Näytä heti mistä löydät yhdenkään mun kirjoittaman limaisen linen joka loukkaa todella syvästi. :tosikko:Saz kirjoitti:Ehkä te olette vain limaisia ja ällöjä flirttaillessanne?sutenööri ja mulli
Hymyn ja iloisuuden vaikutus seksikkyyteen
Tuota minulla tapahtuu spontaanisti vain jos tulee joku älyttömän hyvä juttu mieleen hih hih. Jos paikalla on tuttuja, ihmettelevät enintään mitä oikein virnistelen. Jos olen vain erityisen onnellinen olooni, ilme on kai perustyytyväinen ja levollinen, ei mitenkään erityisen hymyilevä.Kreitsu kirjoitti:Käsi ylös, kuinka monella (kysymys ei koske vain eukkoja) on tapana hymyillä aurinkoisesti kävellessään yksin kaupungin kaduilla:?: Itse saatan hymyillä itsekseni
Ensimmäinen ajatus on että mulleko toi virnuilee.
Aurinkoiset ihmiset ovat muutenkin rasittavia. Jos mulla ei ole kivaa niin ei kenelläkään muullakaan saa olla.
Vieraista ihmisistä kyse siis. Tuttujen kanssa voikin sitten nauraa.
Aurinkoiset ihmiset ovat muutenkin rasittavia. Jos mulla ei ole kivaa niin ei kenelläkään muullakaan saa olla.
Vieraista ihmisistä kyse siis. Tuttujen kanssa voikin sitten nauraa.
Kävin katsomassa Mylwinin kuvaa, ja näyttää kyllä just siltä ettei sillä ole yhtään ystävää.
- Ann 2005
- Ann 2005
- Haemaeraemies
- Kitisijä
- Viestit: 3484
- Liittynyt: 14.08.2005 18:34
Olen just niitä ärsyttäviä kavereita joiden perusilme on hymy vaikka ei olisi tasan mitään syytä hymyillä.Yleensä hymyn kirvoittaa hyvä musiikki ja se sitten jää päälle.
Miettiny itsekkin useasti ettei kyll helpostisaa hymyä takaisin.Tai sitten se johtuu vaan minusta :p
Miettiny itsekkin useasti ettei kyll helpostisaa hymyä takaisin.Tai sitten se johtuu vaan minusta :p
Good human, but sometimes if needed, a bad citizen.
Re: Hymyn ja iloisuuden vaikutus seksikkyyteen
Nii i. Ajatella.bedlam kirjoitti:En mä välttis ihmettele ettei sulle flirttailla, jos asenne on tuo.
Re: Hymyn ja iloisuuden vaikutus seksikkyyteen
Nii i, kiukkupylly.Sutenööri kirjoitti:Nii i. Ajatella.bedlam kirjoitti:En mä välttis ihmettele ettei sulle flirttailla, jos asenne on tuo.
- irmelianneli
- Kitisijä
- Viestit: 3375
- Liittynyt: 14.08.2005 19:34
Yhdynyhdynyhdyn!Mylwin kirjoitti:Ensimmäinen ajatus on että mulleko toi virnuilee.
Aurinkoiset ihmiset ovat muutenkin rasittavia. Jos mulla ei ole kivaa niin ei kenelläkään muullakaan saa olla.
Vieraista ihmisistä kyse siis. Tuttujen kanssa voikin sitten nauraa.
Mut sit kuitenkin täytyy yhtyä myös siihen, että tosiaankin mitä pohjoisemmaksi tullaan sitä avoimemmaksi ja leppoisammaksi käy atmosfääri..
Nimim. eteläntytön kokemuksen syvä tissiääni
- Riemumieli
- Kitisijä
- Viestit: 5971
- Liittynyt: 20.08.2005 23:12
- Paikkakunta: Vantaa
Tässä se taas nähtiin, kun yritin olla nami nami. Joku muuttui minuksi. Taidan olla varsinainen Boris the Fun Slayer, jonka on vain oltava realisti tai jos en ole, joku toinen ottaa paikkani. Onneksi paikan ottajia aina löytyy, muuten maailma vajoaisi ikuiseen pimeyteen.NuoriDaavid kirjoitti:Hymyilevä asiakaspalvelija herätää epäilyn vittuilusta. Hymyilevä vastaantulija panee tarkastamaan, onko WC-paperi tarttunut jalkaan vai onko vetoketju auki.
Paras päivä ikinä.
Kyllähän tämäkin paikkansa pitää. Turun jälkeen helsinki oli paratiisi, mutta jo tampereella ollessa eron huomaa. Turku oli tosin niin paha, että siellä tuli kadulla kävellessään mieleen, että olenkohan mä jotenkin.. spitaalisen lepraraadon näköinen..irmelianneli kirjoitti:Mut sit kuitenkin täytyy yhtyä myös siihen, että tosiaankin mitä pohjoisemmaksi tullaan sitä avoimemmaksi ja leppoisammaksi käy atmosfääri..
Nimim. eteläntytön kokemuksen syvä tissiääni
Mut turku onkin turku..
Mua alkaa pikkuhiljaa närästämään valitus siitä kuinka suomalaiset naiset sitä ja ulkomailla tätä ja muualla maailmassa siis yleensä paremmin. Suomalaisen naisen pitäisi siis flirttailla kuin jenkki, olla tulinen kuin espanjalainen, pidättyväinen kuin etelä-eurooppalainen (suomalaiset naiset ovat lutkia jos antavat ja jos eivät anna niin ovat pihtareita), pukeutua kuin virolainen, olla kaunis kuten ruotsalainen ym ym ym.
Ihmisille hymyily yms "flirttailu" on hyvin pitkälle kulttuurisidonnaista.
Suomessa ollaan muutenkin paljon pidättyväisempiä kuin esim. etelä-Euroopassa, ei tuntemattomille ihmisille jutella liikennevälineissä tai hymyillä kadulla. Tämän eron huomaa selvästi kun asuu ulkomailla.
Ranskassa asuessani minulle oli kovin vaikeaa tottua poskipussailuun tervehdittäessä. Varsinkin kun kyseessä oli entuudestaan tuntematon ihminen, tuntui se varsin ahdistavalta ja usein otin vaistomaisia taka-askelia kun vieras mies lähestyi turpavärkkinsä kanssa. Get off my space.
Etelä-eurooppalaiset myös ihmettelivät sitä suomalaisten hiljaisuutta. Tai siis minun näkövinkkelistäni sitä kuinka en puhu koko aikaa. Kaikesta.
Olen siis välillä hiljaa. Portugalilaiset olivat äänessä koko ajan ja puhuivat tunteistaan ym. Jos olin hiljaa he luulivat että olen pahantuulinen.
Luulin myös ennen olevani krooninen myöhästelijä ja toivoton tapaus.
Suomen mittapuun mukaan ehkä, mutta etelä-Euroopassa olin ärsyttävän säntillinen. Minulla puolestani meni hermot kun mikään sovittu aika ei koskaan pitänyt ja suunnitelmia muuteltiin milloin mitenkin.
Huoh. Paatokseni pointti oli siis se, että en käsitä miksi suomalaisen, niin naisen kuin miehenkään pitäisi olla mitään muuta kuin suomalaisia. Jokaisessa kansallisuudessa on omat hyvät ja huonot puolensa. En siis edelleenkään ala flirttailemaan ja hymyilemään ympäriinsä ja venakot saavat pitää vesirajamekkonsa, piikkikorkonsa ja kirkkaat huulipunansa.
Ihmisille hymyily yms "flirttailu" on hyvin pitkälle kulttuurisidonnaista.
Suomessa ollaan muutenkin paljon pidättyväisempiä kuin esim. etelä-Euroopassa, ei tuntemattomille ihmisille jutella liikennevälineissä tai hymyillä kadulla. Tämän eron huomaa selvästi kun asuu ulkomailla.
Ranskassa asuessani minulle oli kovin vaikeaa tottua poskipussailuun tervehdittäessä. Varsinkin kun kyseessä oli entuudestaan tuntematon ihminen, tuntui se varsin ahdistavalta ja usein otin vaistomaisia taka-askelia kun vieras mies lähestyi turpavärkkinsä kanssa. Get off my space.
Etelä-eurooppalaiset myös ihmettelivät sitä suomalaisten hiljaisuutta. Tai siis minun näkövinkkelistäni sitä kuinka en puhu koko aikaa. Kaikesta.
Olen siis välillä hiljaa. Portugalilaiset olivat äänessä koko ajan ja puhuivat tunteistaan ym. Jos olin hiljaa he luulivat että olen pahantuulinen.
Luulin myös ennen olevani krooninen myöhästelijä ja toivoton tapaus.
Suomen mittapuun mukaan ehkä, mutta etelä-Euroopassa olin ärsyttävän säntillinen. Minulla puolestani meni hermot kun mikään sovittu aika ei koskaan pitänyt ja suunnitelmia muuteltiin milloin mitenkin.
Huoh. Paatokseni pointti oli siis se, että en käsitä miksi suomalaisen, niin naisen kuin miehenkään pitäisi olla mitään muuta kuin suomalaisia. Jokaisessa kansallisuudessa on omat hyvät ja huonot puolensa. En siis edelleenkään ala flirttailemaan ja hymyilemään ympäriinsä ja venakot saavat pitää vesirajamekkonsa, piikkikorkonsa ja kirkkaat huulipunansa.
Not only is life a bitch, it has puppies
Tulihan se sieltäCanine kirjoitti:Suomalaisen naisen pitäisi siis flirttailla kuin jenkki, olla tulinen kuin espanjalainen, pidättyväinen kuin etelä-eurooppalainen (suomalaiset naiset ovat lutkia jos antavat ja jos eivät anna niin ovat pihtareita), pukeutua kuin virolainen, olla kaunis kuten ruotsalainen ym ym ym.
Mietinkin tässä päivänä eräänä pitkään, miksi olet kehunut minunkin persettäni.huima kirjoitti: toisaalta iloisen rempseät ja hymyilevät tytöt -- olkoonkin peppu kokoa america UND kanada -- ovat hemaisevan seksikkäitä pörröpäitä, joiden hymy sulattaa kovimmankin jääkuoren.
Hymy tarttuu. Osana sotaani negatiivisuutta vastaan koitan kiinnittää huomiota kaikkiin suloisiin pikkuasioihin (auringonkukkia! lapsi! hassu pulu!) joista tulee hyvä mieli ja alan hymyillä. Se heijastuu aika hyvin suurimmasta osasta ihmisiä, sain jopa spontaania vitsailua bussikuskilta. Usein hapannaamaisuus on itsensä ottamista aivan liian vakavasti. Ei pelleily mikään itsetarkoitus ole, mutta aidosti ihailtavat ihmiset eivät kulje paskantärkeinä omaa erinomaisuuttaan korostaen.
Eniten onnistun saamaan hymyä ympärilleni kulkiessani kaupan tuulikaapeissa. En koskaan muista, että korko jää kiinni muovimaton reikiin.
Elämä kantaa, jos sen antaa