Kitinä

Täytyy siitä huolimatta että maailmalla on viime aikoina tapahtunut paljon, todeta, että avoimen vastauksen seuraus asettaa tahomme tukalaan tilanteeseen ajateltaessa vastuuntuntoisten yhteistyökumppaneiden aatteellisia intressejä.

prosessi kirjoitti:Keskustelupalsta jolla kukaan ei vastaa ei enää täytä tarkoitustaan. Jos viestintä on aina vain yksisuuntaista, voi yhtä hyvin kirjoittaa vain itselleen.

En oikein jaksa uskoa, että todella arvelisit teorian julkaisun johtavan täydelliseen keskustelujen tyrehtymiseen sinun osaltasi. Olethan kuitenkin ollut valmis jakamaan sen useiden kirjoittajien kanssa yksityisesti. Ennemmin valintasi näyttää siltä, että haluat välttää bänksit tietyn tai tiettyjen kirjoittajien taholta. Tähän kuvioon sopii sekin, että puffasit teoriaa julkisesti - näin voit maksimoida sitä koskevan keskustelun omalta osaltasi ja samalla kuitenkin välttyä mahdollisilta ikäviltä seurauksilta. Olisi hullua, jos sinua kiinnostaisi sellaisten kirjoittajien mielipiteet itsestäsi, joiden kanssa keskusteleminen ei omasta näkökulmastasi ole palkitsevaa. Kitinässä on siis joku tai joitakuita, joiden kanssa haluat jatkossakin kommunikoida, mutta joiden epäilet jättävän kommunikaation kanssasi sikseen jos jokin osatotuus sinusta (teoria tai se, että sellainen on tullut sinulle mieleen tjsp.) tulisi julki.

Nyt tässä jäi kiinnostamaan se, miksi haluaisit olla keskusteluväleissä jonkun kanssa, joka totuuden kuullessaan katkaisisi välit. Keksin itsekin jonkunlaisia selitysvaihtoehtoja, mutta haluaisin mieluummin kuulla Aidon Asian! (Ja huomautathan heti jos kysymykset tuntuvat liian tungettelevilta.)

EveryWoman kirjoitti:

prosessi kirjoitti:Keskustelupalsta jolla kukaan ei vastaa ei enää täytä tarkoitustaan. Jos viestintä on aina vain yksisuuntaista, voi yhtä hyvin kirjoittaa vain itselleen.

En oikein jaksa uskoa, että todella arvelisit teorian julkaisun johtavan täydelliseen keskustelujen tyrehtymiseen sinun osaltasi. Olethan kuitenkin ollut valmis jakamaan sen useiden kirjoittajien kanssa yksityisesti.

No ei tietenkään johtaisi, ja ehkä jopa yliarvioin sen mahdollisen reaktiopotentiaalin. Ei vain oikeastaan kiinnosta tarkistaa.

Ennemmin valintasi näyttää siltä, että haluat välttää bänksit tietyn tai tiettyjen kirjoittajien taholta. Tähän kuvioon sopii sekin, että puffasit teoriaa julkisesti - näin voit maksimoida sitä koskevan keskustelun omalta osaltasi ja samalla kuitenkin välttyä mahdollisilta ikäviltä seurauksilta.

Tässä olet väärässä. Eikä siinä edes oikeastaan ollut mitään keskusteltavaa, se oli ennemminkin ota tai jätä -huomio.

Olisi hullua, jos sinua kiinnostaisi sellaisten kirjoittajien mielipiteet itsestäsi, joiden kanssa keskusteleminen ei omasta näkökulmastasi ole palkitsevaa.

Tässä kohden ajattelet nurinkurisesti. Miksi tekemisteni täytyisi aina liittyä vain omaan etuuni? Entä jos kyseessä ei olekaan ihmisten käsitykset minusta, vaan ennemminkin potentiaalisen turhan mielipahan aiheuttaminen satunnaisille kohteille, joiden olemassaolosta en edes voi olla varma. Vähän samalla tavalla kuin muutama henkilö päätyi kokemaan mielipahaa siitä, että satuin kertomaan jotain Elukan asioita Kitinässä. Sitä en vain ollut osannut ennakoida.

Kyllä juu ehkä kannattais puhua.

Ukolla ei ole tommosia kavereita ja vaimoja, onneksi. On vaan semmosia joista nyt vaan pitää tykätä. Ja tykätäänkin

prosessi kirjoitti:Tässä kohden ajattelet nurinkurisesti.

Tai sitten vain liian suoraviivaisesti, mies kun olen! (Tosin hiljattaisessa persoonallisuustestissä paljastui, että minussa on feminiinisyyttä keskimääräistä enemmän ja maskuliinisuutta hieman keskimääräistä vähemmän, joten kai minusta on sitten nainen tulossa..)

prosessi kirjoitti:Miksi tekemisteni täytyisi aina liittyä vain omaan etuuni? Entä jos kyseessä ei olekaan ihmisten käsitykset minusta, vaan ennemminkin potentiaalisen turhan mielipahan aiheuttaminen satunnaisille kohteille, joiden olemassaolosta en edes voi olla varma. Vähän samalla tavalla kuin muutama henkilö päätyi kokemaan mielipahaa siitä, että satuin kertomaan jotain Elukan asioita Kitinässä. Sitä en vain ollut osannut ennakoida.

Omaan etuusi nuokin liittyvät, hienosti kiertäen vain. Mutta siis suoraviivaisesti omaa etuasi käsitin sinun tavoittelevan, kun otit puheeksi sen kanssasi leikkimisen jne. Oli miten oli, päätän kuulustelutuokion täältä tähän ja vetäydyn takavasemmalle.

dodiih!

Jos prosessi haluat kertoa teoriasi julkisesti minulla ei ole mitään sitä vastaan enkä itse asiassa usko sen olevan erikoisen järkyttävä.

Vaola, Zeb ja SJP, tuo kaverin/kavereiden raahaaminen mukaan on hyvä ajatus, olen yrittänyt sitä. Kukaan kavereistani ei ole vain vielä innostunut lähtemään sinne hevonkuuseen. "Mitä siellä on tekemistä?" "noo, olla päissään ja katsella kun autot ajaa täysiä ohi" "onko siellä mielenkiintoista porukkaa?" "aika vähän, enimmäkseen juntteja ja perheellisiä" "ahaa, voi se olla että mä en innostu...."

Mickey, mä olen kyllä keskittynyt toistaiseksi siihen autourheiluun ja enimmäkseen hengannutkin siellä sen asian parissa ja ihan viihtynytkin, vaan juuri siihen liittyy sitä odottelua tosi paljon. Ja niin paljon en ole onnistunut vielä perehtymään lajiin että jaksaisin monta tuntia omassa seurassani katsella autoja sääskien keskellä tylsistymättä. Ja tulee aina mieleen mitä kaikkea muuta voisikaan tehdä!

EW se hevosen raahaaminen mukaan on käytännössä aika mahdoton toteuttaa, periaatteessa ei yhtään huono ajatus. Mä palaan tekstiisi vielä myöhemmin tänään perusteellisemmin, sen voin kertoa että tällä tasolla tuollainen Jenni Dahlman tyyppinen asetelma on varsin kaukana todellisuudesta

Mä juttelen kyllä vielä miehen kanssa. Luulen että hänen loukkaantumisensa liittyy nyt pääosin siihen että hän kokee lähtevänsä kisoihin kavereiden kanssa. Muiden vaimot lähtevät mielissään huoltojoukoiksi, kantavat sinne varikkoalueelle leipää ja mehua ja tietysti kysellään miten meni ja toimiko kolmosvaihde jne. Jos mä en lähde, muilla on tukijoukot paitsi hänellä. Ja mä epäilen että herätän muiden silmissä närää olemalla itsekäs ja lähtemättä, tuleekohan siitä vähän sellainen vaikutelma että heidän seuransa ei kelpaa minulle? (niinkuin ei kelpaakaan, ja muiden mielipiteillä ei pitäisi olla väliä, vaan ei ole mukava vaikuttaa miehen ystävien silmissä itsekkäältä idiootilta.)

Vaolan ehdotus omista jatkoista on aika hyvä, mä taidan miettiä sen toteutusta. Kiitos!

pitänee vielä miettiä noita kaikkia vastauksia tässä toisenkin viestin verran kohtapuoliin.

killkill kirjoitti:

Tix kirjoitti:Ei oo pakko jos ei taho.

Juurikin näin.
IMHO homman pitää toimia niin, ettei aina mennä toisen pillin mukaan. Pakko myöntää, että mä vihaan museoissa ja kaupoilla ravaamista kun ollaan lomalla, mutta kun näkee että toinen tulee siitä iloiseksi - kyllä sen kestää.

Ja pointti oli siis? Ei mennä toisen pillin mukaan mutta tehdään silti asioita joita vihaa?

Meillä ei mennä kummankaan pillin mukaan, mutta ollaan ihan vapaaehtoisesti haluttu ja onnistuttu kiinnostumaan toisen harrastuksesta. Ja mä edelleen haluaisin lähteä sinne mieheni tueksi, edellisvuosien kokemuksella vain tiedän että en kestä niitä muita tukijoukkoja turhautumatta.

Mickey kirjoitti: suosittelen raahaamaan oman kaverin paikalle ja mielellään jonkun tosi hotin sellaisen niin tulee säpinää kaikkiin miehiin ja pikkuvaimoihinkin

Jos rahat riittää, niin ota mukaan joku Svetlana ja esittele se bestiksenäs. Annat Svetlanalle sitten toimeksiannon saapua varikolle pieneen toppiin ja minihameeseen pukeutuneena, niin Juhannusjuhlat saavat tosiaan uutta väriä.

Georgina kirjoitti:"Mitä siellä on tekemistä?" "noo, olla päissään ja katsella kun autot ajaa täysiä ohi" "onko siellä mielenkiintoista porukkaa?" "aika vähän, enimmäkseen juntteja ja perheellisiä" "ahaa, voi se olla että mä en innostu...."

Mulla olisi aika toimiva ratkaisu. Jos junttien kanssa seurusteleminen luo juhlapyhien vietto-ongelmia, lopeta junttien kanssa seurustelu. Eihän sitä nyt voi olla mitään muuta kuin juntti, jos haluaa viettää juhannuksensa jossain ojassa seisten, tuijottaen sitä kun auto sanoo PÄRRR ja menee ohi kerran viidessä minuutissa.

EveryWoman kirjoitti: Aiemmin, kun muistaakseni kommentoin jotain juttuasi näin meilläkin -sävyyn, en kuitenkaan tarkoittanut että tekisimme jotakin itsellemme vastenmielistä vain toisen hyvän mielen vuoksi. Enemmän niin päin, että toiselle saatava hyvä mieli saa jotkut muutoin vastenmieliseltä tuntuvat tekemiset tuntumaan mieluisalta. Mutta siis oikeasti mieluisalta, ei niin että kokisimme uhrautuvamme toisen edun vuoksi tai että tekeminen tuntuisi ikävältä.

Juu, samoin täällä. Tämä on nyt ensimmäinen asia jonka suhteen koen ristiriitaisia tunteita. Haluaisin lähteä ja osallistua, toisaalta en haluaisi vähääkään.

Tai no, ainahan on vaihtoehto Ö, eli ajan viettäminen omassa kunnianarvoisassa seurassaan, mutta se ei välttämättä ole kaikille kovin luontevaa - ja jos kieltäytyy toisten seurasta ilman että se vaikuttaa luontevalta, vaikuttaa helposti nokkavalta ja elitistiseltä.

Tätä mä olen aika pitkälti soveltanut. Ruuanlaittoon olen kyllä osallistunut ja purrut hiljaa huulta kun tulee tarkkoja paprikan pilkkomisohjeita. Mutta siinä vaiheessa kun mua aletaan pyytämään vahtia villeveeraa oon kyllä liuennut paikalta. Eikä musta muutenkaan ole soveliasta esiintyä lasten silmissä päissään.

Mikä voisi olla vastaava sun useita päiviä kestävä tärkeä juttu? Lähteekö miehesi mukaan sinne ja lähtisikö sittenkin, jos hänen pitäisi vain hengata päivästä toiseen jonkun omasta mielestään epäkiinnostavan porukan mukana sillä välin kun itse harrastat?

No onhan niitä mullakin tuollaisia reissuja. Ei se varmaan lähtisi, moneksi päiväksi ainakaan, lyhemmillä on kyllä ollut mukana huoltojoukkona. Pitää ottaa se keskusteluun esimerkiksi.

...Seuraa spontaani kärjistys:
Voisiko kyse olla miehen alkukantaisesta halusta olla naisensa silmissä menestyvä alfauros. Siis että sua tarvitaan paikalle pönkittämään hänen miehisyyttään ja kohdistamaan häneen naisellista ihailua? Se vähä minkä verran sun persoonallisuudesta olen saanut kiinni, ei varsinaisesti viittaa tuontapaiseen parisuhdeasetelmaan, mutta toisaalta ...

Sun pitäis tavata mun mies Mä en usko tuohon egon pönkitysteoriaan nyt ollenkaan, niinkuin sitä itsekin tuossa jo vähän epäilit. Miehellä on sellainen hassu suhtautuminen tähän ajohommaan. Vaikka se tietysti yrittää parhaansa niin se on pistänyt vähän huumorilla koko oheistoiminnan. Siellä on nimittäin sellaisiakin jotka on panostanut hommaan rahaa ihan saatanasti ja niillä on kaikki mahdolliset oheisrensselit ihan tosissaan. Me sitten hulluna siellä buustataan takkien, lippujen, lippisten ja telttakatosten avulla sellaista vanhaa automerkkiä joka on rakennettu hyvin erikoiseen, joskin näyttävään koriin, jolla ei oikeasti ole mitään edellytyksiä pärjätä niitä uusia mitsuja vastaan. Sellaista pelleilyä joka vetää ihmisten naamat virneeseen. (se on kyllä mun mielestä hauskaa tuossa reissussa!) Kyllä se tietenkin toivoisi mun osallistuvan tähän, on siinä vähän sellainen vaimonäyttelyaspekti ehkä jos asiaa oikein päässä kääntelee. Hmm.

Oli miten oli, tuen päätöstäsi olla lähtemättä ihan yhtä paljon kuin sitäkin, jos kuitenkin päätät lähteä! Tsemppii ja silleesti.

Kiitos!

Musta tuntuu että pitää vielä jutella aiheesta. Juhannus yksin kotonakaan ei välttämättä tunnu kauhean mielekkäältä. (tietysti vois ilmoittautua kiuruvedelle juhannuskisoihin niin kaikki nämä ongelmat ratkeais) Vaolan ehdotus oli kyllä hyvä. Mä taidan ehdottaa että ollaan siellä sen kisan ajan ja sitten liuetaan sieltä juhannuksen vietosta johonkin omaan juttuun. Pitää vähän funtsailla mikä se voisi olla.

Georgina kirjoitti:Ei mennä toisen pillin mukaan mutta tehdään silti asioita joita vihaa?

Nejjj. Itselle ei-kiinnostaviin rientoihin on helpompi orientoitua vähän myönteisemmin, kun näkee että toiselle tulee niistä hyvä mieli.

killkill kirjoitti:
Nejjj. Itselle ei-kiinnostaviin rientoihin on helpompi orientoitua vähän myönteisemmin, kun näkee että toiselle tulee niistä hyvä mieli.

Okei, kuin myös. Siitä tässä vähänniinkuin keskustellaan. Mutta missä se raja menee? Pitääkö tinkiä omasta hyvästä mielestään toisen hyvän mielen kustannuksella?

Georgina kirjoitti: Okei, kuin myös. Siitä tässä vähänniinkuin keskustellaan. Mutta missä se raja menee? Pitääkö tinkiä omasta hyvästä mielestään toisen hyvän mielen kustannuksella?

Munsta jokseenkin matemaattisen ajattelun paikka; jos itsensä mielyttämiseen menee vähemmän kun puolet käytettävissä olevasta ajasta, jokin on mennyt pieleen.

Teoria on kyllä siltäosin virheellinen, että kokonaissummaksi tulee se kuuluisa 130%. Osa yhteisestä ajastahan on varmaankin sellaista että se mielyttää molempia osapuolia.

McJanne kirjoitti:
Munsta jokseenkin matemaattisen ajattelun paikka; jos itsensä mielyttämiseen menee vähemmän kun puolet käytettävissä olevasta ajasta, jokin on mennyt pieleen.

Niin, no tässä nyt puhutaan kolmesta päivästä vuodessa...

Georgina kirjoitti:Niin, no tässä nyt puhutaan kolmesta päivästä vuodessa...

M.O.T.

En nyt toki tarkoita vähätellä ongelmaa, mutta keskustelun perusteella on jäänyt sellainen kuva, että se kolme päivää kannattaa kokonaisuutta katsoen lusia suosiolla.

Kai sen niin voisi niinkin sanoa että omalla kohdalla ei välttämättä ne alusvaateostoksien mukanaolot kovin mielekkäitä ole, mutta niiden ihastelu/hypistely kotona maksaa vaivan kevyesti korkojen kera takaisin.

McJanne kirjoitti: M.O.T.

En nyt toki tarkoita vähätellä ongelmaa, mutta keskustelun perusteella on jäänyt sellainen kuva, että se kolme päivää kannattaa kokonaisuutta katsoen lusia suosiolla.

Niin, noin mä olenkin sen ratkaissut so far. Jotenkin vaan tökkii ajatus siitä että parisuhteeseen kuuluisi tuommoista "lusimista"

Vaola kirjoitti:

prosessi kirjoitti:

Vaola kirjoitti:Palstalle tekee vaan hyvää pieni ravistelu.

Mutku sit kukaan ei enää leiki mun kaa. Kokemusta on.

Hö. No voitko pistää mullekin YV:tä sitten? Haluun tietää mistä höpistään.

Mulle ja! Uteliaisuus iski...

Georgina kirjoitti:Jotenkin vaan tökkii ajatus siitä että parisuhteeseen kuuluisi tuommoista "lusimista"

Näin.

Sain vielä paremman idean. Ota oma videokamera mukaan. Kuvaa videopäiväkirja noista kolmesta horror-päivästä, omaa naamaa kuvaten ja mielellään silleen fikkarinvalossa jota pidät leukasi alapuolella. Olisi vähän niinkuin Blair Witch meets Guantanamo Bay.

Herra Manala kirjoitti:Sain vielä paremman idean. Ota oma videokamera mukaan. Kuvaa videopäiväkirja noista kolmesta horror-päivästä, omaa naamaa kuvaten ja mielellään silleen fikkarinvalossa jota pidät leukasi alapuolella. Olisi vähän niinkuin Blair Witch meets Guantanamo Bay.

Joo, voin sitten lähettää ne sulle niin saat vittu sydänkohtauksen kun katsot huonohampaista pillutyrkkyä kanaa.

On se kamalaa kun ei ole parisuhteessaan oikeita ongelmia

No joko olette puhuneet keskenänne tästä probleemasta?

Zeb kirjoitti:No joko olette puhuneet keskenänne tästä probleemasta?

Ei vielä. Mulla on ajatusprosessi tähän liittyen vielä vähän kesken, siihen käytän juuri teitä hyväkseni.

^Olet uskomattoman malttavainen kun ylipäätään pystyt pitämään suusi kiinni noin pitkään. Mä en pystyisi.

Zeb kirjoitti:^Olet uskomattoman malttavainen kun ylipäätään pystyt pitämään suusi kiinni noin pitkään. Mä en pystyisi.

No kun mä en itsekään oikein vielä tiedä mitä mieltä olen tai mitä haluan niin ihan turhaan kai tuosta asiasta jappasee kun se joka tapauksessa on sitten vähän ikävä keskustelu.