Sivu 2/2

Re: Tulisiko yhteiskunnan tuottamia palveluita karsia/lisätä

Lähetetty: 14.08.2009 0:01
Kirjoittaja sivustahuutaja
NuoriD kirjoitti:Mutta pitkällä tähtäimellä palkat toki eivät voi ainakaan keskimäärin reaalisesti nousta tuottavuutta nopeammin.
Julkisella sektorilla voivat, koska veronmaksajat korvaavat erotuksen. Toisin sanoen yksityisen sektorin tuottavuuden nousu voidaan ulosmitata veroina julkisen sektorin tehottomuuden paikkaamiseen.

Muistaakseni terveydenhuollon tuottavuus on viime aikoina laskenut, mutta palkat eivät ole laskeneet kai minään vuonna.

Re: Tulisiko yhteiskunnan tuottamia palveluita karsia/lisätä

Lähetetty: 14.08.2009 8:29
Kirjoittaja NuoriD
sivustahuutaja kirjoitti:
NuoriD kirjoitti:Mutta pitkällä tähtäimellä palkat toki eivät voi ainakaan keskimäärin reaalisesti nousta tuottavuutta nopeammin.
Julkisella sektorilla voivat, koska veronmaksajat korvaavat erotuksen. Toisin sanoen yksityisen sektorin tuottavuuden nousu voidaan ulosmitata veroina julkisen sektorin tehottomuuden paikkaamiseen.

Muistaakseni terveydenhuollon tuottavuus on viime aikoina laskenut, mutta palkat eivät ole laskeneet kai minään vuonna.
Aivainsana oli keskimäärin (tarkoittaen koko taloutta). Toki jollain osa-alueella voi.

Re: Tulisiko yhteiskunnan tuottamia palveluita karsia/lisätä

Lähetetty: 14.08.2009 17:20
Kirjoittaja sivustahuutaja
NuoriD kirjoitti:Aivainsana oli keskimäärin (tarkoittaen koko taloutta). Toki jollain osa-alueella voi.
Mutta ainoastaan julkinen talous voi muokata pelisääntöjä halunsa mukaan. Jos hitsari hinnoittelee työnsä yläkanttiin, niin työ siirtyy lopulta kiinaan. Kun leimasinylitarkastajavirkailija hinnoittelee itsensä yläkanttiin, niin homma voidaan paikata veroja nostamalla.

Toisaalta Suomessa on ollut aika, jolloin raskaan vientiteollisuuden palkankorotukset on maksatettu kansalla deflaation avulla. Eli muutkin sektorit ovat kuppaamisen osanneet.

EDIT: ei kun tietysti devalvaation

Lähetetty: 15.08.2009 10:46
Kirjoittaja Niba
Homeboy65 kirjoitti:Säästökohteita:
- Virallinen kaksikielisyys ( hurreja on n. 5 % ja niistäkin suurin osa enemmän tai vähemmän sujuvasti kaksikielisiä, loput opetelkoon suomea tai käyttäköön tulkkia)
Ainoa järki on pitää tuota ruotsinkieltä puskurina muita vieraita kieliä kuten venäjää vastaan. Venäläisten määrä vai kasvaa Suomessa, eikä mitään somalinkieltäkään viralliseksi kieleksi halua. Fiksuimmat tulijat tietysti opettelevat ruotsinkielen koska se on helpompi ja sillä pääsee helpommin eteenpäin yhteiskunnassa. Tätä ei tietenkään saa kertoa noille ulkomaalaisille.