Sivu 2/2

Lähetetty: 03.10.2005 23:21
Kirjoittaja Jyrki73
Joo eipä ole ystäviä oikeastaan mullakaan. Työkaverit on mukavia mutta en minä tapaa heitä työajan ulkopuolella kuin joskus sattumalta ohimennen kaupassa tai yökerhossa jne.

TV-korjaajan lisäksi minulla oli vieras asunnossani viimeksi joskus kevät-talvella. Itsekkään en ole ollut kenenkään luona kylässä kun sitten viimeksi elokuussa, jolloin kävin sukulaisten luona Pohjanmaalla. Täältä Kotkasta on sinne matkaa..

Kesällä istuttiin purjehdusreissulla iltaa yhdessä ja juteltiin. Sellainen ilta on minulle kovin harvinainen. Pienessä tutuksi käyneessä porukassa minäkin hiljainen ja hiukan ujo innostuin juttelemaan.

Postissa tuli sitten kuvia cd:llä, mutta sen jälkeen ei ole kukaan ottanut mitään yhteyttä, vaikka viikko oltiin purjehtimassa, ja viimeisinä päivinä suunniteltiin jo muistelu iltaa.

Niin että lähdetään porukalla sinne kity-pikkujouluun ja saadaan kaikki itsellemme uusia parhaita ystäviä.

Lähetetty: 04.10.2005 1:39
Kirjoittaja Hilpi
Suvinen kirjoitti:Olen aina ollut pikkuisen erakkoluonne ja laiska ylläpitämään ystävyyssuhteita. Viihdyn paljon itsekseni ja olen aika ujo, ja joskus tuntuu että tiiviit ystävyyssuhteet yksinkertaisesti vievät minulta aikaa jonka itsekkäästi haluaisin käyttää itseeni. Siksipä harvat ystäväni ovatkin sellaisia, jotka jaksavat itse ottaa minuun yhteyttä ja pyydellä ulos, käymään yms. Yleensä lähden jos joku vain pyytää. Itse en juuri koskaan soittele kenellekään ystävistäni. Silti en usko kenenkään siitä loukkaantuvan - eiväthän he silloin olisi ystäviäni!
Pakko tunnustaa, olen huono ystävä. Ehkä minulla on se kuuluisa huonoitsetunto tjtn mutta jos ystävyyden ylläpito soitteluineen, tapaamisehdotteluineen sun muineen olisi vain minun harteillani, niin pian luulisin toisen vain säälistä kanssani olevan.

Uskon ystävyyden olevan molemmin puoleista tekemistä. Eikä vain sitä, että toinen aktivoi ystävyyttä ja toinen vain reagoi ehdotuksiin.

Toisaalta minulla ei koskaan ole ollut kuvatunlaista toispuoleista ystävyyssuhdetta, niin enpä osaa varmaksi sanoa.

Lähetetty: 04.10.2005 1:51
Kirjoittaja LillyMunster
Olen onnellinen siitä, että minulla on oikeita ystäviä. Ne erotta kavereista ja turhista wannabekamuista sillä kun heihin ei ole ollut aikoihin yhteydessä. Kaveri selittää mitä on tehnyt viime eikoina, missä asuu, kenen kanssa seurustelee, mitä opiskelee jne...
Ystävä sanoo: Hemmetti kävin eilen hammaslääkärissä, oli ihan kamalaa..." eli aivan kuin ei olisi ollut sitä vuoden taukoa yhteydenpidossa.
Mutta hyviä ystäviä ei koskaan ole liikaa.

Lähetetty: 04.10.2005 6:09
Kirjoittaja alja
ystävyyssuhteissa täytyy laittaa ittensä likoon. ja sit sattuu. mut pakko yrittää, välillä oikein tyrkyttää itteään ystäväks. ehkä se jonain päivänä kantaa hedelmää.

släm: järkätään kityn laskemisreissu, ni voidaan kaveerata lisää :D