ihmisiä, jotka ovat selvinneet paljon sinua paremmin siitä, että heidän vanhempansa on raiskattu JA tapettu heidän silmiensä edessä.

Sun maailma meni rikki, kun isä kävi polkemassa psykologitätiä. Voi voi.

Dave kirjoitti:Teen nykyään työtä noin 40 h/viikossa ja pidän lomaa 5 viikkoa vuodesta. Minulla on vaimo ja kolme lasta.

En siis ole mitenkään uhrannut elämääni materiaalisen menestyksen tavoitteluun.

Mä uhraan. 37,5 h/viikko ja 7,5 viikkoa lomaa on ihan liikaa aikaa ansaintamielessä tehtävään työhön. Mielelläni pudottaisin yhden työpäivän viikossa pois, jos se työnantajalle kävisi.

Huomaatko Dave, että susta on tainnu tulla immuuni inhimilliselle kärsimykselle?

Dave kirjoitti: Maailmassa on kuule ihmisiä, jotka ovat selvinneet paljon sinua paremmin siitä, että heidän vanhempansa on raiskattu JA tapettu heidän silmiensä edessä.

Mä tiedän yhden jantterin Sierr Leonesta, joka vietti lapsuusvuodet 10-15v AK-47 kourassa sotien, sen jälkeen kun äiti, iskä ja sisko oli teloitettu kotitalon seinälle.

Toimiva ja järkevä kaveri siitäkin kasvoi, vaikkei voi kuvitella miltä tuntuu kuupan sisässä.

Boner kirjoitti:

Manaaja kirjoitti:Istummeko nyt sen kynnyksen äärellä kun Davesta on tulossa elco?

Olen viimeaikona tuumaillut, että Dave on muuttanut lääkitystään, tai sit se on alkanut syömään helapäälenkkiä ja juomaan kirnupiimää tölkistä suoraan.

CB työnsi minut reunan yli!

[youtube]http://www.youtube.com/watch?v=S0YrXjeRSoE[/youtube]

En yhtään näe, mitä norattu Dave vikisee.
Humanistipelle-urpiaiselle kuitenkin muistelus:
Istuttiin kaksistaan iltaa proffa Matti Viikarin kanssa hänen kämpillään. En tiedä, kuoliko se sokeritautiin, viinaan vai minun vittuiluuni. Silloin kännäsimme hartaasti, ja Viikari ehdotti, että kun niin fiksu ja rohkea "poika" olen, alkaisin duunaa tutkimusta hänen suosikistaan jostain Oakeshotista. Viikari lupasi taata apurahat tohtoriksi asti ja stipendin Skotlantiin. No selvittyäni luin mitä tuo Oakeshott sanoo, tajusin vajaamieliseksi humanistipelleksi ja vastasin Viikarille: "Kiitos, mutta sori, tuo jätkä on idiootti ja minä en ole huora".

Sinä urpiainen taas reissaat kunnon ihmisten rahoilla, koska humanisti"tieteilijänä" olet tyhmä tai huora. Ja minä tietenkin se luuseri?

Gat kirjoitti:selvittyäni luin mitä tuo Oakeshott sanoo, tajusin vajaamieliseksi humanistipelleksi

Tämän osoittaminen olisi ollut ihan hyvä tutkimus. Ei toki Karhun kittaamisen veroista, mutta kuitenkin. Kukin tavallaan.

Dave kirjoitti:On aivan oma valintasi, että asut siellä koirankopissa rottien keskellä. Ei siitä saa mitään kunniaa. Tule pois sieltä maakuopasta!

Gat kirjoitti: Silti minä single-handedly, helvetin hyvän asianajajani työstä puolet itse tehden (OK, osa Tixin viskipullon hintaisilla neuvoilla) tähän mennessä selvisin Voittajana ja Toteuttajana.

Kenen jakamaan kunnioitusta tässä nyt tavoitellaan? Kyllä musta näyttää, että Gattiksen itsekunnioitukselle on todella tärkeää kahlata tää juttu omin voimin ja keinoin läpi ja kokee saavuttamansa voitot hyvinkin arvokkaina. Ei sillä ehkä muiden kunnioitusta saavuta, Gattacan kuvaus omista elintavoistaan ei ainakaan ole mitenkään kunnioitusta herättävä, mutta ehkä itsekunnioituksesta on arvokkaampaa pitää kiinni. Vähän niinkuin vuorikiipeily. Etsitään mahdollisimman haastava reitti huipulle, jotta voi kokea olevansa vähän parempi kuin muut huipulle kiivenneet.

nowaysis kirjoitti:Huomaatko Dave, että susta on tainnu tulla immuuni inhimilliselle kärsimykselle?

Lupaan tutkia tätä sydämessäni. En allekirjoita tässä vaiheessa.

Miehen.

urpiainen kirjoitti:

Gat kirjoitti:selvittyäni luin mitä tuo Oakeshott sanoo, tajusin vajaamieliseksi humanistipelleksi

Tämän osoittaminen olisi ollut ihan hyvä tutkimus. Ei toki Karhun kittaamisen veroista, mutta kuitenkin. Kukin tavallaan.

En edelleenkään näe, mitä Dave vikisee tai haluaako Vesper minua sillai. PUSU!

Mutta sun juttuun, että tuskin itsekään alkaisit tehdä tutkimusta luterilaisen kirkon teologiasta niillä rajoitteilla. Jos toteaisit, että peruslähtökohdatkin ovat hanurista, niiden rahoitus katkeaisi. Nykyinen, sinun edustamasi humanismi on uskonnon asemassa ja sinä sen palkkapappeja, et pappeja vastaan aina tappeleva profeetta.

Matti Viikarista, että olihan tuo paitsi tyhmä, myös sympaattinen.
(Silti toivon, että minä tapoin hänet henkisesti)

Tunnusti:

1.) Varastaneensa kahvikuppinsa Yliopiston kuppilasta.

2.) Opiskeluaikana ei ymmärtänyt logiikasta yhtään mitään, tentistä selvisi opettelemalla oppikirjan esimerkit ulkoa

3.) (ja tää on herkkä) Ehti osallistumaan Kekkosen "lastenkutsuille" jotka oli nuorille vasuri"älyköille". Viinaa sai vapaasti. Jossain vaiheessa iltaa Kekkonen alkoi kiilata persettään Viikarin silloisen naisystävän perseeseen kiinni. Jolloin Matti veti Kekkosta railakkaasti turpaan.

Tuosta ei muuta seurannut, kuin että Kekkosen adjutantit moikkasivat Viikaria aina nähdessään.

Edit. 4.. Ero vaimosta tuli, koska vaimo ei ymmärtänyt "normaalia" alkoholin käyttöä.

Dave kirjoitti:Oletko maailman ainoa lapsi, jonka kotona on ollut ongelmia?

Maailmassa on kuule ihmisiä, jotka ovat selvinneet paljon sinua paremmin siitä, että heidän vanhempansa on raiskattu JA tapettu heidän silmiensä edessä.

Sun maailma meni rikki, kun isä kävi polkemassa psykologitätiä. Voi voi.

Entä sitten jos menikin? Voisitko listata tähän alle vaikka ne asiat joista random ihmisen X maailman on oikeasti soveliasta mennä rikki?

Ja kuka sen muutenkaan määrittelee mistä asioista ihminen yksilönä saa pahoinvoida/masentua/lannistua? Tottakai omien vanhempien suolestaminen omien silmien edessä on jotain aika äärimmäistä, mutta toisaalta siinä ei ole sellaista kahden itsellesi tärkeimmän ja läheisimmän ihmisen opetuksien ja perusarvojen rikkimenemisen komponenttia mukana, jonka suhteen mä ainakin ymmärrän että ihminen saattaa mennä jopa enemmän hämilleen/sekaisin.

Eli toisin sanoen mun mielestä joissain tilanteissa voi olla helpompaa selvitä omien vanhempiensa lihoiksilaittamisen näkemisen yli kuin sen yli, ettet enää tiedä tunnetko omia vanhempiasi. Etkö tosiaan kykene samaistumaan ymmärtämään asiaa alkuunkaan?