Kitinä

Mikä olikaan kysymys?

Joko saa panikoida?

CandyMan kirjoitti:Mikä olikaan kysymys?

Joko saa panikoida?

Puheenaiheena otsikon mukaan olisi "asuntojen mollivoittoinen hintakehitys" ja sitä joko tukevat tai vastustavat näkemykset.

Panikoimista ei demokratioissa ole kielletty niin kauan kuin reaktiot pysyvät säädettyjen lakien antamissa rajoissa.

Yleinen asenne panikoimiseen lienee kuitenkin negatiivinen. Käsittääkseni pitkiä kauaskantoisesti pohdittuja elämänhallintastrategioita pidetään suotavimpina. Kuten joku tuntematon suuruus sanoi:"turha puristaa enää kun on jo housussa".

Oukkei, tässä oma (edelleen) paras arvaukseni:

- Ensin hintojen kasvuvauhti hyytyy entisestään.

- Sitten hinnat saattavat jopa lähteä hienoiseen laskuun. Tähän vaikuttaa myös myyntihintojen julkistaminen.

- Mitään varsinaista ns. "romahdusta", jota Suomi24-palstan kirjoittajat ovat ennustaneet viimeiset 5 vuotta, ei todennäköisesti tule. Joistakin yksittäisistä (älyttömistä) pyyntikohteista saattaa mennä ilman pihalle. Pääkaupunkiseudulla hintojen nousu saattaa jopa jatkua, koska tänne tunkee jatkuvasti jotain ihme landepaukkuja työpaikan ja naisen toivossa tai koska työmatkat Vihdistä maksavat liikaa kallistuneen bensan takia (=paluumuuttajia), ja asunnontuotanto on edelleen melko nihkeää.

http://www.taloussanomat.fi/page.php?pa ... =200621958

Lisää uusia metodeja. Käy kauppareissullasi ostamassa itsellesi kämppä.

Ongelmani tässä ketjussa taitaa olla kuin sillä pojalla, joka huusi "SUSI!".

Ihmetteletkö miksi kukaan ei jaksa enää vastata? No vastataan sitten:

Nii-i. On se vallan. Varovainen kandee olla, ei pidä ihmisen tekemän tyhmiä päätöksiä.

CandyMan kirjoitti:Ihmetteletkö miksi kukaan ei jaksa enää vastata? No vastataan sitten:

Nii-i. On se vallan. Varovainen kandee olla, ei pidä ihmisen tekemän tyhmiä päätöksiä.

No ei ne laske tosiaankaan. Kaaliin nyt pitäisi vaan mennä. Ja meitä asunnonomistajia on paljon, hei. Ei saakaan laskea! Nykysukupolvi on jo rikkaampaa kuin ennen ja rikkaammaksi tulee kun vanha jo rikas sukupolvi jättää perintöjään. Asuntokauppa kiihtyy.
Onko se hyvä asia, että ne köyhät, jotka ovat jo käyhiä, ne ei saa ees perintöjä...ei ei tosiaankaan ole. Eriarvoisuus on kaikinpuolin rumaa ja tympeää.
Mut jos pysytään kylmässä faktassa niin asuntojen hintahan ei laske.
SS-Arska
pum pum

CandyMan kirjoitti:Ihmetteletkö miksi kukaan ei jaksa enää vastata?

En minä sitä ole tässä ketjussa ihmetellyt.

http://www.taloussanomat.fi/page.php?pa ... =200622451

Mielenkiintoisia näkemyksiä koroista. Ko. artikkelissa puhutaan, että nostettaisiin torstaina. Useat "anlyytikot" ovat taas sitä mieltä ettei nostettaisi. Mutta kiinnostavinta oli pohdinta siitä, että sen jälkeen alkaisi hiljalleen laskea vuodeksi pariksi.

Enemmän tai vähemmän huuhaa sivustot maailmalta väittävät, että tulossa/menossa oleva kehitys on suunniteltukin menemään näin. Eli ensin jenkit ottavat hemmetisti velkaa ja sitten rahanarvo pistetään vessanpyttyyn. Muille maille jäävät arvoltaan alennetut velat ja jenkeille tavarat. Tässä yhtälössä en haluaisi olla ulkomainen lainanantaja enkä keskiluokkainen jenkki. Keskiluokkahan on siellä porskuttanut viime ajat lähinnä ottamalla lisää velkaa asuntoa vastaan. Vaikea sanoa onko noissa jutuissa miten paljon substanssia, mutta hämmästyttävän samankaltaisesti tilanne etenee kuin juttujen ennusteissa.

http://www.taloussanomat.fi/page.php?pa ... 696&rss=2i

Hmm...

Kopioin varoilta tämän tähän jos linkki sattuisi "katoamaan". Just in case.

"Ernst & Young ennustaa kehityksen jatkuvan ensi vuonna."

http://hameensanomat.fi/Article.jsp?article=39518

Onko tässä ensimmäinen merkki siitä, että kupla puhkeaa? Kepumafia kaatuu omaan mahdottomuuteensa?

Chap kirjoitti:http://hameensanomat.fi/Article.jsp?article=39518

Onko tässä ensimmäinen merkki siitä, että kupla puhkeaa? Kepumafia kaatuu omaan mahdottomuuteensa?

WANHA!!!1!

Oletko varma, että et olisi aivopesun uhri? Isi ja naapurin demaritoveri sanoi, että kepulaiset ovat mafia. En uskonut aluksi, mutta kun parikymmentä vuotta ehdollistivat alkoi upota.
§

Euroopan pankkiirit eivät usko koronnostojen loppumiseen. Korkojen rauhoittumisestahan puhuttiin hetki sitten.

Euribor 12kk 3,989% (21.11. euribor 12kk 3.841%, aika kevyt muutos ainoastaan 12,30E/kk lisää lainanhoitokuluihin 100kE lainassa)

Pertti ei tykkää. Naapurissa on myyty uusia ja uudehkoja perheasuntoja kohta puoli vuotta. Nyt pistettiin hintoihin roimat alennukset.

Onko kukaan tiedustellut pankeista asuntolainan sitomista kolmen kuukauden euriboriin. Tilastojen mukaanhan tuo korko on ollut ,lukuunottamatta lyhyttä aikaa kesällä 2005, alempi kuin 12 kuukauden euribor.

sanctus kirjoitti:Onko kukaan tiedustellut pankeista asuntolainan sitomista kolmen kuukauden euriboriin. Tilastojen mukaanhan tuo korko on ollut ,lukuunottamatta lyhyttä aikaa kesällä 2005, alempi kuin 12 kuukauden euribor.

Osa pankeista kuulemma suhtautuu hieman nihkeästi koko asiaan. Mutta efektiivinen korko tosiaan on lähes aina alempi 3kk euriborilla. Efektiivinen siksi, että koronmääräytymispäivä on aina neljästi vuodessa vrt 12kk kerran vuodessa eli koron muutokset näkyvät 3kk euriborissa nopeammin

Luin lehdestä, että nyt ihmiset ottavat lainaa juuri 3kk euriborilla tai primellä. Eli kyllä sitä saada pitäisi jos on aktiivinen.

EDIT

PerttiMakimaa kirjoitti: Luin lehdestä, että nyt ihmiset ottavat lainaa juuri 3kk euriborilla tai primellä. Eli kyllä sitä saada pitäisi jos on aktiivinen.

Mä otin primellä ja halusin itselleni vielä ilmaiseksi lainan sitomisen uuteen korkoon, kun/jos tilanne muuttuu.

PerttiMakimaa kirjoitti:Luin lehdestä, että nyt ihmiset ottavat lainaa juuri 3kk euriborilla tai primellä. Eli kyllä sitä saada pitäisi jos on aktiivinen.

Koska kokonaiskorkoni on vasta naurettavat 3,9 prosenttia, olen aktiivinen vasta ensi keväänä. Tosin kuten me kaikki tiedämme, menot ratkaisevat, kun tulojen rajat ovat joka kuukausi nähtävissä.

Yleisesti olisi suotavaa, että ihmiset edes niistä tulevista remonteista keskustelisivat ainakin vanhan asunnon oston yhteydessä. Hyödyttäisi ainakin itseäni, joka mumisee aina vähintään puoliskolle asuntonäytössä, että vittu mä en rupea tulevia remontteja maksamaan kahteen kertaan: ensin hinnassa myyjälle ja sitten taloyhtiön kautta remontin tekijälle.

huima kirjoitti:Mä otin primellä ja halusin itselleni vielä ilmaiseksi lainan sitomisen uuteen korkoon, kun/jos tilanne muuttuu.

Työkavereilla olivat antaneet kaksi ilmaista vaihto-oikeutta. Jos Primeä lähtee ottamaan vaihto-oikeus on kyllä viisasta olla.

sanctus kirjoitti:Koska kokonaiskorkoni on vasta naurettavat 3,9 prosenttia, olen aktiivinen vasta ensi keväänä. Tosin kuten me kaikki tiedämme, menot ratkaisevat, kun tulojen rajat ovat joka kuukausi nähtävissä.

Yleisesti olisi suotavaa, että ihmiset edes niistä tulevista remonteista keskustelisivat ainakin vanhan asunnon oston yhteydessä. Hyödyttäisi ainakin itseäni, joka mumisee aina vähintään puoliskolle asuntonäytössä, että vittu mä en rupea tulevia remontteja maksamaan kahteen kertaan: ensin hinnassa myyjälle ja sitten taloyhtiön kautta remontin tekijälle.

Tuo ylläoleva liittyykin siihen efektiiviseen korkoon. Jos korkotaso nousee nopeasti voi 3kk euribor olla jopa kalliimpaa kuin 12kk. Ainakin hetkellisesti.

12kk eilen 3.989%, vuosi sitten (kuvitellaan, että koronmääräytymispäivä oli silloin) 12kk 31.12.2005 2.786%.

Eli 12kk euriboriin sidotussa lainassa olisit maksanut koko vuoden 2,786% korkoa.

Vastaava 3kk euribor 31.12.2005 2.474%, maaliskuun tarkistuksessa 2,723%, kesäkuun tarkistuksessa 2.986% ja syyskuun tarkistuksessa 3.335%. Eli karkeasti puolet vuodesta korko oli alempi, puolet korkeampi. Matikkapääni ei aamusta taivu kumpi oli edullisempi.

Korkolasku on hankalaa.

PerttiMakimaa kirjoitti:Eli karkeasti puolet vuodesta korko oli alempi, puolet korkeampi. Matikkapääni ei aamusta taivu kumpi oli edullisempi.

Korkolasku on hankalaa.

No mun pääni ei taivu edes tähän. Tosin toimin tässä muistini varassa. Ja muistini kertoo, että Boffin tilastojen mukaan kolmen kuukauden korko on ollut viimeisen puolentoista vuoden aikana (jonka olen ollut asuntovelallinen) alempi kuin 12 kuukauden korko jokaisena kalenterikuun päivänä lukuunottamatta kesäkuun joitain päiviä 2005.

sanctus kirjoitti:No mun pääni ei taivu edes tähän. Tosin toimin tässä muistini varassa. Ja muistini kertoo, että Boffin tilastojen mukaan kolmen kuukauden korko on ollut viimeisen puolentoista vuoden aikana (jonka olen ollut asuntovelallinen) alempi kuin 12 kuukauden korko jokaisena kalenterikuun päivänä lukuunottamatta kesäkuun joitain päiviä 2005.

On alempi, mutta 3kk euribor tarkistetaan nimensä mukaisesti kolmen kuukauden välein ja 12kk vuoden välein. Jos korkotaso nousee näkyy muutos 12kk korossa suuremmalla viiveellä, koska korkotarkistus voi olla jopa 11 ja puoli kuukautta sitten tehty.

Laskevissa korkotasoissa tästä usein tarkistamisesta on taas hyötyä.

http://www.taloussanomat.fi/page.php?pa ... =200623988

Hmm..

PerttiMakimaa kirjoitti:http://www.taloussanomat.fi/page.php?pa ... =200623988

Hmm..

Sellaista se on kun talous kasvaa lähes ennätysvauhtia => reaaliansiot nousevat kohinalla, asunto vaihdetaan isompaan ja vaimo nuorempaan. Ei edes pieni koronnousu pysäytä (vielä) tätä kehitystä.

Chap kirjoitti:

PerttiMakimaa kirjoitti:http://www.taloussanomat.fi/page.php?pa ... =200623988

Hmm..

Sellaista se on kun talous kasvaa lähes ennätysvauhtia => reaaliansiot nousevat kohinalla, asunto vaihdetaan isompaan ja vaimo nuorempaan. Ei edes pieni koronnousu pysäytä (vielä) tätä kehitystä.

http://www.pankkiyhdistys.fi/sisalto/up ... enII06.pdf

Sivulla 18 oleva kuva kertoo, että kaikki tämä on tehty lainarahalla. Suomalaiset ovat ennätyksellisen velkaantuneita. Toki esimerkiksi Yhdysvaltalaisiin verrattuna tilanne ei ole paha, mutta ymmärtääkseni heitä ei kai pidetä parhaana esimerkkinä miten hoitaa omaa talouttaan.

Mitenkähän hyvin maamme kansalaiset jaksavat tällaisen velkataakan alla? Voivathan he pärjätä hyvinkin jos talous ei sakkaa.

PerttiMakimaa kirjoitti:http://www.pankkiyhdistys.fi/sisalto/up ... enII06.pdf

Sivulla 18 oleva kuva kertoo, että kaikki tämä on tehty lainarahalla. Suomalaiset ovat ennätyksellisen velkaantuneita. Toki esimerkiksi Yhdysvaltalaisiin verrattuna tilanne ei ole paha, mutta ymmärtääkseni heitä ei kai pidetä parhaana esimerkkinä miten hoitaa omaa talouttaan.

Mitenkähän hyvin maamme kansalaiset jaksavat tällaisen velkataakan alla? Voivathan he pärjätä hyvinkin jos talous ei sakkaa.

Johtopäätöksesi on mielestäni turhan suoraviivainen, mutta on kyllä ihan aiheellista ihmetellä miten kestävällä pohjalla velkaantuminen on.

Velkaantuminen ei itsessään ole mikään paha asia, vaan oikein käytettynä työkalu, minkä avulla voi tehdä investointeja omaan elämiseen kuten asuntoon, autoon, kesämökkiin jne. Toki tällaisiakin lainoja voi ottaa liian isolla riskillä, puhumattakaan kevytmielisestä kulutuksen luotottamisesta.

Suomalaisten velkaantumisasteen nopea kasvu 97-06 selittyy monilla tekijöillä, kuten korkokustannusten alenemisella, työttömyyden laskulla, lamatraumojen vähenemisellä, innovatiivisimmilla lainatuotteilla, asuntojen hinnannousulla ja varallisuuden kasvulla. Asuntojen hintojen nousua lukuun ottamatta nämä kaikki ovat selvästi hyviä asioita. Täysin mahdollista, että myös kestämättömällä pohjalla oleva velkaantuminen on lisääntynyt, mutta ei välttämättä mitenkään merkittävissä määrin, jos siis ollenkaan. Kuten viittaamassasi raportissa todetaan, suomalaisten velkaantumisaste on edelleen kansainvälisen keskiarvon alapuolella, eli ei pelkästään jenkkeihin verrattuna.

Joka tapauksessa suurin osa velkaantumisesta selittyy asuntolainakannan nousulla, joten suurimmalle osalle lainoja löytyy lainan kattava vakuus. Tämä argumentti ei toki päde, jos uskoo merkittävään asuntohintakuplaan. Tietääkseni yksikään asiantuntija ei kuitenkaan oleta asuntojen hintojen laskevan merkittävissä määrin (esim. > 10 %) lähivuosina, ja suurin osa näyttää uskovan maltilliseen hinnannousuun. Asuntokaupan perusajurit, yhteen muuttaminen, perheenlisäys, kuoleminen jne. pitävät huolen siitä, että asuntoja myydään ja ostetaan pitkälti hintatasosta riippumatta.

En nyt yritä sanoa ettei asunnon ostamiseen voisi liittyä riskejä. Taisi Voikkaan erotetuille paperimiehille käydä ohraisesti, jos sattuivat olemaan asunnonomistajia, erityisesti tuoreita asuntovelallisia. Ja jos jokin täysin odottamaton tekijä saisi korot nyt pomppaamaan oikein kunnolla, niin kyllä siinä monella olisi talous helisemässä ja asuntojen hinnat kääntyisivät varmasti laskuun.

Kulutusluottojen määrä suhteessa käytettävissä oleviin tuloihin ei ole lisääntynyt olennaisesti, joten en usko, että suomalaisten velkaantumisesta tarvitsee olla sen enempää huolissaan kuin aikaisemmin. Kyllä jotkut tyrivät raha-asiansa kuten ennenkin, mutta en keksi mitään syytä uskoa heidän määränsä muuttuneen ratkaisevasti.

Chap kirjoitti:Johtopäätöksesi on mielestäni turhan suoraviivainen, mutta on kyllä ihan aiheellista ihmetellä miten kestävällä pohjalla velkaantuminen on.

Velkaantuminen ei itsessään ole mikään paha asia, vaan oikein käytettynä työkalu, minkä avulla voi tehdä investointeja omaan elämiseen kuten asuntoon, autoon, kesämökkiin jne. Toki tällaisiakin lainoja voi ottaa liian isolla riskillä, puhumattakaan kevytmielisestä kulutuksen luotottamisesta.

Suomalaisten velkaantumisasteen nopea kasvu 97-06 selittyy monilla tekijöillä, kuten korkokustannusten alenemisella, työttömyyden laskulla, lamatraumojen vähenemisellä, innovatiivisimmilla lainatuotteilla, asuntojen hinnannousulla ja varallisuuden kasvulla. Asuntojen hintojen nousua lukuun ottamatta nämä kaikki ovat selvästi hyviä asioita. Täysin mahdollista, että myös kestämättömällä pohjalla oleva velkaantuminen on lisääntynyt, mutta ei välttämättä mitenkään merkittävissä määrin, jos siis ollenkaan. Kuten viittaamassasi raportissa todetaan, suomalaisten velkaantumisaste on edelleen kansainvälisen keskiarvon alapuolella, eli ei pelkästään jenkkeihin verrattuna.

Joka tapauksessa suurin osa velkaantumisesta selittyy asuntolainakannan nousulla, joten suurimmalle osalle lainoja löytyy lainan kattava vakuus. Tämä argumentti ei toki päde, jos uskoo merkittävään asuntohintakuplaan. Tietääkseni yksikään asiantuntija ei kuitenkaan oleta asuntojen hintojen laskevan merkittävissä määrin (esim. > 10 %) lähivuosina, ja suurin osa näyttää uskovan maltilliseen hinnannousuun. Asuntokaupan perusajurit, yhteen muuttaminen, perheenlisäys, kuoleminen jne. pitävät huolen siitä, että asuntoja myydään ja ostetaan pitkälti hintatasosta riippumatta.

En nyt yritä sanoa ettei asunnon ostamiseen voisi liittyä riskejä. Taisi Voikkaan erotetuille paperimiehille käydä ohraisesti, jos sattuivat olemaan asunnonomistajia, erityisesti tuoreita asuntovelallisia. Ja jos jokin täysin odottamaton tekijä saisi korot nyt pomppaamaan oikein kunnolla, niin kyllä siinä monella olisi talous helisemässä ja asuntojen hinnat kääntyisivät varmasti laskuun.

Kulutusluottojen määrä suhteessa käytettävissä oleviin tuloihin ei ole lisääntynyt olennaisesti, joten en usko, että suomalaisten velkaantumisesta tarvitsee olla sen enempää huolissaan kuin aikaisemmin. Kyllä jotkut tyrivät raha-asiansa kuten ennenkin, mutta en keksi mitään syytä uskoa heidän määränsä muuttuneen ratkaisevasti.

Suurin ongelma asunnon ostossa lienee, että monet muistavat vielä edellisen laman ja panttaavat asunnon ostoa vaikka se olisi miten tarpeellinen. Sen laman tullessa velkalait olivat erilaiset. Ja osa kansastamme on vieläkin epämääräisessä velkaloukussa ja ei saa edes velkalappujaan nähtäväksi. He ovat näillä näkymin hitaassa hirressä siihen asti kunnes lainsäätäjä heidät pelastaa.

Lait ovat tosiaan muuttuneet sen jälkeen. Yksi parhaista muutoksista on ollut ns. "lainatiliote", joka rahoituslaitoksen on lähetettävä kerran vuodessa. Siitä käy ilmi kaikkien lainojen lyhennykset ja nykysaldot yms. Laki tuli voimaan vuosituhannen alussa. Toinen on parannus lainaehdoissa, että pankki ei saa myydä panttia (eli useimmiten asuntoa) ellei toinen lainanottajista kuole tai jotain muuta erityisen vakavaa. Yksipuolinen "haista-paska-otan-kämppäsi-kaverilleni" ei enää toimi.

No, osa porukasta ei näistä mitään tiedä ja odottaa asuntojen hinnan romahtamista. Tämä luo kaksi ongelmaa asuntomarkkinoille. Toisaalta kysynnän vähemistä ja toisaalta sen vääristymistä, kun keski-ikäiset ja vanhat pysyvät poissa markkinoilta.

Lainat kertyvät nuorille työuran alkuvaiheissa oleville, kun taas myyjäpuolella on viime aikoina ollut paljon sijoitusasuntoveteraaneja. Hyviä vuokralaisia on hankala saada, kun kaikki kynnelle kykenevät nuoret ostavat oman.

Miksi tämä voisi olla ongelma? Jos taloustilanteessa tulee ongelmia ovat melko varmasti tulilinjalla nuoret palvelualoilla työskentelevät ihmiset. Ja jos nuorilta loppuu luotto ei nykyhintatasoilla välttämättä ole "ostolaitaa" jos kämppä pitää henkilökohtaisessa kriisissä tuupata käsistä markkinoille.

Niin kauan kun talous pyörii hyvin ei tässä pitäisi olla ongelmia. Edellisen myrskyn loi Eki Liikasen huippufiksu talouspolitiikka yhdistettynä kommunistisen itänaapurin tilauksien romahtamiseen. Talouspolitiikka silloin oli jotain samantyylistä kuin väitetään olevan menossa nyt Islannissa.

Vähänhän tuo ylläoleva on tarinaa tyyliin Pertin talousmietteitä tapaninpäivänä 2006. Jospa tämä tästä.