Kitinä

Lolita kirjoitti: Edit: D'oh! Kävely koneelta olohuoneeseen toi kolmannen mieleen: Therapy?: Troublegum.

Troublegum kuului kans erittäin vaffasti ehdokkaisiin, joka sitten kuitenkin kalkkiviivoilla jäi ulos levylaukusta kuten myös Offspring:in Smash-levy.

Tämä oli vaikea, ja mun lista taitaa olla aika nolo, tai vähintään outo.

1. Tower of Power: Soul Vaccination live
2. Dave Matthews Band: Busted Stuff
3. Sir Elwoodin Hiljaiset Värit: Varjoissa vapaan maailman.

Hmmm... tää on todella vaikeeta!

Tool: Lateralus
Blind Melon: Soup
Joko In Flames: Reroute to Remain tai Morcheeba: Big Calm, en kykene päättämään.

Pyry-Matias kirjoitti:

Xiberia kirjoitti:Ja Pyris: Miten niin vaan musiikkia? Hitto vie, ilman musiikkia mun elämä romahtaisi!

Tämä oli pikku provo etenkin näille kirkonpolttoheavytyypeille, jotka määrittävät koko elämänsä mielimusiikkinsa kautta. Se on vaan huvittavaa.

Vaikka olenkin kanssasi jokseenkin samaa mieltä, mitä jos sulta vietäisiin penkkiurheilu pois?

En tiedä onko minulle oikeastaan mitään johon olen täysin koukussa "etten voisi selvitä ilman", tai sitten kohde vain vaihtelee. Nyt ei ole tullut tietsikkapelejäkään pelattua pitkähköön aikaan kun reippailu ja uudet liikuntaharrastukset vievät kaiken ajan.

Pitäisi kai perustaa gallup mistä ei-elintärkeästä harrastuksesta tai ajanvietteestä itsekukin ei haluaisi millään luopua, mutta en taida jaksaa. Kaikki näsäviisastelijat vastaisivat kuitenkin "Kitinä".

Googlebot kirjoitti: Vaikka olenkin kanssasi jokseenkin samaa mieltä, mitä jos sulta vietäisiin penkkiurheilu pois?

En tiedä onko minulle oikeastaan mitään johon olen täysin koukussa "etten voisi selvitä ilman", tai sitten kohde vain vaihtelee. Nyt ei ole tullut tietsikkapelejäkään pelattua pitkähköön aikaan kun reippailu ja uudet liikuntaharrastukset vievät kaiken ajan.

Pitäisi kai perustaa gallup mistä ei-elintärkeästä harrastuksesta tai ajanvietteestä itsekukin ei haluaisi millään luopua, mutta en taida jaksaa. Kaikki näsäviisastelijat vastaisivat kuitenkin "Kitinä".

Niin no. Jos asiaa näin ajattelee, niin selviäisihän sitä hengissä vaikka ilman seksiä, vissiin. Tässä on nyt takana pari viikkoa elämää täysin ilman alkoholia. Hetken mielijohteesta aloin pihtaamaan. Kun ei sitä paljoa mennyt ennenkään, niin tuli mieleen ajatus, entäs jos ei sitten alkuukaan. Taas toisaalta olen punaviinin ja tumman oluen suuri fani, joten ajattelin että edes jotain luopumisen tuskaa olisi tiedossa. Ei tää nyt miltään vielä ainakaan tunnu. No sunnuntaina oli illalla sellanen olo, että nyt olis punaviini maittanut. Ja tähän ajanjaksoon on mahtunut jo jos vaikka minkämoisia kinkereitä joissa on ollut hyviä viinejä tarjolla. Mutta siis - pari viikkoa nyt on kuitenkin linnunpaska valtameressä. Ehkä mä alan kohta kiljumaan kurkku suorana shirazin perään. Ehkä en.

Tämä oli tosi paha kun mulla on niin monta tuhatta CD:tä.

Tänään lista näyttää tältä:

Derek and the Dominos: Layla and Other Assorted Love Songs
HoudDog Taylor: Eka
Beach Boys: Pet Sounds

Kolme on kyllä aivan liian vähän.

BrianW kirjoitti:HoudDog Taylor: Eka

Näitä vähäisiä Dogin julkaisuja on kokolailla mahdoton laittaa mihinkään järjestykseen, mutta useimmiten se on tuo live -platta joka eksyy soittoon. Se on sellaista kaipuuta johonkin jota ei ole päässyt kokemaan. Sitä kun oikein uppoutuu tunnelmaan, niin voi kuvitella itsensä muun yleisön joukkoon tupakan savun ja viskin tuoksun keskelle. Pentele kun olisikin voinut olla joukossa iloisessa.

Ikä alkaa täälläkin tehdä tehtävänsä. Kun vielä kolmekymppisenä tuli poikamaisesti karjahdeltua "vittu mä en voi elää ilmaan perseelle potkivaa rokkia", sitä on alkanut nauttia möykän vastapainoksi klassisesta musiikista ja hiljaisuudestakin.

En pysty nimeämään kolmea "the" albumia, joita ilman eksistenssini vaarantuisi, mutta kolme albumia jotka ovat tehneet suurimman vaikutuksen kokonaisuuksina ja kuulostavat perkeleen kovilta tänäkin päivänä ovat:

- AC/DC: High Voltage
- Motörhead: Ace Of Spades
- Prince & The Revolution: Purple Rain

Autiolle saarelle ottaisin kyllä silti mieluummin läjän kova- tai vanerilevyä kuin yhtäkään noista

Ei vaan pysty vastaamaan. Kymmeneenkään ei pystyisi. Sata voisi ehkä onnistua. Maailmassa on ihan liikaa liian hyvää musiikkia, kiitos siitä!

Tuli muuten tässä mieleeni, että ainakin minun kohdallani musiikkiin pätee vähän sama ilmiö kuin ystäviin: Mitä enemmän tulee ikää, sitä vaikeampaa uuteen musiikkiin on tykästyä ihan oikeasti. Noista minun mainitsemistani kolmesta kaksi on löytöjä alle 20-vuotiaana, ainoastaan tuo J.Karjalaisen vanha levy on kohdannut minut vasta muutama vuosi sitten. Tuskin olisin teininä ymmärtänyt sen oivan ironian päälle, jota esim. kappale Siivoa naulakko edustaa.

prosessi kirjoitti:Tuli muuten tässä mieleeni, että ainakin minun kohdallani musiikkiin pätee vähän sama ilmiö kuin ystäviin: Mitä enemmän tulee ikää, sitä vaikeampaa uuteen musiikkiin on tykästyä ihan oikeasti. Noista minun mainitsemistani kolmesta kaksi on löytöjä alle 20-vuotiaana, ainoastaan tuo J.Karjalaisen vanha levy on kohdannut minut vasta muutama vuosi sitten. Tuskin olisin teininä ymmärtänyt sen oivan ironian päälle, jota esim. kappale Siivoa naulakko edustaa.

Pitää paikkansa toisaalta varmaan tuo tietty herkkyyskausi. Pink Floyd on mulle aina se suurin, mahdollisesti siksi, että tutustuessani bändiin olin 18-vuotias. Bon Jovi voi olla kuraa, mutta alkutuotantonsa aikana olin hyvinkin teini ja vieläkin ne fiilikset palaa kun joku Runaway soi, ja jotenkin tykkään vaan. Toisaalta uusiakin on tullut, ihan viime vuosinakin. Ummikko löysi vasta aikuisena esim Faith no Moren, Queens of the Stone Agen ja Placebon.

Vaikea kysymys, mutta voisi olla nämä:

Neil Young: Zuma
Neil Young: Rust never sleeps
Bruce Springsteen: Born in the USA

Hmm.. Omasta levykokoelmasta jäisi hyllyyn seuraavat levyt:

- MC Nikke T: Jos haluu saada... Vol 1.
- MC Hammer: Please Hammer Don't Hurt 'Em
- Vanilla Ice: To The Extreme

ais ais peipi!

obelix kirjoitti:
ais ais peipi!

Helmi!

EDIT: Mä varmaan ottaisin mukaani tulipalossa nämä 3 levyä:
Leonard Cohen: I'm Your Man
Eagle Eye Cherry: Desireless
Nina Simone: Greatest hits

[youtube]http://www.youtube.com/watch?v=Vp-is6S_b_g[/youtube]

Voi ei! Aloin juuri kuuntelemaan erittäin hyvää levyä, voinko vielä vaihtaa Mc Hammerin Matti Nykäsen Samuraihin?

Rahkapussi kirjoitti:EDIT: Mä varmaan ottaisin mukaani tulipalossa nämä 3 levyä

Minulla tulipalo kyllä muuttaisi valintaa, silloin mukaan lähtisi kolme vaikeasti löydettävää, kuten ensimmäinen käteen osunut Nicon levyistä, vaikkapa The End, NoMeansNo present: Mr. Right and Mr. Wrong ja The Beatles Rockin' at the Star-Club, 1962.

Jokeripokeripoks:

1108 kirjoitti:Jokeripokeripoks:

Tulipahan vain mieleeni, että oletko koskaan törmännyt The Jesus Lizardiin?