Mulla on joku pahemman laatuinen vika päässä. Ilmeni sen jälkeen kun muutin ’maaseudun’ rauhasta tänne pääkaupunkiseudun hulinaan. Ongelma on sellainen, että aina kun olen polkupyörällä liikenteessä, niin liikennevalojen kohdalla alkaa pään sisällä piipittämään. Välillä se on sellaista lyhyttä ja nopeatempoista piipitystä, välillä pitkään ja hidastempoista. Joskus se on sellaista nakutuksen omaista ääntä. Olen tulkinnut sen johtuvan siitä, että olen ollut rajattoman vittuuntunut vanhaan pyörääni ja aina kun ajoviiman ulina poistuu, niin vitutus ilmenee piipityksenä. Sitä en ole osannut selittään että miksi aina liikennevalojen kohdalla. Hankin eilen siis uuden pyörän ja koen sen olevan aivan sairaan helvetin hyvä. Ongelma ei silti poistunut. Mitä tässä nyt enää voi tehdä? Pelkään mielenterveyteni puolesta.
William Somerset kirjoitti:Ongelma on sellainen, että aina kun olen polkupyörällä liikenteessä, niin liikennevalojen kohdalla alkaa pään sisällä piipittämään.
Kuuletko kenties muita ääniä? Näetkö vihreitä pikku-ukkoja tai vaaleanpunaisia elefantteja?
William Somerset kirjoitti:Mitä tässä nyt enää voi tehdä?
Aina pysähtyessäsi liikennevaloissa, kun tuo piipitys ja naksahtelu alkaa kuulua, ala suureen ääneen laulaa. Mikä tahansa kappale kelpaa. Vannon, että piipitystä ei enää kuulu
Töissä on ihan vitun kiire, nyt vasta ehtii hengähtää ekan kerran. Syöminen ja kitinöinti sujuu tässä pikaisesti työn lomassa. Me likes
Mihin ketjuun pitää kirjoittaa, että saa typeriä yv:itä? Mä haluun kans! Jumalauta, jos se on joku idiootti, jonka mielestä naisten kuuluu pitää liettä lämpimänä, kun miehet sotii Travianissa, niin mä kyllä... Argh!
“Outside of a dog a book is a man’s best friend, inside of a dog it’s too dark to read” - Groucho Marx
(Vielä) en laittanut aamulla pitkiä kalsareita ja jätin jopa kännykkävyökotelonkin kotiin. Taidan olla metrozegzuaali.
Nyt on kiva kun kännykkä unohtuu jatkuvasti kaikkialle ja se putoilee jatkuvasti povitaskusta lattialle räkspoks. Mutta mitäpä minä en tekisi tyylikkyyden eteen. Ehkä tämä edesauttaa uuden työsuhdekännykän saamista?
Vihtahousu kirjoitti:
Etkä sitten ruinaa mua kalialle joka päivä!!!1133+2
No enpä!!11! Ja jos et lähe, rupeen ruinailee sun tyttöystävää!
(No ei kai ny, mä en oikeastaan edes dokaa enää viikolla, ja sitäpaitsi on Hertsikasta Vuokkiin ja päinvastoin kyllä sopivasti matkaakin. )
Koska muuttaisit, jos muuttaisit?
Be careful what you wish for, se on sellainen daiju että lähtee mielellään kalialle jutteleen kaikkee paskaa (jos nyt tää sen terveyshömppäys ei estä sitä dokaamasta..)
Muutosta ei vielä mitään varmaa, pitäähän vanhakin kämppä irtisanoa vielä joten muutto olis aikasintaan n. parin kk:n päästä, jos nyt tulee saumaa vaihtaa.
Ihmettelen töissä ihmisiä joilla on tapana HAKATA näppäimistöä kirjoittaessaan, kuten tuo yksi tyyppi tuossa vieressä tässä samassa palaverissa. Varsinkin kirjoituksen lopuksi pistettä, välilyöntiä tai mitä lie lyödessään hän tuntuu ottavan vähän vauhtia neukkarin ovelta saadakseen iskettyä näppäintä mahdollisimman kovaa ja terävästi.
Onko kyseessä fyysinen aivovamma vai tavallinen henkinen epästabiilisuus? Hän ei kirjoita Kitnään, sen verran tiedän.
^Miekin hakkaan näppistä ku viimistä päivää - kamala meteli kuuluu. En tiedä miksi ja olen yrittänyt saada sitä hillintään, mutta ei onnistu. Olen varmaankin epästabiili.
Kiitos osanotoista. En muistanut, että suru voi olla näin fyysistä. Jossain tuolla pallean ja sydämen tienoilla tuntuu sellainen tylppä kipu, joka välillä salpaa hengen. Vielä on vallalla myös epäusko - eihän näin voi tapahtua ja tämä on kaikki vain pahaa unta. Epäreilu maailma.
Googlebot kirjoitti:Ihmettelen töissä ihmisiä joilla on tapana HAKATA näppäimistöä kirjoittaessaan.
Mä en tiedä miksi, mutta hakkaan näppistä liialla voimalla. Mitä nopeammin kirjoitan, sitä kovempaa hakkaan. Yritän kyllä keventää painelua, mutta vauhdin kiihtyessä voima kasvaa. Voisiko syynä olla vanhanaikainen kirjoituskone, jolla olen hankkinut ensimmäiset kirjoituskokemukseni?
“Outside of a dog a book is a man’s best friend, inside of a dog it’s too dark to read” - Groucho Marx
Googlebot kirjoitti:Ihmettelen töissä ihmisiä joilla on tapana HAKATA näppäimistöä kirjoittaessaan.
Voisiko syynä olla vanhanaikainen kirjoituskone, jolla olen hankkinut ensimmäiset kirjoituskokemukseni?
Kuulostaisi hyvältä selitykseltä. Tosin en usko että kyseinen nuorehko tyyppi on koskaan edes nähnyt oikeaa kirjoituskonetta, ja toisaalta minä kävin aikoinaan peruskoulussa konekirjoituskurssin jossa käytettiin vanhanaikaisia mekaanisia kirjoituskoneita, enkä silti muista koskaan erityisemmin hakanneeni näppistä.
Emmätiedä. Aikamoinen mysteeri. Kyseinen näppäimistönhakkaaja on muutenkin vähän semmoinen säpsähtelevä ja äkkinäisesti eri suuntiin liikehtelivä terrieri, jonkin sortin ADHD-tapaus tjsp.?
Savannah kirjoitti:Kuuletko kenties muita ääniä? Näetkö vihreitä pikku-ukkoja tai vaaleanpunaisia elefantteja?
Kyllä ja ei. Ei ja kyllä. Kyllä ja e-ei.
Bliss kirjoitti:Aina pysähtyessäsi liikennevaloissa, kun tuo piipitys ja naksahtelu alkaa kuulua, ala suureen ääneen laulaa. Mikä tahansa kappale kelpaa.
Tätä täytyy kokeilla. Ajan kanssa tästähän saattaa vielä aueta uusia uria tulevaisuuteen alá laulava talonmies Sepi Kumpulainen. Levyttäisin kappaleen "Mikä tahansa kappale".
jeesusperkele, että ihmisillä on karmean näköisiä koteja, kun kattelee etuovea tai oikotietä omakotitalon toivossa. Siis aivan uskomattoman huonoja sisutuksia ja makuja.
Ja se sininen väri. Saatana. Se on jo 10 vuotta vanha muotiväri sisustuksessa. Älkää nyt vittu tunkeko niitä sinisiä kaakeleita, verhoja ja tapetteja murjuihinne!!! ARGHHH!
"täydellinen keittiöremppa tehty" = Tyyli kuin 67 vuosimallin kafi-asuntovaunusssa. Kaikki kaatopaikalle ja uutta tilalle.
BettyB. kirjoitti:Oho! Ootko antanu periks ja olet yhteistä pikku pesää etsimässä?
No olihan se nyt jo suunnitelmissa alusta lähtien, mutta mitään pientä pikkupesää en halua ostaa. Pitää olla tilaa, tonttia ja harrastetiloja riittävästi.