Kitinä

Puhun ihan järkyttävää savoa. Olen syntyperäinen Kuopiolainen ja aina asunut savossa, joten eihän sitä murrettakaan ole pystynyt välttämään. Rumaahan se on, mutta en tästä enää muuksi muutu. En kyllä usko että kimitän, oikeastaan olen ollut siinä luulossa, että ääneni on matala.
Meillä on ollut tänä kesänä virolainen työntekijä, joka puhuu savoa virolaisella aksentilla. Se on hauskaa.

Aksentti lienee jokseenkin oululainen, mutta murresanasto ei ole tullista tulleella aivan avojalkaisen veroinen. Etelä-Pohjanmaan murre on syräntä lähellä.

Kuulostan Ugrilta.. sille ei voi mitään. Ja hetkittäin sen huomaa kun saan likaisia katseita.. =D.. Toisaalta ihan selkeästi koen saavani parempaa palvelua kun puhun ruotsia, vaikka tiedän että manterelaisuuteni kuuluu puheesta. Norjalaisuuksia en kuulemma saanut lausuntaan mikä sinänsä on ihme, kun kuitenkin ruotsinkieleni on tuntureilta lähtöisin.

Suomea puhuessani olen selkeästi pääkaupunkiseudulta, vaikka kukaan ei pohojammaalla sanonut että olisin ylimielinen tai sihisevä. Sanasto on yleiskieltä, olen kysynyt että käytänkö slangia tai jotain muita hkiläisyyksiä, niin vastaus on kielteinen.. Nuotti on ilmeisesti vaihtelevampi kuin keskimäärin, ja nopeampi kuin muualla.
(Tutkitusti muualla on todettu että mitä suurempi kaupunki, sitä nopeampi puhe- ja kävelytyyli.)
Saan myös kommenttia että nauran enemmän kuin suomalaiset yleensä, sitä joskus ulkomaalaisiltakin. Olen kuulemma enemmän eteläeurooppalaisen tyyppinen? Mikä johtaakin jo seuraavaan kieleen...

Huvittavaa englantia höpöttäessä että amerikkalaiset eivät tunnu osaavan päättää että puhunko geneerisen eurooppalaisesti, vai olisinko aussi.
Kukaan ei osaa päättää, että mistä olen lähtöisin, joskus ehdotus on että briteistä. Jos kerron että Häkkismaasta, niin vastaus on että aksentti nyt ei tunnu olevan yhtään samanlainen (jos nyt tietävät Häkkistäkään). Ja kun tietää miten kankeasti suomalaiset yleensä englantia puhuvat, kiitän että olen päässyt sen yli.

Yleisesti englannin ja ruotsin puhetyyli riippunevat siitä miten pitkään on kieltä tullut puhuttua putkeen, suomenkieleeni ei murteet varsinaisesti tartu, jotkut puheenparret enintään siirtyvät käyttösanastooni.

Edith kirjoitti: Osaako kukaan muuten arvella, mistä tuo johtuu, että helsinkiläisen puheen nuotti tulkitaan ylimieliseksi? Mä en nimittäin tajua. Mutta varmaan munkin puheestani jotain sellaista oli nuo asiakkaat tulkitsevinaan.

Kun se vaan on.
En osaa määritellä ihan varmasti.
Ehkä se ei ole pelkästään nenään puhuminen ja sihahtavat ässät. Vaan ennenminkin ylhäältä alas äärimmäisen tietäväisenä sanoisinko "luetteleva" puhetyyli (siis ei "keskusteleva").. alentuvalla ja tympääntyneellä äänensävyllä. Usein jokainen lause henkii sellaista: "Minä, joka olen helvetin kovalla treenillä ja siis ansaitusti paljon parempi kuin sinä, kerron nyt sinulle miten asia on". Voi tietysti olla, että käyttävät tuota vain meihin juntteihin, joiden ääntämyksestä landesyntyperän heti havaitsevat. Ikävä, että tuota tapaa myös asiakaspalvelussa.

Leila kirjoitti:En kyllä usko että kimitän, oikeastaan olen ollut siinä luulossa, että ääneni on matala.
Meillä on ollut tänä kesänä virolainen työntekijä, joka puhuu savoa virolaisella aksentilla. Se on hauskaa.

Se kimittäminen (ei falsetti vaan tietty "imelyys") kuuluu vain savolaisUKOILLA. "Ootteko työ aatolla? No tulleeko kallaa? Onko hyviä pottuja?"

Minulla oli koulussa luokkatoveri, joka oli ruotsinkielinen ja USA:ssa kasvanut. Yliopistossa myöhemmin kerran tapasin, ja kuulin miten kaverinsa nauroivat että ruotsinkielinen melkein-jenkki puhuu suomeksi savoa. Selitti että kun suomen Savossa oppi.

Äitini kotiseudulla Orimattilassa puhutaan sellaista "Ihka konu punai hevoi" (Ihan kummallinen punainen hevonen)-kieltä. Jota en osaa jäljitellä, vaikka äitini vaihtaa siihen sujuvasti. Orimattilalaiset miehet puhuvat myös järjettömän KOVAA. Siinä ei kuulolaitetta tarvita, kun orimattilalainen Äijä puhuu. Ovat Isoja Isäntiä. Toisin kuin vaikka tamperelaiset, joista mielestäni vieläkin kuuluu voitettujen punikkien nöyryys Valitettavasti minullakin taitaa olla vain kaksi äänenvoimakkuutta: Liian hiljainen ja liian kova.

Mulla on suomalainen aksentti, kännissä norjalainen.

Taitanee olla melko neutraali puhekieli, mutta savolaisuus ja satakuntalaisuus puskee hienovaraisen tasaisesti läpi perimän johdosta. Which is nice.

Lapissa syntynyt ja siellä kielen oppinut, niin kai se H-päältä / muu lappiaksentti vielä kuuluu läpi, vaikka tovin jo pk-seudulla asustanut. Kyllä se aina tarttuu kun siel käy kääntymässä tai istuu vierailevan natiivin kassa iltaa.

Suomi- lappi- helsinki hybridimurre lienee lähimpänä:P

Ääkköset tuppaa unohtuu kun oon vauhdissa.