Lähetetty: 18.10.2007 10:55
Olisi kiinnostavaa nähdä vertailu pidemmältä aikaväliltä. Onko ero esimerkiksi kasvanut / kaventunut ja missä määrin viimeisen 20 vuoden aikana.
Kitinää elämästä, ihmisistä ja kaikesta muusta tärkeästä
https://beta.kitina.net/
Tähän nyt ainakin on tullut pakkomuutos, kun devalvointi ei (onneksi) enää onnistu. Seurauksetkin ovat nähtävissä. Metsäteollisuudessa palkat eivät nouse samaa tahtia kuin muualla ja metsäteollisuudella menee huonosti. Markka-aikaan tähän vaivaan olisi jo monta kertaa määrätty D-vitamiinia.Vadim kirjoitti:Suomessa tietysti palkkojen lähtötaso oli hyvin matala, ja kuten joku mainitsikin, jatkuva devalvoiminen söi palkansaajien ostovoimaa. Tällöin vientiteollisuus ymmärrettävästi hyötyi.
Vietäisiin tehtaanjohtajat uudelleenkoulutukseen Siperiaan?NuoriDaavid kirjoitti:edit:Stora Enso ja UPM molemmat antaneet tulosvaroituksen tällä viikolla. Ei todellakaan ole epäselvää, mitä ennen markka-aikaa tehtäisiin.
PerttiMakimaa kirjoitti:Vietäisiin tehtaanjohtajat uudelleenkoulutukseen Siperiaan?NuoriDaavid kirjoitti:edit:Stora Enso ja UPM molemmat antaneet tulosvaroituksen tällä viikolla. Ei todellakaan ole epäselvää, mitä ennen markka-aikaa tehtäisiin.
Oli ihan pakko.
Kannattaa tutkia aloitusviestini linkin sivuja 16 ja 18, ja kiinnittää huomiota Tanskaan (Ruotsia ja Norjaa ei ole mukana). Tanskan malli osoittaa, että hyvä sosiaaliturva (ja korkea veroaste) ei sulje pois Suomea korkeampaa ostovoimaa.Homeboy65 kirjoitti:No jos palkat on täällä (länsimaisittain) huonot niin kyllä asiaa KOMPENSOI se että täällä saa paljon ilmaiseksi. "Ilmaispalvelut" on tietysti siinä mielessä falski termi että jokuhan ne maksaa. Eli:
- Sos.turva on Suomessa (ja Pohjoismaissa) laaja, Keski-Euroopassa se on enemmän sidottu työntekoon, katolisissa maissa on perinteisesti turvauduttu enemmän perheisiin ja sukuun, USA:ssa ja Japanissa se on huono. Korkeastikoulutettukin voi nykyään joutua työttömäksi. (vrt. 80-luku). Lisäksi hyvä sos.turva korreloi myönteisesti yhteiskuntarauhan kanssa.
Kiva.NuoriDaavid kirjoitti: Tanskan malli osoittaa, että hyvä sosiaaliturva (ja korkea veroaste) ei sulje pois Suomea korkeampaa ostovoimaa.
Suhteellinen varallisuus tekee onnelliseksi. Jos nyt liittokierroksella olisi muille aloille kuin hoitsuille tarjottu tavallisia 2 % palkankorotuksia, veikkaan tehyläisten suostuneen nyt tarjottuun sopimukseen. Eniten tehyläisiä taitaa kismittää, että sitä tasa-arvotupoa ei toteutettu, eli heille ei kohdistettu muita suurempia korotuksia.Homeboy65 kirjoitti:Toisaalta hauska ajatusleikki: jos Saksassa ym. kaikissa muissa OECD-maissa sattuisi olemaan huonommat palkat kuin Suomessa voitaisiin riemuita kuinka "hyvät" palkat täällä on. Kuitenkin ne palkat olisivat absoluuttisesti aivan samat...
No näinhän se nimenomaan on. Ei sillä ole väliä, paljonko tienaa (edellyttäen että ei sentään nälkää näe), vaan tienaako enemmän tai vähemmän kuin muut.Chap kirjoitti:Suhteellinen varallisuus tekee onnelliseksi. Jos nyt liittokierroksella olisi muille aloille kuin hoitsuille tarjottu tavallisia 2 % palkankorotuksia, veikkaan tehyläisten suostuneen nyt tarjottuun sopimukseen. Eniten tehyläisiä taitaa kismittää, että sitä tasa-arvotupoa ei toteutettu, eli heille ei kohdistettu muita suurempia korotuksia.Homeboy65 kirjoitti:Toisaalta hauska ajatusleikki: jos Saksassa ym. kaikissa muissa OECD-maissa sattuisi olemaan huonommat palkat kuin Suomessa voitaisiin riemuita kuinka "hyvät" palkat täällä on. Kuitenkin ne palkat olisivat absoluuttisesti aivan samat...
Tuon lisäksi myös oman ostovoiman kasvu tekee tyytyväiseksi.NuoriDaavid kirjoitti:No näinhän se nimenomaan on. Ei sillä ole väliä, paljonko tienaa (edellyttäen että ei sentään nälkää näe), vaan tienaako enemmän tai vähemmän kuin muut.
Ei riittänyt rautalanka. Suomessa on ihan ok työttömyysturva, vaikkakin väärin painotettu. Monessa varakkaammassa maassa paine töissä pysymiseen on kovempi. Esim. yhdysvalloissa ilman työtä oleminen polttaa varallisuutta huimaa tahtia ja korkeaan velkaantumisasteeseen yhdistettynä harva voi ottaa riskiä pidemmästä työttömyysjaksosta.PerttiMakimaa kirjoitti:Koska palkat ovat niin huonot varallisuus joka jää yli jokapäiväisistä menoista kehittyy hitaasti tai ei ollenkaan. Silloin palkkataso voi pysyäkin huonona, koska palkansaajalla ei ole muuta vaihtoehtoa elämänsä pyörittämiseen kuin pysyä huonosti palkatussa työssä. Jos hänellä olisi varallisuutta hän varmaan aktiivisemmin kävisi palkkaneuvotteluja, koska päivästä-päivään toimeentulo (mukaanlukien lainanlyhennykset yms.) ei olisi uhattuna.
Riittikö rautalanka?
Käytännössä noinhan se juuri meni. Tekniset saivat 9%, muut naisvaltaiset n. 11% ja hoitsut n. 13%. Mutta ei riittänyt kun ahneus iski ja sloganit 500 eurosta oli sylttytehtaalta kentälle upotettu.NuoriDaavid kirjoitti:Kuntatyönantajan olisi pitänyt tarjota kuntapuolelle keskimäärin 9% (eli sama kuin liittokierroksen avaajille) ja hoitajille 11, niin he olisivat olleet tyytyväisiä
Oletko koskaan lähtenyt paskaduunista ja kouluttautunut parempaan. Työhaastattelussa haastattelijat katsovat, että "AI SINÄHÄN OLETKIN OLLUT VAIN PASKADUUNEISSA ENNEN, MITÄS TÄNNE TULET MEIDÄN AIKAA HAASKAAMAAN. Me etsimme lähinnä 22-vuotiaita kolmen tutkinnon maistereita, joilla on kymmenen vuoden työkokemus. Ja paskapalkkahan tässä on, mutta jonossa on muita."sivustahuutaja kirjoitti:Ei riittänyt rautalanka. Suomessa on ihan ok työttömyysturva, vaikkakin väärin painotettu. Monessa varakkaammassa maassa paine töissä pysymiseen on kovempi. Esim. yhdysvalloissa ilman työtä oleminen polttaa varallisuutta huimaa tahtia ja korkeaan velkaantumisasteeseen yhdistettynä harva voi ottaa riskiä pidemmästä työttömyysjaksosta.PerttiMakimaa kirjoitti:Riittikö rautalanka?
Lisäksi en voi millään käsittää, miksi huonosti palkatusta duunista ei voi suoraan siirtyä paremmin palkattuun? Jokainen järkevä työntekijä hommaa ensin sen uuden paikan ja irtisanoutuu vasta sitten. Duunien välissä voi pitää käyttämättömät lomapäivät, joten siellä etelässäkin pääsee käymään ilmnan korvauksille tippumista.
Jos skillejä parempaan vaihtamiseen ei löydy, niin silloin ei auta se pieni kerätty varallisuuskaan.
Pistäpä siis sorkkarautasi heilumaan ja aloita keskustelu Oikeista Asioista (tm).Crowbar kirjoitti:Jos kitinän ketju ei ole Niban aloittama niin se on palstan neljän vanhan paskan (Pertti, ND, Tix, Vadim) kahvipöytäjutustelua päivän kusenpolttamista jäkälistä. Aasi voisikin ottaa noi Zebin viestit pois tästä.
Se on niin vitun paljon siistimpää vaa vähän kiroilla ja mesota ja olla kuul.PerttiMakimaa kirjoitti:Pistäpä siis sorkkarautasi heilumaan ja aloita keskustelu Oikeista Asioista (tm).Crowbar kirjoitti:Jos kitinän ketju ei ole Niban aloittama niin se on palstan neljän vanhan paskan (Pertti, ND, Tix, Vadim) kahvipöytäjutustelua päivän kusenpolttamista jäkälistä. Aasi voisikin ottaa noi Zebin viestit pois tästä.
Onhan se kivaa kun on meitä siistimmästä tykkääviäkin, ei me ehkä osattais muuta.Tix kirjoitti:Se on niin vitun paljon siistimpää vaa vähän kiroilla ja mesota ja olla kuul.
Häh?!?Lyrica kirjoitti:Voiko palkka olla huono, jos sillä pystyy pitämään katon pään päällä ja ruokkimaan sekä vaatettamaan itsensä? Mietinpä vaan.
Minusta "asiallinen" tai "käypä" palkka on jokin tällainen:Lyrica kirjoitti:En jaksanut sitä linkkiä lukea, mutta vastaan siitä huolimatta. Miten määritellään huono? Jos jossain muuallakin onkin paremmat palkat, niin tarkoittaako se välttämättä sitä, että meillä Suomessa olisi huonot palkat. Ehkä me vaan valitetaan enemmän.
Voiko palkka olla huono, jos sillä pystyy pitämään katon pään päällä ja ruokkimaan sekä vaatettamaan itsensä? Mietinpä vaan.
Muutama päivä sitten Hesarissa vihreiden kaupunginvaltuutettu kirjoitti, että vastustaa hoitajien palkankorotuksia, koska hoitajien nouseva palkkataso nostaisi kulutusta.Homeboy65 kirjoitti:Minusta "asiallinen" tai "käypä" palkka on jokin tällainen:Lyrica kirjoitti:En jaksanut sitä linkkiä lukea, mutta vastaan siitä huolimatta. Miten määritellään huono? Jos jossain muuallakin onkin paremmat palkat, niin tarkoittaako se välttämättä sitä, että meillä Suomessa olisi huonot palkat. Ehkä me vaan valitetaan enemmän.
Voiko palkka olla huono, jos sillä pystyy pitämään katon pään päällä ja ruokkimaan sekä vaatettamaan itsensä? Mietinpä vaan.
- Vastaa työn vaativuutta
- Riittää tyydyttämään perustarpeet (lähinnä ruoka ja asuminen ainakin asumistuen LISÄKSI)
- Riittää myös kohtalaisesti ns. virkistysmenoihin (harrastukset, huvit)
Sopii huomata, että monissa asioissa pystyy hyvin säästämään: tarkalla tsekkaamisella löytyy halpaa ja hyvää safkaa, monet harrastukset ovat joko ilmaisia tai halpoja eli kirjastosta voi lainata ilmaiseksi kirjoja, ulkoilu, musiikista ei tarvitse maksaa sen jälkeen kun on hankkinut riittävän levykokoelman,shakin pelaaminen, piirtäminen jne.
Lisäksi voi käyttää julkisia yksityisautoilun sijaan, Alkon tuotteiden sijaan valmistaa kotiviiniä jne.
Miten julkinen terveydenhuolto saadaan toimivaksi? Suurilla palkankorotuksilla, vaikka toisaalta harvoin kuulee että julkisten menojen kasvattaminen olisi yhteiskunnan tasolla toivottava ja tavoiteltava asia?Zeb kirjoitti:Suhtaudun itse vakuutusyhtiöihin huomattavasti skeptisemmin kuin esim. julkisen terveydenhuollon toimivuuteen, vaikka siinäkin varmasti parantamisen varaa olisi.
Elä nyt minuu stalkkaa kun en ole edes niitä palkankorotuksia vonkunut, vaikkei omassani nyt niin kehumista ole ollutkaanGooglebot kirjoitti:Miten julkinen terveydenhuolto saadaan toimivaksi? Suurilla palkankorotuksilla, vaikka toisaalta harvoin kuulee että julkisten menojen kasvattaminen olisi yhteiskunnan tasolla toivottava ja tavoiteltava asia?
Hospital bed is always warm. Tarkoittaa sitä, että terveydenhuollon resurssien kysyntä on rajaton. Niukkuutta jaetaan aina.Zeb kirjoitti:
Omasta vinkkelistäni hommaa seuranneena (jos vain yksi asia pitää valita) saadaan toimivaksi siten, että lisätään henkilökuntaa/virkapohjaa niin, että henkilökunnalla on tarpeeksi aikaa tehdä työnsä hyvin. .