Tukista ja läpsi lastasi!
Ja vielä itse kysymykseen; kurittaa toki saa ja pitääkin, mutta se EI tarkoita fyysistä rankaisemista. Eikä lapsen nöyryyttämistä muillakaan tavoilla. Mielestäni tyhmästä teosta tulee saada rangaistus, jonka jälkeen varmistetaan, että lapsi on ymmärtänyt tekonsa vääryyden.
Nurkkaan tai omaan huoneeseen kuskaaminen kunnes lapsi osaa käyttäytyä tai haluaa pyytää anteeksi on käytössä myös monissa tuttavaperheissä. Ja kuten joku totesikin, yleensä melko nopeasti pieni ääni huhuilee:"Äitiii, osaan olla ihan kiltisti jo..." Laumasta eristäminen toimii lajista riippumatta.
Nurkkaan tai omaan huoneeseen kuskaaminen kunnes lapsi osaa käyttäytyä tai haluaa pyytää anteeksi on käytössä myös monissa tuttavaperheissä. Ja kuten joku totesikin, yleensä melko nopeasti pieni ääni huhuilee:"Äitiii, osaan olla ihan kiltisti jo..." Laumasta eristäminen toimii lajista riippumatta.
Prepare for the worstest.
Minuun on joskus kohdistettu lieviä tukistuksia, mutta minkäänlaisen lyömisen kohteeksi en ole huoltajieni taholta joutunut. Olen aika varma, etten, jos joskus lapsia tulee, turvaudu edes tukistukseen. Mitä tuohon AJ:n uumoiluun tulee, niin aikanaan sivaroidessani lastepsykiatrisessa sairaalassa oli aika tavallista, että sairaat lapset olivat puheen tavoittamattomissa. Käytäntö ja teoria olivat ainakin tuolla silloin aika vahvasti sillä kannalla, että kaikenlainen fyysinen kuritus vain pahentaisi asiaa. Mutta sen sijaan riehuvista lapsista kyllä pidettiin välillä fyysisesti kiinni. Latentti-ikäisten kohdalla tämä tarkoitti joskus aika konkreettista päällä istumista. Eli vaikka puheen tehoamattomuus vaatisikin joskus fyysisyyttä, en näe sen edellyttävän kurittamista. Fyysinen rangaistus on aina väärä.Aito_Johanna kirjoitti:Ehkä jotkut lapset kerta kaikkiaan ovat niin urpoja, etteivät ymmärrä puhetta.
Sinänsä minua ei yllätä, että ketjun avauksessa linkitetty lasten pahoinpitelyyn yllyttäjä on kirkonmies. Briteissähän lasten kuritusta ei saada laittomaksi nimenomaan kristillisten piirien painostuksesta johtuen. Ja kun kouluista haluttiin kieltää opettajien kuritusoikeus, kristilliset koulut älähtivät, että heille oli jo luvattu oikeus toimia kristillisen opin ja vakaumuksen mukaan. Mikä siinä uskovaisuudessa saa haluamaan hakkaamaan lapsia?
"Urpiaisen pesintä on epäsäännöllistä ja lento keikkuvaa. Yleisimmät äänet ovat kimeä kutsuhuuto 'djihh!' ja rahiseva 'tssrrt-tssrrt'."
Täytyipäs oikein miettiä. Selkäsaunalla on varmasti uhkailtu, mutta enpä kyllä muista että koskaan olisi oikeasti siihen asti menty. Kuvittelen, että muistaisin jos näin olisi päässyt käymään, ja koska en muista, en ainakaan ole saanut asiasta traumoja tai sitten olen edelleen in denial. Joskus talutettiin korvasta nukkumaan, mutta en muista senkään olleen erityisen kivuliasta tai edes henkisesti tuskallista.
Parhaiten muistan kun joskus (esi)teini-iässä äidiltäni paloi pinna totaalisesti ja sain kuunnella noin kymmenen minuutin huutosaarnan kiittämättömyydestäni. Äitini ei muista koko juttua, mutta itse opin kyllä kerralla olemaan ainakin hitusen kiitollisempi siitä mitä minun eteeni on tehty. Tapahtuman ainutkertaisuus teki siitä vaikuttavan, isälläni nyt on aina kiukku noussut nopeammin ja toisaalta leppyminen on tapahtunut hetkessä.
Mjoo, kyllä perinteiset lastenkasvatusmetodit uhkailu, kiristys ja lahjonta ovat toimineet minuun ja toiminevat sitten omiinkin kakaroihin jos sellaisia joskus on.
Parhaiten muistan kun joskus (esi)teini-iässä äidiltäni paloi pinna totaalisesti ja sain kuunnella noin kymmenen minuutin huutosaarnan kiittämättömyydestäni. Äitini ei muista koko juttua, mutta itse opin kyllä kerralla olemaan ainakin hitusen kiitollisempi siitä mitä minun eteeni on tehty. Tapahtuman ainutkertaisuus teki siitä vaikuttavan, isälläni nyt on aina kiukku noussut nopeammin ja toisaalta leppyminen on tapahtunut hetkessä.
Mjoo, kyllä perinteiset lastenkasvatusmetodit uhkailu, kiristys ja lahjonta ovat toimineet minuun ja toiminevat sitten omiinkin kakaroihin jos sellaisia joskus on.
Artificial Intelligence is no match for natural stupidity.
Jaa.. kyllä minä vaan viihdyin huoneessani ihan hyvin - taidan tosin olla viallinen kappale.nowaysis kirjoitti:Nurkkaan tai omaan huoneeseen kuskaaminen kunnes lapsi osaa käyttäytyä tai haluaa pyytää anteeksi on käytössä myös monissa tuttavaperheissä. Ja kuten joku totesikin, yleensä melko nopeasti pieni ääni huhuilee:"Äitiii, osaan olla ihan kiltisti jo..." Laumasta eristäminen toimii lajista riippumatta.
Nurkkaan viemisestä tulee mieleen ala-asteella, kun tuota rangaistusta käytettiin, hakkasin päätä seinään.. harmi kun en muista miten se tilanne päättyi. Sen muistan, ettei opettaja tykännyt pääntakomisestani.
Fyysistä rangaistusta en täysin vastusta. Itse olisin ollut paljon kurittomampi ilman fyysisiä rangaistuksia, enkä minä edes ollut mikään "pahis". Sain kyllä fyysisten rangaistusten lisäksi syyt, saarnat ja selittelyt, unohtamatta kotiaresteja, tiskivuoroja, tms. Selkään en kuitenkaan koskaan saanut, pelotteena sitä käytettiin ja se myös toimi.
Miksi fyysinen rankaisu on pahempaa kuin henkinen?
Kymmenen minuutin saarna on vielä aika lyhytLilo kirjoitti:Parhaiten muistan kun joskus (esi)teini-iässä äidiltäni paloi pinna totaalisesti ja sain kuunnella noin kymmenen minuutin huutosaarnan kiittämättömyydestäni.
Nyt penikseni on fantastinen!
Yhtä hyvin voisit napata lapsen kainaloosi ja kantaa hänet tien yli. Vaikka olisikin viisivuotias. Pienikin lapsi kuuntelee usein järkipuhetta mikäli aikuinen vaivautuu vaikkapa sitten kumartumaan lapsen tasolle ja puhumaan hänelle vakavasti. Minusta tässä on kyse juuri siitä, ettei lasta koeta tasa-arvoisena ihmisenä. Eikä tämä tietenkään tarkoita sitä, että lapsen pitäisi saada tehdä sitä mitä aikuisetkin, vaan sitä että kun yrität puhua järkeä lapselle ja saada hänet kuriin, käytät samoja menetelmiä lapsen ikätasoon sovellettuina kuin mitä käyttäisit puhuessasi aikuiselle.selika kirjoitti: Viisivuotias poikakin jo ymmärtää puhetta, mutta uhmaikäinen rajojen koettelija ei välttämättä. Riehuvalle, potkivalle, purevalle, lapselle ei puhuminen niinkään auta, mutta jos pitää kiinni sillai esim. hiustuposta että ei satu ollenkaan jos lapsi on paikallaan, mutta jos syöksyily ja tempoilu tai jalkakäytävälle heittäytyminen jatkuu niin tuntuu päänahassa ikävää kiristystä... Näin olen tehnyt ja mielestäni parempi kuin menettää malttinsa itsekin.
Minua on aikuinen ihminen lyönyt, monesti. Yhtä vähän tai paljon minua satuttaa huutaminen, nöyryyttäminen sanallisesti kuin fyysisesti.
Tukasta taluttamisesta tulee mieleen koiran piikkipanta. Itselleni kivulla ja pelolla kouluttaminen, oli sitten kyse lapsesta tai koirasta, tuntuu pahalta.
Mutta kukin tyylillään. Pointtini on se, että koska suurin osa nykyvanhemmista selviää kasvatuksesta ilman lapsen satuttamista, en usko sen olevan mahdotonta lopuillekaan. Kysehän on kuitenkin aikuisen ihmisen tekemästä valinnasta.
Prepare for the worstest.
- irmelianneli
- Kitisijä
- Viestit: 3375
- Liittynyt: 14.08.2005 19:34
No ehkä mulla tuossa oli lievä pilkunnussimis/katkeruusvivahde.. Mut ei kai meidän äitillä nyt voinu olla vakaa, harkittu tarkoitus minua vahingoittaa?! Ei kai ne luunapit sinänsä ees kovasti sattuneet, mutta niinkuin Lolita sanoi ihan hyvin; se henkinen kolaus rangaistuksesta pisti aina itkemään ennemminkin. Eihän tuollainen näpäyttely ja risulla ripsiminenkään tietysti kovin järkevää käyttäytymistä ole. Helppohan mun on näin lapsettomana sanoa tosin.. Luulen, että näinkin lyhytpinnaisena, kärsimättömänä, väkivaltaisia ja kostonhimoisia ajatuksia helposti kehittävänä ja hautovana ihmistyyppinä jätänkin ne kersat suosiolla tekemättä.nowaysis kirjoitti:Eikö kivun tuottaminen ole vahingoittamista? Ja fyysisessä kurittamisessa lienee tarkoitus on tuottaa kipua.irmelianneli kirjoitti: Harvat (terveet) vanhemmat kai sentään vahingoittamistarkoituksessa omaa lastaan läiskivätkään. Ehkä pikemminkin päinvastoin just 'kasvattamis/opetus'tarkoituksessa.
Tarkoitan nyt tietenkin pelkkiä tukkapöllyjä, risua etc..
Siinä liian pitkälle meneminen voi johtaa pysyviin vaurioihin tai pahimmassa tapauksessa hengenlähtöön. Kusipäähuoritteluakin voi pyytää anteeksi ja selittää ettei oikeasti tarkoittanut sitä, mutta mustelma on eri juttu. Minusta lapsen täytyy ymmärtää, että ihmiset suutuksissan(myös lapset!) saattavat sanoa asioita joita eivät tarkoita. Näiden asioiden purkaminen/hyvittely jälkikäteen lienee huomattavasti helpompaa kuin murtuneiden hampaiden korjaaminen.Clay kirjoitti: Miksi fyysinen rankaisu on pahempaa kuin henkinen?
Prepare for the worstest.
Liian pitkälle meneminen on liian pitkälle menemistä - oli kyseessä sitten fyysinen tai henkinen.nowaysis kirjoitti:Siinä liian pitkälle meneminen voi johtaa pysyviin vaurioihin tai pahimmassa tapauksessa hengenlähtöön.Clay kirjoitti: Miksi fyysinen rankaisu on pahempaa kuin henkinen?
Toki on parempi, jos ei käy käsiksi kehenkään menettäessään malttinsa, mutta rankaisemisessa ei olekaan siitä kyse. Minäkään en vaistomaisesti käy lähimmän ihmisen kurkkuun kiinni, jos hermostun.nowaysis kirjoitti:Kusipäähuoritteluakin voi pyytää anteeksi ja selittää ettei oikeasti tarkoittanut sitä, mutta mustelma on eri juttu. Minusta lapsen täytyy ymmärtää, että ihmiset suutuksissan(myös lapset!) saattavat sanoa asioita joita eivät tarkoita. Näiden asioiden purkaminen/hyvittely jälkikäteen lienee huomattavasti helpompaa kuin murtuneiden hampaiden korjaaminen.
Nyt penikseni on fantastinen!
Toivottavastinowaysis kirjoitti:Voit tehdä sen kuitenkin syvällisen harkinnan tuloksena?Clay kirjoitti:Minäkään en vaistomaisesti käy lähimmän ihmisen kurkkuun kiinni, jos hermostun.
Jos itse ymmärrät myös, että on eri asia esimerkiksi tukistaa tai hakata hampaat kurkkuun.nowaysis kirjoitti:Clay pilkkunusinusi, varmaan itsekin ymmärrät mikä ero näillä kahdella asialla on.
Nyt penikseni on fantastinen!
Toki, toki Olen vain väsynyt kuulemaan minkäänlaisia selityksiä "fyysiselle kuritukselle", koska se yksinkertaisesti ei ole välttämätöntä. Missään tilanteessa.Clay kirjoitti:Toivottavastinowaysis kirjoitti:Voit tehdä sen kuitenkin syvällisen harkinnan tuloksena?Clay kirjoitti:Minäkään en vaistomaisesti käy lähimmän ihmisen kurkkuun kiinni, jos hermostun.
Jos itse ymmärrät myös, että on eri asia esimerkiksi tukistaa tai hakata hampaat kurkkuun.nowaysis kirjoitti:Clay pilkkunusinusi, varmaan itsekin ymmärrät mikä ero näillä kahdella asialla on.
Prepare for the worstest.
Minun taas on vaikeinta hyväksyä lapseen kohdistuvaa väkivaltaa juuri tuossa muodossa, että hermoraunio äiti pikaistuksissaan lyö lasta saadakseen tämän hiljaiseksi. Apua, minkä mallin tuollainen antaakaan ihmisten välisistä ongelmatilanteista ja niiden hoitamisesta!Suvinen kirjoitti: En kertakaikkiaan jaksa ymmärtää lasten lyömistä, tai ennemminkin en jaksa ymmärtää lyömisen selittelyä. Jotenkin vielä tajuan sen, että väsyneellä hermorauniolla äidillä voi mennä hermo kiljuvaan kakaraan ja litsari lävähtää, mutta kyllä tästä pitäisi myös seurata välitön katumus eikä lehtien palstoilla selittely, että se on vain lapselle parhaaksi. Itseään pienempää ei lyödä, piste.
Vähemmän paha on, jos ruumiillista kurittamista käyttää oikeasti rangaistuksena, tyyliin selitetään asiallisesti ja rauhallisesti, mutta jämptisti, että jos sinä vielä uudestaan kiusaat naapurin kissaa / näpistät isän lompakosta rahaa / leikit hengelläsi juoksentelemalla heikolla jäällä, seurauksena on sitten selkäsauna. En kyllä itse rupeaisi tällaisenkaan; en ikinä voisi lyödä ketään ja kaikkein vähiten omaa lasta, ja sitä paitsi lapsen fyysinen kurittaminen kielletään yksiselitteisesti Suomen laissa. Mutta voi miettiä, onko fyysinen rangaistus tilanteessa, jossa lapsi ihan selkeästi on toiminut väärin ja tietää sen myös, nyt sitten sen traumaattisempi kuin jokin kotiaresti tai kuukausirahan menetys.
On muuten tehnyt muutamaankin otteeseen mieli läväyttää muksua...Vaan enpä ole. Nurkkaan häpeämään tai sitten omaan huoneeseensa toviksi riehumaan pahimman kiukkunsa pois on toiminut tähän mennessä - no ainakin joten kuten. Itse sain penskana aika helkatin monta kunnon luunappia, ja "nipalla" uhkaaminenkin menee mein penskalle joskus jakeluun.
Näin Joulun alla parhaiten toimii sanominen, että tonttu katselee ikkunan takana oletko sä kiltti vai tuhma, ja kertoo sitten Joulupukille
Näin Joulun alla parhaiten toimii sanominen, että tonttu katselee ikkunan takana oletko sä kiltti vai tuhma, ja kertoo sitten Joulupukille
Minunkaan vanhempani eivät ole ikinä lyöneet minua. Isoäiti ehkä joskus kovin pienenä antanut luunapin. Toisaalta kun olen tullut vanhempiini varsinkin isääni ja olen siis hiljainen ja ujo. Ei mua tarvinnut tukistaa eikä piiskata. Vanhempanikin taisivat ymmärtää sen. Pelkäsin isäni huutamista muutenkin. Äiti ei edes huutanut. Isoäiti huusi sitäkin enemmän, ja kaikki muut huusi ja raivosi isoäidille, Joskus jopa oma poika eli isäni.Aito_Johanna kirjoitti:Ei ole kuritettu enkä itse voisi ikinä moiseen ryhtyä.
Vastasin gallupiin "ei", mutta toisaalta: voi olla, että olen elänyt pumpulissa enkä vain tiedä lastenkasvatuksesta mitään. Ehkä jotkut lapset kerta kaikkiaan ovat niin urpoja, etteivät ymmärrä puhetta.
Isosisko otti isoäidin kanssa yhteen enemmänkin.
No stress, oikeastaan lähinnä halusinkin kuulla ettei tuo ole teillä ns. normaalikäytäntöselika kirjoitti: Myös jos sanon tehneeni noin ääritilanteissa, käsität heti etten edes yritä muita keinoja?
Tarkoituksena ei siis ollut muuta kuin kyseenalaistaa fyysinen kuritus lasten "oikaisumenetelmänä". En missään tapauksessa arvostele sinun tai kenenkään muun kyvykkyyttä äitinä, jokaisella meillä on parhaaksi katsomamme kasvatusmenetelmät käytössä.
Tietenkin tämä aihe on helposti provosoiva ja sellaiseksi tekstini tarkoitinkin. Aina se, mikä on lähtevän viestin tarkoitus ja miten vastaanottaja sen tulkitsee, eivät kohtaa. Erityisesti intternetin ihmeellisessä maailmassa.
Lähinnä minua turhauttaa se, ettei monilla vanhemmilla(enkä tarkoita tässä sinua) ole kykyä ymmärtää lasta, he eivät muista millaista on itse olla lapsi aikuisten maailmassa. Lapsen huonolle käytökselle kun on syy ihan samalla tavalla kuin aikuisenkin. Lapsen syyt ovat tietenkin lapsellisia, vaikkapa pettymys siitä ettei saanut mennä ulos tms. Eipä ole toistaiseksi tullut vastaan tilannetta, jossa en olisi saanut raivoavaa lasta kuin lasta kohtalaisen ajan sisään rauhoittumaan puheella ja sylissäpitämisellä(lapsen kädet ja jalat lukitaan omilla käsillä ja jaloilla ja sanotaan että istumme näin kunnes lopetat riehumisen. samalla joko puhellaan rauhoittavasti tai ollaan hiljaa, kumpi nyt näyttää toimivan paremmin). Enkä pidä todellakaan itseäni minään supermutsina, pois se minusta Usein sanon lapselle, että ymmärrän hänen turhautumisensa asiaan, mutta haluan myös lapsen ymmärtävän että meidän on nyt tehtävä toisin kuin hän haluaisi.
Tottakai lasten temperamenteissä on eroja, kaverini kaksivuotias saattoi kiljua lattialla puolikin tuntia, muttei siitä nyt kotona haittakaan ollut. Väsyneen ja nälkäisen lapsen kuljettamista julkisilla paikoilla yritän välttää
Itselleni reilu kolmivuotinen taival äitiyttä on ollut varsin opettavaista aikaa, mutta kasvatusnäkemykseni perustan laajemmalti opiskelun/työn kautta tulleeseen tietoon ja kokemukseen pikkuihmisistä.
Mielestäni siinäkään ei olisi järkeä, että tukkapöllyttäisin omaa lastani, muttaa työssäni se olisi lailla kiellettyä.
Prepare for the worstest.
Itse näen tuon enemmänkin jonkinnäköisenä taltuttamisena, aina tuommoinen on parempi vaihtoehto kuin antaa lapsen muksia muita. Eikä siinä satuteta lasta, vaikka kiinni tiukasti pidetäänkin. Tietysti tuonkin voi tehdä hellästi tai rajusti..selika kirjoitti:väkivaltana, fyysistä kuritustahan sekin on, ja vähintään äitiin sattuu...
Prepare for the worstest.