Kitinä

Ööö... taistelulajit vissiin. Ainoastaan K1 näen telkun välityksellä, muissa raahaudun sitten mieluusti tietokoneen ääreen.

Lätkää lähinnä, mutta ei näistä oikein jaksa innostua kun isojen kisojen aikaan ja sillonkin katselen niitä mieluiten jossain juottolassa hyvässä fiiliksessä (=kännissä). Mieluiten toki katsomossa. Oon niin fanaattinen näiden juttujen suhteen että jos katsoisin yksin ja saisin slaagin (erittäin todennäköistä) ei olisi ketään soittamassa ambulanssia.

bedlam kirjoitti:

elco kirjoitti:

Tix kirjoitti:Jääkiekon MM-kisojen seuraaminen on sitten vuoden -95 ollut masokistisinta puuhaa mitä keksin. Aina häpäisevät itsensä hopealle. Ei sitä kestä katsella.

No mene ite sinne pelaamaan, jollei kelpaa. Ei ikinä mitään positiivista sanottavaa.

Voisin tarjota olusen tästä hyvästä!

Senkun, siellä alkaa ollakin jo niin köyhää.

Olin positiivinen siihen saakka kunnes en enää ollut. Jokin kuoli sisälläni. Nykyään katson vain fudista, ei ahista vaikka suosikki häviäis.

Tix kirjoitti:
Olin positiivinen siihen saakka kunnes en enää ollut. Jokin kuoli sisälläni. Nykyään katson vain fudista, ei ahista vaikka suosikki häviäis.

Tämä pitikin lisäämäni jo aiemmin:

Fudiksen MM-kisat ovat myös siitä loistavat karkelot, että niissä Suomi ei häviä koskaan kenellekään. Ei edes Ruotsille!

SikaMika kirjoitti:

Tix kirjoitti:
Olin positiivinen siihen saakka kunnes en enää ollut. Jokin kuoli sisälläni. Nykyään katson vain fudista, ei ahista vaikka suosikki häviäis.

Tämä pitikin lisäämäni jo aiemmin:

Fudiksen MM-kisat ovat myös siitä loistavat karkelot, että niissä Suomi ei häviä koskaan kenellekään. Ei edes Ruotsille!

Erittäin hyvä pointti. Ainoa ongelma syntyy siitä kun ei osaa päättää pitäisikö kannustaa esim. Tsadia vai Sudania. Helpointa on odottaa, että toinen saa maalin ja sen jälkeen olen aina heikomman puolella.

NuoriDaavid kirjoitti:Erittäin hyvä pointti. Ainoa ongelma syntyy siitä kun ei osaa päättää pitäisikö kannustaa esim. Tsadia vai Sudania. Helpointa on odottaa, että toinen saa maalin ja sen jälkeen olen aina heikomman puolella.

Mulla se on helppoa. Jos Englanti tai Argentiina ei pelaa, kannustan aina sitä joka pelaa hyökkäävämmin. Jos Englanti ja Argentiina pelaavat, kannustan sitä joka ei filmaa ja tee käsimaaleja.

NuoriDaavid kirjoitti:

SikaMika kirjoitti:

Tix kirjoitti:
Olin positiivinen siihen saakka kunnes en enää ollut. Jokin kuoli sisälläni. Nykyään katson vain fudista, ei ahista vaikka suosikki häviäis.

Tämä pitikin lisäämäni jo aiemmin:

Fudiksen MM-kisat ovat myös siitä loistavat karkelot, että niissä Suomi ei häviä koskaan kenellekään. Ei edes Ruotsille!

Erittäin hyvä pointti. Ainoa ongelma syntyy siitä kun ei osaa päättää pitäisikö kannustaa esim. Tsadia vai Sudania. Helpointa on odottaa, että toinen saa maalin ja sen jälkeen olen aina heikomman puolella.

Yksi hyvä konsti on etsiä jostain 31 kaveria - työporukka käy paremman puutteessa - ja arpoa kullekin pientä betsiä vastaan yksi lopputurnauksen maista. Se jolle arvottu maa voittaa mestaruuden, saa muidenkin panokset. Tällä konseptilla eräskin tuttavani huomasi muuttuneensa semifanaattiseksi Angolan kannattajaksi viime vuoden skaboissa...

Road racingia (MotoGP ja M. Kallion luokka, nyttemmin 250cc) hakeudun vartavasten katsomaan, jos mahdollista.

Tenniksestä katson yleensä Niemisen matsit, jos sellainen sattuisi töllöstä tulemaan (urheilukanava näyttää aika usein).

Molempien yllämainittujen tapahtumia seuraan netistä aktiivisesti. Netistä katson säännöllisesti myös NHL:n tulokset.

Lätkän MM/WC/Olympiapudotuspelejä katson, vaikkakaan en mitenkään innoissani. SM-liigasta pitää tulla IFK:n (semi)finaali, että jaksan vaivautua.

Fudiksen EM/MM:ää tulee katsottua pari matsia parissa vuodessa.

Taisin unohtaa golfin. Mastersit on unen salliessa yleensä katsottava. Kun alkaa tuntea pelaajia ja heidän ominaisuuksia, jää lajiin helposti koukkuun. Nykyään grafiikkakin on ensiluokkaista, kuten ammattitaitoiset selostajatkin.

Tix kirjoitti:Mulla se on helppoa. Jos Englanti tai Argentiina ei pelaa, kannustan aina sitä joka pelaa hyökkäävämmin. Jos Englanti ja Argentiina pelaavat, kannustan sitä joka ei filmaa ja tee käsimaaleja.

Pääsääntöisesti olen juurikin samoilla linjoilla. Sen lisäksi aina kun Tanska esiintyy arvokisoissa, niin tarjolla on melkoista nannaa. Laudrupin veljesten ajoista asti Tanskalaiset ovat esittäneet hyvinkin viihdyttävää peliä arvokisoissa. Viimeisimmissä kisoissa esillä ollut, Rommedahlin kaltaisten nopeiden laiturien varaan rakennettu pelisysteemi oli herkkua ainakin minun makuhermoilleni (taisi muuten olla vuoden 2004 EC). Samaa on tarjoillut muuten Hollanti, eikä ihan huonoja pelejä ole olleet nekään. Vauhtia ja vaarallisia tilanteita olla pitää.

Son House kirjoitti:Samaa on tarjoillut muuten Hollanti, eikä ihan huonoja pelejä ole olleet nekään. Vauhtia ja vaarallisia tilanteita olla pitää.

Mun suosikkilistalta Hollanti tippus viime kisoissa totaalisesti. Neiti Robbenin antaumuksellinen filmaustyö ja muutamien muiden sikailu teki koko joukkueesta liki vastenmielisen.

Meinasin vastata että penkkiurheilu on tosi keravalaista (niinkuin se onkin), mutta pienen mietinnän jälkeen vastasin jotta "taistelulajit", jopa (ammatti)nyrkkeily pieninä annoksina. Karate-hippakisat ja lötkötaekwondo eivät niin paljoa nappaa. Kerran meinasin jäädä koukkuun sumo-painiin. Telkkarista ei vaan pahemmin tule kyseisiä kisoja, tai sitten missaan ne muuten vaan.

Kyseiset kisat eivät niinkään paljoa kiinnosta sen takia kuka voittaa (yleensä en edes tunnista eri osapuolia), vaan kun jotain kyseisistä lajeista tietääkin, on ilo seurata kahden taiturin käyttämiä taktiikoita ja tapaa otella.

Formuloita seurasin suht innolla kun Häkkinen pisti Schumille kampoihin, muuten ei ole paljoa sekään napannut. Voi ei.

Ps. Eräs naispuolinen henkilö ihmetteli joskus aikoinaan kovasti kun hyppäsin Hesaria lukiessani urheilusivut kokonaan yli. Ihmetteli olenko mies ollenkaan kun ei ole koskaan nähnyt kenenkään toisen miehen tekevän samaa. Sarjakuvat sitten luin sitäkin tarkemmin.

CandyMan kirjoitti:Ps. Eräs naispuolinen henkilö ihmetteli joskus aikoinaan kovasti kun hyppäsin Hesaria lukiessani urheilusivut kokonaan yli.

Kiteytit itsesi aika hyvin. Tässä on niinku kaikki.

Ahaa että ei ole mies eikä mikään jos ei penkkiurheilu pahemmin nappaa? Se vaan on mielestäni niin täysin junttimaista, ei sille mitään voi.

Niin ja selvennettäköön että kyseinen naisihminen oli nimenomaan positiivisesti yllättynyt etten kokenut suurta intohimoa penkkiurheilua kohtaan (vaikka urheilua kohtaan noin muuten kylläkin). Plussapisteet oikein ropisivat taivaalta ja kovaa.

CandyMan kirjoitti:Ahaa että ei ole mies eikä mikään jos ei penkkiurheilu pahemmin nappaa? Se vaan on mielestäni niin täysin junttimaista, ei sille mitään voi.

En junttimaisuudesta tiedä, mutta helvetin tylsää se ainakin on.

Jes! Nyt alkaa neloselta US Masters: tokan päivän loppupuoli - helmee, junttia ja äärimmäisen keravalaista!

Ei ei ei ei helvetissä mitään urheilua ja vielä vähemmän joukkueurheilua. Kaikki tiimipelit on siis kaikista eniten perseestä. Kootaan huippuyksilöistä huippujoukkue mutta sitten huippuyksilö ei olekaan enää huippu jos ei ole tiimipelaaja. Vittu. Luulisi aikuisten ihmisten unohtavan jo tuon suorisuomi-kaikkipelaa-vammastelun ja keskittyisivät yksilölajeihin.

Oma seuraaminen rajoittuu koosteiden ja/tai parhaiden palojen katselua sporttivartista tai muusta lajikohtaisesta ohjelmasta pelkästään jo sen vuoksi, että ei ole montakaan lajia olemassa, mitä jaksaisi seurata vain seuraamisen ilosta. Kamppailu-urheilulla saattaisi jossain määrin olla tarjottavana kiinnostavaa katseltavaa mutta eipä niitä tarjoavia kanavia ole näkyvissä.

Alakerran naapuri penkkiurheilee tosin minunkin puolesta ja saatan joskus herätäkin uniltani siihen sadattelun muodossa annettuun tiedotteeseen, että nyt meni Suomella huonosti.

Naisten lentopallo. En tiiä miksi, mutta se saa hormonit aina hyrräämään.

Telkusta katson lähinnä arvokisat. Seuraan hifkin ja kärppien pärjäämistä ja pesistä sekä vormuloi silloin kun satun sopivasti telkun ääreen.

Mitään pakkoliikkeitä ei urheilun öögaaminen ole kyllä koskaan aiheuttanut.

CandyMan kirjoitti:Ps. Eräs naispuolinen henkilö ihmetteli joskus aikoinaan kovasti kun hyppäsin Hesaria lukiessani urheilusivut kokonaan yli. Ihmetteli olenko mies ollenkaan kun ei ole koskaan nähnyt kenenkään toisen miehen tekevän samaa. Sarjakuvat sitten luin sitäkin tarkemmin.

Itse en ehkä osaa vastenmielisempää harrastusta naiselle kuvitella kuin penkkiurheilu. Joku pubiruusun alku on joskus koittanut herättää keskustelua sanoen, että seuraa lätkää. Nih no keskustelua heräsi silloin sen verran, tuli käskettyä sen painua hitoille.

Pallotin lätkä ja jalkapallo hyvänä kakkosena. Jenkkifutista tulee katsottua myös aika usein NASN:ltä, mutta nyt kun sekin kanava meni maksulliseksi, jäi sekin huvi

Kansainvälistä ratsastusta tulee katsottua aina kun osuu silmään. Kyllä, sekin on urheilua (koittakaa vaikka).

Ja mä olen piilo-rallifani Älkää kertoko kenellekään.

Mylwin kirjoitti:Naisten lentopallo. En tiiä miksi, mutta se saa hormonit aina hyrräämään.

Tähän kompit. Samoin naisten korkeushyppy ja tennis.

Äijälajit suxor.

imbesiili kirjoitti:

Mylwin kirjoitti:Naisten lentopallo. En tiiä miksi, mutta se saa hormonit aina hyrräämään.

Tähän kompit. Samoin naisten korkeushyppy ja tennis.

Kyllähän jotain brasilian naisten lentopallopeliä kattoo, tai siis naisia, laji on persuksista.

Yleisurheilupuolelta suosikki naistenlajit on pikajuoksut ja niistä varsinkin aidan, seiväs ja pituushyppy. Korkeushyppääjistä sillä yhdellä kroatilla on ihan mystiset silmät.

Bluntly kirjoitti:Korkeushyppääjistä sillä yhdellä kroatilla on ihan mystiset silmät.

Blanca Vlasic, toimii.

Keskimäärin pituushyppääjättärillä lienee naisyleisurheilujoista paras runko. Saksatar Susan Diedtke, kiskis!

Dr.Diarrhea kirjoitti:

Bluntly kirjoitti:Korkeushyppääjistä sillä yhdellä kroatilla on ihan mystiset silmät.

Blanca Vlasic, toimii.

Ja Kajsa. <3

Lentopalloiljoissa viehättää ehkä eniten vahvat reidet ja mikrosortsit. Ilman että ne on tarkoituksella pårnoja.

Dr.Diarrhea kirjoitti:Keskimäärin pituushyppääjättärillä lienee naisyleisurheilujoista paras runko. Saksatar Susan Diedtke, kiskis!

Rungoista ääni menee seiväsnaisille, pituushyppääjissä kiehtoo lähinnä se hiekankaivelu pöksyistä.