Kitinä

Mida kirjoitti:ihmettelen hiljaa itsekseni, että miksi ihmeessä ihmiset ottavat rumia tahi massamuodikkaita kuvia tai koruja. Omapahan on nahkansa.

"Hei otetaas yhet piikkilangat hauberin ympärille"

Kuten yllä sanoin minua ei haittaa jos jengi niitä tatskoja ottaa, MUTTA se helevatan piikkilanka/mikä tahansa tribaalinaru siihe hauberin ympärille on korneista kornein ja kirvoittaa aina vahingoniloisen naurunpyrskähdyksen allekirjoittaneen suusta.

Siis voi jeesus niitä on aivan järkyttävästi. Kaikista hirveintä on kun näkee sellasen langanlaihan hevarinpuolikkaan joka on aikoinaan päättänyt olla katu-uskottava ja ottanut narutatskan sen naruhauberin ympärille. Voi jeesus.....

Mulla on kielessä ja huulessa korut, ja sitten tuo bridge silmien välissä. Se kyllä on kasvanut pahasti ulos, pitää ottaa pois ja heti kun vähän paranee niin haen sen takas Navassa oli hetken aikaa koru, nyt vaan arpi. Oli myös queen christina, jonka haluan myös takaisin.. yhy.

Tatuointeja ei vielä ole, mutta otan kyllä heti kun on vähänkin ylimääräistä rahaa. Eli sitten kun on työpaikka.

Pidän muidenkin lävistyksistä ja kuvista, mutta liika on liikaa. Jos rautaa on liikaa naamassa, näyttää lähinnä hirviöltä. Se ei enää viehätä. Eikä lävistykset toki kaikille edes sovi. Myös monivärikuvat kammottaa. hrr. Ja joku suomileijonatatuointi on pahin turn-off ikinä!

Pelkästään harrastuksieni haittana olisi korut ja muut killuttimet vaikka ne saisi pois otettua.

Hienoja ja huonoja tatuointeja nähnyt. Oma pigmentti riittää nahkaani.

Muistan joskus teini-iän alussa keskustelun isäni kanssa: "Poika jos otat korvakorun tai värjäät tukkasi niin et ole minun poika".

Vieläkin ollaan samaa mieltä asiasta, sanokoot muut mitä sanoo.

Feiz kirjoitti:Kaikista hirveintä on kun näkee sellasen langanlaihan hevarinpuolikkaan joka on aikoinaan päättänyt olla katu-uskottava ja ottanut narutatskan sen naruhauberin ympärille. Voi jeesus.....

Ei hevarin kuulu olla lihaksikas. Pahinta mitä hevarille voisi tapahtua ruskettumisen jälkeen olisi lihasten kasvu. Laihoista, tatuoiduista hevareista on niiin paljon katu-uskottavia esimerkkejä, ettei niitä pysty tähän edes ynnäämään. Laihojen hevareiden piireissä varmasti arvostetaan stringeihin pukeutuvia hormoni-ilmapalloja yhtä paljon kuin päinvastoin. Kukin tyylillään.

gullible kirjoitti:

Feiz kirjoitti:Kaikista hirveintä on kun näkee sellasen langanlaihan hevarinpuolikkaan joka on aikoinaan päättänyt olla katu-uskottava ja ottanut narutatskan sen naruhauberin ympärille. Voi jeesus.....

Ei hevarin kuulu olla lihaksikas. Pahinta mitä hevarille voisi tapahtua ruskettumisen jälkeen olisi lihasten kasvu. Laihoista, tatuoiduista hevareista on niiin paljon katu-uskottavia esimerkkejä, ettei niitä pysty tähän edes ynnäämään. Laihojen hevareiden piireissä varmasti arvostetaan stringeihin pukeutuvia hormoni-ilmapalloja yhtä paljon kuin päinvastoin. Kukin tyylillään.

Se tatska on ruma vaikka riskeillä. Hahahaha!
Onneksi nauru pidentää ikää koska niitä tatuointeja on niin pirusti.

Mä oon tällä hetkellä täysin tatskaton/läväritön.Ainoa jota voisin harkita ois hennatatskat mitkä lähtee 3 vkossa pois, vois sit ottaa uuden,riippuen kyllä hinnastakin.Joku kulmakoru saattais sopiakin mulle,mutta muuten jätän korvat&hampaat suosiolla rauhaan.Hiuksia oon parina viime vuotena värjänny oranssiksi,tummaksi ja ihan blondiksi.Vielä vois kokeilla punapäätä,
mutta sen jälkeen sit ihan luonnonvärillä loppuelämä.Sininen tai Vihreä pää ei mua inspaa ei sitten yhtään.Kun mä joskus 21 vee menin porukoille ekan kerran värjätyllä päällä,olivat lentää perseelleen mutta vanhuksia&sukulaisia pitääkin osata järkyttää oikealla tavalla

Exsat kirjoitti: Joo , oikein asetettuna ei ole niin vaarallinen. Ongelma on lähinnä siinä, että kun suussa on vierasesine, niin sitä hankaa itse niihin hampaisiin...

Alussa sillä tulee leikittyä useinkin, mutta kun hetki kuluu sitä ei enää muistakaan. Mä leikin kielikorulla vaan jos oon hermostunu tai yliväsynyt, eli en kovin usein.

Huoh.... Mä taidan olla sitten tylsä ja sovinnainen potenssiin 10, koska läväreitä löytyy vain korvista. Kovasti tekisi mieli ottaa myös muualle, mutta olen töissä niin überkonservatiivisessa paikassa, että housuihin kiinnitetty ketjukin on siellä noussut päivän kahvipöytäpuheenaiheeksi. Lävistyksen ottaminen muualle kuin vaatteiden peittämään paikkaan tuntuisi surkealta kompromissilta työyhteisön ilmapiirin kanssa, joten se taitaa jäädä kokonaan ottamatta ainakin toistaiseksi.

Tatuointia tuskin ottaisin koskaan. Sen kanssa kuitenkin pitäisi (ainakin periaatteessa) sitoutua elämään loppuikänsä, enkä osaa ajatella elämääni niin pitkälle, että tietäisin mitä ajattelen asiasta vaikkapa 10-15 vuoden päästä. Hatunnosto sellaisille ihmisille, jotka asiaa vakaasti harkittuaan moisen ratkaisun uskaltavat tehdä.

Mulla muutama pienempi tatuointi ja yksi suuri. Osa pienistä tatuoinneista on sellaisissa paikoissa, ettei kukaan muu tatskaajan lisäksi ole nähnyt/tule näkemään niitä. Eli ihan itselleni olen ne kuvat ottanut. Pari muuta on paikoissa, jotka ei näy edes bikinit päällä, ja loputkin on normaaleilla vaatteilla peitettävissä. Lävistyksiä on kolme-neljä, riippuu lasketaanko nenä nykyään lävistykseksi. Korvissa 11 reikää, mutta tällä hetkellä vain kahdessa on korut.

Koristuksia siis on, mutta ne ovat vain itselleni. Eli en pyytele keneltäkään lupaa ottaa mahdollisesti joskus tulevaisuudessa lisää kuvia tai läväreitä. Toisaalta koitan olla arvostelematta kenenkään kuvia, vaikka mauttomia mielestäni olisivatkin. Ne saattavat näyttää kantajansa silmissä todella kauniilta, mahdollisen merkityksensä takia jo.

saira kirjoitti: Osa pienistä tatuoinneista on sellaisissa paikoissa, ettei kukaan muu tatskaajan lisäksi ole nähnyt/tule näkemään niitä.

Paneskelet vain tatuoijan kanssa?

Rautavittu kirjoitti:

saira kirjoitti: Osa pienistä tatuoinneista on sellaisissa paikoissa, ettei kukaan muu tatskaajan lisäksi ole nähnyt/tule näkemään niitä.

Paneskelet vain tatuoijan kanssa?

Tatuoijaksi mun miestä ei voi sanoa, eikä tasan o tehny mul niitä kuvia. Jossain muualla, mihin ei normaalisti katsota, oli sit vaatteet tai ei.

Eipä ole ruhossa muuta ylimääräistä kuin ehkä parin ämpärillisen verran rasvaa ja jonkin verran karvoja hieman typerissä paikoissa. Lävistyksiä en ole koskaan edes harkinnut ottavani, eikä tatuointikaan ole lähitulevaisuuden suunnitelmissa. Vaikka ajatuksena hieman kutkuttaisikin ottaa oma kaunis naamani koristamaan ylvään peeniks-lintuni jykevää vartta.

Mul on 2 korua huulessa. Korvakoruista en tykkää enkä varmaan sellaisia enää laita. Paljotkaan lävistykset ei näytä rumalta, jos ne on sille ihmiselle ja suhteessa toisiinsa sopivissa kohdissa, toisin kuin mulla nämä...

Lävistyksissä on mm. se hyvä juttu, että niillä saa helposti itsensä vastenmielisen näköiseksi niiden tiettyjen ihmisryhmien silmissä, joiden kanssa ei haluaisikaan olla missään tekemisissä rumentumatta kuitenkaan oikeasti niille hyville tyypeille.

Yks ystävä on n. vuoden sisällä ottanut kuvaa iholle melkeenpä kaikella liikenevällä rahalla, välillä kai tehnyt ylitöitäkin ihan sen takia. Se on ollut erinäisistä syistä mielenterveydellisesti aika epävakaassa tilassa ja mua huolestuttaa, että näinköhän tulee rankasti vielä katumaan. Tosin ne sen tatuoinnit on kyllä tosi hienoja ja omanlaisesti tyylikkäitä kaikki, mut ei silti kiva jos ne myöhemmin tuovat loppuiän mieleen sen tänhetkisen ahdistuksen.

Emmie kumpiakaan. Ihan kivoja muuten.

EDIT: Ei kun kyllä mie tatuoinnin voisin ottaa. Pilu.

Lävistyksiä löytyy enää yksi, navassa. Korvakoruja en voi sietää, ja kielikoru oli kiva pari viikkoa. Ei reikiä minuun enää, kiitos.
Tatuointeja on useampia, kaikki sijoitettu siten, että ovat helppo peittää vaatteilla, mutta näkyviinkin ne saa olematta kuitenkaan alasti. Jos siis haluaa. Ja jokaisella on jonkinlainen henkilökohtainen merkitys, eivät ole "kivoja kuvia" jotka löytyvät tatuointiliikkeen mallikirjasta. Lisää tulee, kunhan jaksan piirtää puhtaaksi nuo luonnokset.

Miehillä myös tatuoinnit ihan jees, kunhan niillä ei ole peitetty koko ukkoa, kaikenlaiset korut äijillä taas ovat -->
No, kihlasormus annettakoon anteeksi

Eipä löydy leimaa tästä ukosta. Harkinnassa kyllä on ollut jo jonkin aikaa, ja kuvakin olisi niin karu ja pelottava, kuin Pentti Kaskipuron grafiikka-valkosipulitaulu nro xxv/xxv.

Niin, minä rakastan valkosipulia..

LillyMunster kirjoitti:Mielipiteitä? Onko sinulla, ja jos ei ole, ottaisitko? Mitä mieltä olet kun näet niitä muilla?

Missä kulkee sinun rajasi lävistyksin ja tatuoinnein itsensä koristelussa?

Olen täysin hurahtanut tatuointien ihmeelliseen maailmaan. Omasta kropasta löytyy usempikin kuva ja mikään ei koskaan ole liikaa.
En ole koskaan ottanut pieniä yksittäisiä kuvia sinne tänne, vaan aina suurempia kokonaisuuksia ja niistä kaikissa on yhteinen teema.
Jos jotain rajoja pitäsi asettaa, niin kasvoihin tai kämmeniin en tatuointeja laittaisi. Tulevaisuudessa näen kyllä mahdollisena, että olen muilta osiltani lähes täysin kuvioitu siis mikäli saan kaikki sovitettua sopivaksi kauniiksi kokonaisuudeksi.

Rautavittu kirjoitti:

HellBell kirjoitti:*päivän hyvä työ tehtynä, kerrankin*

Tytön vanhemmatkin ovat varmaan kiitollisia.
(ymmärsin, että nuori tyttönen kyseessä...)

Juu, aika nuoria olivat, epäilen että ehkä yläasteikäisiä.
Tyttöjen äiti oli kait allekirjoittanut suostumuksen rei'ityksille, hän ilmestyi siinä sitten hakemaan tyttöjä kotiin liikkeestä.
Oikea perhehappeninki..

(Jotkut nappulat kyllä voisvat väärentääkin vanhempansa allekirjoituksen siihen suostumuslappuseen.. Epäilen vahvasti että itse olisin kakruna joutunut sortumaan semmoiseen kommervenkkiyteen - vanhempani nimittäin eivät olisi siihen suostuneet.
Hyvä kun sain edes ottaa otsatukkaan permiksen ala-asteella.)

HellBell kirjoitti:Jotkut nappulat kyllä voisvat väärentääkin vanhempansa allekirjoituksen siihen suostumuslappuseen..

Siksipä fiksuissa paikoissa edellytetään, että se vanhempi on paikalla, ja alaikäisille ei tarvitsisi muutenkaan tehdä mielestäni mitään reikiä/tatuointeja.
Kun äitini kanssa oltiin paikallisessa tatuointi/lävistysfirmassa odottelemassa varattua aikaamme, niin paikalla oli ennen meitä tyttö ottamassa smileytä ja sillä oli kaverinsa lisäksi äiti mukana.(Todennäköisesti juuri tämän lupa-asian takia.) Varmaan luulivat, että äippäni oli paikalla siksi, että minä olen ottamassa jotain itselleni, nuoren näkönen kun olen, vaan vieläpä mitä, äipälle tikattiin olkapäähän oikein sievä kuva

Faghag kirjoitti:

HellBell kirjoitti:....oli sekä pökrätä että oksentaa samalla kertaa....
Ja juu, se ei sattunut kuin nipistyksen verran.

Kärsin neulakammosta.

Joillekin ei lävistykset vaan sovi kuten työkaverilleni, joka kerran sanoi että hiljaa kun alettiin puhumaan piikittämisestä, neuloista ja eksoottisissa maissa asuvien erikoisista lävistyksistä.

Kaverilla kirjaimellisesti nousi karvat pystyyn käsivarsissa.

Eipä ole muuta kuin korvikset, kaksi reikää kummassakin korvalehdessä. Pidän yleensä kaikissa näissä koruja, mitä iloa niistä muuten on?

Napakoru oli, mutta otin sen pois, koska se alkoi kasvaa ulos. Ei siinä ole yli vuoteen ollut korua säännöllisesti, mutta vielä ne saa laitettua, kun olen kokeillut. Mun vatsassani ei ole mitään esittelemistä niin enpä oo aatellut uutta korua ottaa.

Tatuointiakaan ei ole, oon joskus harkinnut jotain pientä ja feminiinistä, kuten perhosta nilkkaan - ja takuulla joku valmis malli Mutta nyt ei ole edes työn alla moinen. Ehkä sitten kun olen karriäärinainen ja tarvitsen liituraitahaarniskaani jotain pehmennysefektiä.

Faghag kirjoitti:

HellBell kirjoitti:....oli sekä pökrätä että oksentaa samalla kertaa....
Ja juu, se ei sattunut kuin nipistyksen verran.

Omat reaktioni lävistyksiin ovat juuri tuota luokkaa ja TAKUULLA se sattuu. Oksennan ja pyörryn jo kun minulta oteaan verikoe. Kärsin neulakammosta.
..

En tiedä kuinka paljon se 'näkeminen' tuossa vaikuttaa - tavallaan sitä hirvittävää mitä ei näe, sitä ei niin pelkääkään. Eri operaatioissa vielä eri pelkoelementtejä - esimerkiksi verenpaineen mittauksessa käytetyn pumppulaiteen tiukentuminen käsivarren ympärille ja se pumppaus.. Hirveää ja ilmankos verenpaine tulee siten mitatetuksi aivan yläkanttiin..
.. ja mullakin on neulakammo, esimerkiksi verikokeita vältän jos suinkin mahdollista.

Rautavittu kirjoitti: Paneskelet tatuoijan kanssa?

Niin noh, koska tätä harrastin (tosin hän oli vain sivutoiminen tatuoija, lasketaanko sitä??)edellisessä elämässäni, olen tällä haavaa hieman fed up kyseiseen skeneen vaikka ihan arvostankin hyviä kuvia ja niiden tekijöitä. Itse olen tabula rasa ja viihdyn tällaisena.

Lävistyksiinkin olin aika kyllästynyt, mutta sittemmin alkanut kannattamaan miehillä olevia kieliläväreitä, koska ne tuntuvat errrrrrittäin mukavilta tietynlaisessa kontaktissa. Jätän tähän _______ tilaa mielikuvitukselle.Hmm.

p.s. kivoja myös pussailtaessa. Pus.Pus.
p.p.s. Olen itsekin miettinyt tuon kielilävärin hankkimista tässä viime aikoina, suositteletko Feiz että kaikilla naisilla pitäisi olla sellainen?

Mulla ei oo muuta ku reiät korvissa. Muita lävistyksiä en varsinaisesti kaipaa. Jonkun pienen tatskan vois johonkin peitettävissä olevaan paikkaan ottaa jos vaan sais kehiteltyä semmosen oman uniikin jutun, joka vieläpä sopis mulle ku se olis aina ollu siinä.

Nowaysis kirjoitti:

Rautavittu kirjoitti: Paneskelet tatuoijan kanssa?

..kivoja myös pussailtaessa. Pus.Pus.
p.p.s. Olen itsekin miettinyt tuon kielilävärin hankkimista tässä viime aikoina

Mäkin olen. Kulmakin aina auki ku kummityttö repii sitä ja kolauttelee ja pahoinpitelee jatkuvasti. Se ois ainakin piilossa. Mutta mua kyllä kammottaa sen otto vähän. Tatskat/lävistykset.. ei tunnu missään, mutta kieli.. huuiii!? Ja joutuuko sitä lässhyttämään kuin kauan sitte...