Lähetetty: 22.06.2011 9:40
Aika hieno rekryilmoitus!!!11Bluntly kirjoitti:^^^ Olisi yksi firma tiedossa, joka hakee kokeneita orjia jos ei haittaa palkan pudotus, ympärivuorokautiset työpäivät ja kakan lentäminen tuulettimeen.
Kitinää elämästä, ihmisistä ja kaikesta muusta tärkeästä
https://beta.kitina.net/
Aika hieno rekryilmoitus!!!11Bluntly kirjoitti:^^^ Olisi yksi firma tiedossa, joka hakee kokeneita orjia jos ei haittaa palkan pudotus, ympärivuorokautiset työpäivät ja kakan lentäminen tuulettimeen.
Onneksi ei ole ollu ihan hirveesti muita tapauksia kuin nämä yt:t. Mut kyllä nääki rassaa. Varsinki ku tätä pyöritystä on tosiaan ollu jatkuvasti. Kyllähän yhet YT:t viidessä vuodessa hoitais mut mulla on ollu neljässä vuodessa 19:t. Enkä ees oo ollu mukana kaikissa mitä on ollu. Ei ole fiksua tämä toiminta.exPertti kirjoitti:On se sitä ollut varmaan ainakin viimeiset vuodet.annepa kirjoitti:Mut en oo varma haluanko enää olla luottamushenkilö. Tää on aika raskasta.
Oma käsitys on, ettei parsakaali ole siedettävää missään muodossaexPertti kirjoitti:Oma käsitys on, että parsakaali on niitä harvoja jotka ovat siedettäviä pakastamisen jälkeen.
Parsakaali on parhautta. Kukkakaali sen sijaan onVagabondo kirjoitti:Oma käsitys on, ettei parsakaali ole siedettävää missään muodossaexPertti kirjoitti:Oma käsitys on, että parsakaali on niitä harvoja jotka ovat siedettäviä pakastamisen jälkeen.
Juuri näin. Lapsena tarhassa puolipakolla syötetty matoinen kukkakaali teki lähtemättömän vaikutuksen.Vesper kirjoitti:Parsakaali on parhautta. Kukkakaali sen sijaan on
Joo. Kaalin keittämisestä lähtee tosin yleisesti ottaen kyllä todella paha haju. Keitetyistä kaaleista minusta selvästi paras on (ei-ylikypsä) ruusukaali, mutta myös parsa- ja kukkakaali ovat erinomaisia. Tavoiteltavan ei-mössöyden saavuttamiseksi erityisesti kukkakaalille tekee myös hyvää vaikka uunissa paistaminen keittämisen päälle (hieman voita ja vaikka korppujauhoja pintaan ja rapeuttava sessio uunissa, ah!) tai ihan grillaaminen. Parhaimmillaan kukkakaali saattaa kuitenkin olla ihan raakana. Valkokaalin suhteen olen aika vahvasti maustetun kaalipadan ystävä, vaikka kaalikääryleet ja kaalipiirakka ovat nekin mainioita. Uusin tuttavuus kaalikansasta on kyssäkaali, jonka sujuvaa käyttöä vielä opettelen.swirl kirjoitti:^Mä tykkään ruusukaalistakin! Kunhan sitä ei ole keitetty ihan mössöksi. Sama koskee kyllä noita kaikkia kaaleja. Pitää olla al dente.
exsu kirjoitti:^ Laitatko tarkemmat ohjeet vaikka keittokirjaosastolle? Mä olen suuri coleslawin ystävä, mutta chili ei ole tullut edes mieleen sen maustamisessa. Voisi kokeilla.
Olen eri mieltä, muusiksi vaan ja kermaa ja voita sekaan. Ja vähän suolaa.Vesper kirjoitti:Kukkakaali on syötävää raakana, kuten valkokaalikin. Kypsennettynä suoraan saatanasta heti sukkahousujen jälkeen (en syö sukkahousuja).
Joillekin kissoille se on viimeinen hoito..Vesper kirjoitti:
Minä lähden nyt piikille.
Jossain vaiheessa tuli tehtyä tosi paljon, kun karppasin. Myös Koskenlaskijaa kannattaa kokeilla lisätä. Nom.annepa kirjoitti:Olen eri mieltä, muusiksi vaan ja kermaa ja voita sekaan. Ja vähän suolaa.
Eikö ne hiivat pidä ensin saada pesään? EI kai itsestään hiivatulehdusta?Riemumieli kirjoitti:Sukkiksilla voi myös korjata auton ja ovat muutenkin ilmeisesti monikäyttöiset. Tavara kaiketi hikoaa myös tehokkaasti sukkiksissa, joten varokaa hiivatulehdusta!
Mä en nyt oikein voi olla yhdistämättä tätä aiempaan keskusteluun, jossa Hämis suositteli autoritaarista kasvatusta, vaikka juuri hänen kohdallaan tulee erityisen suuri kiusaus keittiöpsykologioida autoritaarisen kasvatuksen tuottamista ongelmista.Haemaeraemies kirjoitti:Ehkä, mutta veikkaan että jengistämme löytyy myös niitä, joille liika suojelu on luonut kuvan PELOTTAVASTA, VAARALLISESTA JA PAHASTA MAAILMASTA, ja sen takia rajoittavat omia mahdollisuuksiaan tehdä ja kokea. Noita tapauksia kasvaa varmasti kokoajan enemmän, kun media rummuttaa pelkoa, vanhemmat vainottaa ja koulussakaan ei ole turvallista enää..exPertti kirjoitti:Ei niin. Siis lapsi tietää, että jos hänellä on hätä hänen ei ole pakko pärjätä yksin vaan apua on tarvittaessa tarjolla. Se taas ei tarkoita, että juoksen koko ajan perässä. Mitä tätä palstaa lukee niin olisi tehnyt parillekin kirjoittajalle se tieto ihmeitä lapsena.Haemaeraemies kirjoitti:Tekisi mieli keittiöpsykologisoida tuollaisen " aina valmiina pelastamaan lapsen" toiminnan vaikutuksesta itsevarmuuden ja rohkeuden kehittymisestä, ja sen yhteydestä alati kasvavaan tissiposkisuuteen. Mutta en tee niin. Mikäs mä olen puskista huutelemaan mielipiteitäni asiasta josta en ole perillä ns. oikeasti.