Kitinä

V***u toi album quiz on koukuttava. Tais olla joku 13 kun tuli helposti, mutta sitten alkoi tuska. Ihan päivänselviä levyjä puuttuu, mutta ei vaan irtoa nimet. Tää ei jättäny mua yöksikään rauhaan. Kaikkein eniten vituttaa, ettei irtoa toi Claptonin levyn nimi. Ei, älkää auttako. Miten voikin vituttaa tällänen quiz näin paljon. Saastavana että pitikin mennä avaamaan se linkki. Eikö ne nettiterroristit vois suunnata hyökkäyksensä tuohon suuntaan, niin en pääsisi enää linkkiin käsiksi.

William Munny kirjoitti:V***u tuska vituttaa vituttaa Saastavana

Joo, mä en polta tavallisesti illalla töiden jälkeen kuin yhden tupakan, mutta noi visat sai ravaamaan hermostuksissa parvekkeella.

Aika paska tulos; 22 tunnistettua.

William Munny kirjoitti:Muutamassa minuutissa 25. Knopfleriä piti tavata pari kertaa

Pari hölmöä mokaa tuli, mm. Mark Knoflerin meni väärin, kun muistin etunimen olleen Mike.
Gary Moorea luulin taas Andy McCoyksi. Eikö näytäkin siltä, tuo virnistys naamalla? Olisi pitänyt tajuta ettei ukkoa tällaisessa äänestyksessä ole, mutta toisaalta, jossain kitaralehdessä hänet äänestettiin muistaakseni 50 parhaan kitaristin joukkoon maailmassa.

No joo, tuollaiset äänestyksethän ovat ihan cagabylystä, kun niissä menestyvät ainoastaan asteikkoja ylös-alas –rukkivat, miljoonia myyvät ”taiturit”. IMHO todelliset virtuoosit väävät AINA näiden ulkopuolelle, mm. John Scofield, Mike Stern, Grant Green, John McLaughlin, Pat Metheny ja ikivanhoista mm. Django Reinhardt. Ilahduttavana poikkeuksena, todellisena taiturina, tässä jutskassa oli Zappa, mikä sinänsä on ymmärrettävää, kun ukko oli niin kuuluisa yli genrejen. (ja tavallaan Knopfler, soittoteknisistä syistä.)

William Munny kirjoitti:Lämmittäähän se toki mieltä että joku sentään noista vanhoista gubeista legendaarisimmat tunnistaa. Oman arvion mukaan vaikein noista suoralta kädeltä olis voinut olla Bo Diddley. Tunnistiko kukaan häntä tuosta suoraan ilman apuja?

Mun mielestä Bo Dilleytä ei ole vaikea tunnistaa, senhän huomaa aina suorakulmion –muotoisista kitaroista, vaikkei kasvoja näkisikään.

Ehee, varmaan muutes puistobluesissa nähdään, vaikkei tunnistetakaan toisiamme..

Jos mahdollisesti kirjoitat jotain vastinetta, älä ihmettele jos mun vastaaminen kestää. Käyn täällä nykyisin kirjoittamassa/lukemassa viestejä ainoastaan punaviinipäissäni, mikä tapahtuu max. kuukauden välein.

Nolla. (Jonkin albumin kuitenkin tunnistin kun on itselläkin.)

Tuo album quiz oli ihan hauska, vaikken tunnistanutkaan kuin muutaman. Jäi kyllä harmittamaan kun en muistanut millään sitä Aerosmithin utarelevyn nimeä.

BrianW kirjoitti: Silloin riitti mies ja kitara, ei tarvittu tuhansia watteja, värivaloja eikä muutakaan turhaa rekvisiittaa.

Tämä kommentti aiheutti osittaisen romahduksen tässä taloudessa.

tomorrow kirjoitti: Mun mielestä Bo Dilleytä ei ole vaikea tunnistaa, senhän huomaa aina suorakulmion –muotoisista kitaroista, vaikkei kasvoja näkisikään.

Ehkä näin. Tunnistettavissa ainakin niille jotka ulkoiset tekijät osaavat yhdistää kaverin nimeen. Mä ajattelin asiaa enemmän musiikin kautta ja sen kautta, mikä hepun merkitys on ollut kitaran soittoa ajatellen. Kitaristeista tässä kuitenkin oli kyse. Siinä mielessä nämä muut bluesartistit voisivat olla omasta mielestäni tunnetumpia suuren yleisön silmissä kuin Bo. Toisaalta, käytetäänhän tota Bo Diddley beatiä sellaisenaan vielä tänäkin päivänä, mutta ei se vielä tee hänestä tunnettua kitaristia samalla tavalla kuten omasta mielestäni nämä muut arvuuttelussa olleet bluesartistit. Tiedä näitä.

Ehee, varmaan muutes puistobluesissa nähdään, vaikkei tunnistetakaan toisiamme..

Tämä on jo kertakaikkisen mahdoton yhtälö. Tai siis. Voidaanhan me vaikka nähdäkin, vaikka ei tiedetäkään, että nähtiin. Vai voiko sanoa, että nähtiin, kun ei voida millään tietää että nähtiin? Tai siis nähdään vaan, ellei sokeiksi tulla.