Kitinä

Minä kyllä pidän vaaleasta ihostani nykyään. Pienenä tietenkin halusin olla papu siinä onnistumatta, mutta nyt pidän omasta väristäni. Brasiliassakin monet ovat ihastelleet (tosin ei ehkä se kerran vastaan tullut musta mies, joka kehoitti minua menemään rannalle) väriäni ja sanoneet sen olevan kuin posliinia. Ja joku sanoi, että olen melkein transparentti. Ja haah, ihoni näyttää oikein kivalta tummaa ihoa vasten!

Keikaus kirjoitti:posliinia

Keikurassa? =D

Mylwin kirjoitti:

Keikaus kirjoitti:posliinia

Keikurassa? =D

Jotenkin tuli sellainen olo, että joku saattaisi tarttua tuohon. Melkein tartuin itsekin.

Karvoista puheen ollen voin kyllä kertoa, että karvavastaisuus on kokemuksieni mukaan suurinta Suomessa, mun mielestä jenkitkin suhtautuu naisen karvaisuuteen jotenkin suvaitsevammin ja ehkä vähän uteliaammin. Siellä on se hippikansanosa uurtanut uraa karva-asioissa. Brasiliassa moni on sanonut mulle, että eihän noissa sun karvoissa ole mitään, kun ne ovat vaaleat. Siellä naiset, käsitykseni mukaan etenkin vähän vähemmän rikkaat ja säästäväisemmät, vaalentavat karvansa sen sijaan, että poistaisivat ne vahalla. Se on aika hassun näköistä, kun tummalla iholla on jollain vetyperoksidilla valkaistut, kellertävät karvat.

Keikaus kirjoitti: Jotenkin tuli sellainen olo, että joku saattaisi tarttua tuohon. Melkein tartuin itsekin.

Karvoitukseen?

Kitinän sääntöinhinhän kuuluu, että ketjun avaajan pitää myös vastata..

Juu kyllä mä auringossa viihdyn ja yritän muistaa sivellä suojakertoimia...

Rusketus on ihan kaunista sillai maltillisesti ja tummana ja ruskeasilmäisenä rusketus sopii paremmin kuin kalman kalpea naama, koska niinhän se on että tumma lähes musta tukka syö väriä myös kasvoista...

safi kirjoitti:...Rannalla makaaminen yms. on ehkä typerintä touhua mitä tiedän....
...Solariumissa käyn joka kevät sen 10krt.

Perusteluja!

nowaysis kirjoitti:...solkkurusketus myös suojaa ihoa.

Mikään rusketus ei suojaa ihoa palamiselta kertovat oppaat.

silsakenraali™ kirjoitti:

nowaysis kirjoitti:...solkkurusketus myös suojaa ihoa.

Mikään rusketus ei suojaa ihoa palamiselta kertovat oppaat.

Juu, ei suojaa. Rusketus itsessään on jo merkki siitä, että iho on kärsinyt.

Tykkään auringon ottamisesta, koska on mukava köllötellä lämmössä lukien kirjaa, lehtiä tai tehdä ristikoita. Hakeudun aina paikkaan, kuten laiturille, jossa tuulee, hommahan ei saa olla läkähdyttävää suorittamista.

Omasta mielestäni näytän paremmalle ja hyvinvoivalle ruskettuneena, samoin muut ihmiset.

Ja yksi pontti, mitä kukaan ei ole vielä tuonut esiin. Ruskettunut iho on paljon paksumpi ja sileämpi kuin ruskettumaton. Se tuntuu paremmalta ja tietenkään ne ihovirheet eivät näy yhtä paljoa. Ruskettuessaan iho luo uuden kerroksen vanhan päälle.

Kyllä mä yritän heti alkukesästä mennä aurinkoon, jotta olisin koko kesän tasaisen ruskea.

Olen jo tottunut ottamaan täniä tauluun, joten osaan suojautua kyllä mielestäni hyvin palamiselta. Alkukesän Turkin reissullakin käytin koko ajan 30 kerrointa, silti paloin kuitenkin lievästi yhtenä päivänä.

Syöpiä en pelkää ollenkaan, syövänhän nyt voi saada mistä vaan.

silsakenraali™ kirjoitti:

nowaysis kirjoitti:...solkkurusketus myös suojaa ihoa.

Mikään rusketus ei suojaa ihoa palamiselta kertovat oppaat.

Heitetään tyypillinen suomalaisihoinen hemmo kanarialle keskellä tammikuuta. tehdään sama elokuussa. kumman veikkaat palavan siellä nopeammin? totta munassa se suojaa. ei tietenkään säteilyltä(?) mutta iho kyllä tottuu aurinkoon. tähän perustuu myös se, että pohjolassa asuvat mustaihoiset palavat samalla lailla kuin valkuaisetkin. en nyt tarkoita että jos kärtsää sillain täysillä ei palaisi jos on ruskettunut, mutta vakaasti väitän että auringosta jo kärsinyt iho kestää sitä kärsimystä paremmin kuin olmi

Melanooma on Suomessa viisi kertaa yleisempää kuin 50-luvulla, joten kyllä pelkään aurinkoa. Luomien tsekkailu on hysteriaviihdettä vailla vertaa. Onko isompi/erimuotoinen/karvainen/vuotaako verta/sattuuko?

Viihdyn ulkona, mutta ihotyyppini (II = erittäin herkkä tai herkkä, palaa aina helposti, ruskettuu hieman tai ei lainkaan) mukaan vältän suoraa auringonpalvontaa. Muutenkin totutan ihoani hiljakseen, en ryntää rannalle tai läsähdä nurmikolle makaamaan ensimmäisenä aurinkoisena päivänä. Työmatkojen hyötyliikunta sensijaan toimii, eikä niin vituta suunnata duuniin kun saa edes valoa matkalla. Aika hyvin näin välttää palamisen, ihosta tulee kevyesti päivettynyt ja pisamainen.

Ruskettunut iho on toki kaunis, mutta valkoinen iho on huomattavasti kauniimpi kuin palanut. Niin paljon en väristä välitä että jaksaisin ruiskutella tai rasvailla itseäni rusketuksen vuoksi.

Edit: Vielä linkki, anteeksi etten osaa lyhennellä.
http://www.stuk.fi/julkaisut_maaraykset ... ateily.pdf

Kevyt päivetys ok. Varta vasten en jaksa biitsillä maata, jos ulkona touhuillessa väri tarttuu niin hyvä. Onneksi aurinko tarttuu suht' helposti.

Otsonikerroksen ohentumisen on joutunut toteamaan kantapään kautta. Skidinä ja teininä sai hillua koko päivän biitsillä ilman tippaakaan aurinkorasvaa. Nyt parikymmentä vuotta myöhemmin tilanne on valitettavasti aivan toinen..

Palan älyttömän helposti. Niinpä mikään itsetarkoituksellinen UV:n sieppaaminen on ehdoton nou-nou, väriä tulee pintaan jo siinä kun kävelee päivittäin työpaikalta juna-asemalle.
Viime viikonloppuna ulkoilin neppiskisojen merkeissä pari tuntia, ja eikös vaan palaneet harti(+j?)at oitis.

En tarkoituksella hankki rusketusta, tulee jos on tullakseen ulkona pyöriessä. En ole erityisesti pihalla makoilun ystävä. En muista että olisin aikoihin palanutkaan, joten kai väri myös sitten aika hyvin tarttuu.

Oikeastihan pyrin vain säilyttämään olminvärini kuten kunnon nörtin kuuluukin.

Lolita kirjoitti:Hieman paheksuen olen ihmetellyt viime aikoina kuinka moni palstallakin valittelee polttaneensa ihonsa auringossa. Ettekö te lainkaan varo? Aurinko aiheuttaa ihan aitoja oikeita palovammoja, vanhentaa ihoa ja toistava ihon polttaminen altistaa syövälle.

Auringonvalon saaminen jo itsessään altistaa ihosyövälle, ihan ilman polttamistakin. Kuten iholääkärit sanovat, iho on kuin kello, joka varastoi "geneettiseen muistiinsa" kaiken saamansa auringonvalon, mitä siis tulee syöpäriskiin ja ihon vanhenemiseen.

Siinä vaan on sitten se toinen vaakakuppi eli (kohtuullisen) auringonvalon hyvät vaikutukset, joista yksi on D-vitamiinituotannon aiheuttama (yleisen) syöpäriskin aleneminen. Jos haluaa maksimoida auringon hyödyt ja samalla pitää haitat minimaalisina, kannattaa pyrkiä ottamaan laajoille ihoalueille silloin tällöin pieniä määriä (esim. 20 min) keskipäivän aurinkoa, ilman aurinkorasvoja. Matalammalta tulevassa ilta-auringossa on se ikävä puoli ettei se aktivoi ihon D-vitamiinituotantoa yhtä hyvin (tai ollenkaan), vaikka edelleen pystyy vaurioittamaan ihoa.

Ps. Monet väittävät että ns. itseruskettavat voiteet ja ruiskutukset olisivat muka täysin vaarattomia vaihtoehtoja ruskettua. Enpä menisi vannomaan, vaikka valmistajat mielellään niin tekevätkin. Kemikaalien pitkäaikaisvaikutuksia kun on niin kovin vaikea tutkia luotettavasti.

Mä en mene ulos varta vasten ruskettumaan. Jos aurinko sattuu paistamaan ollessani esim purjehtimassa, tai ulkona muuten vaan niin sit on. Ruskettuminen kauneusihanteiden sanelemalla pakolla on homojen hommaa.

Tykkään päivettyneestä ihosta, mutten kyllä sorsi kalkkilaivan kapteenejakaan. Varsinainen syy tähän on se, että minä en rusketu. Minä palan.

Oli aika jolloin en palanut enkä kyllä ruskettunutkaan, nyt puoli tuntia terassilla toi iholle punerrusta, niin ne ajat muuttuu.
Itse en ole koskaan itselleni kaivannut väriä, tykkään olla tämmönen maidonvalkoinen, aina. Itseruskettavia olen joskus koittanut, mut en tykännyt silloinkaan.
Muilla lievä rusketus on ihan ok, eikä toisaalta haittaa vaikka ei olisi sitäkään. Liian grillattu ihminen näyttää rupsahtaneelta.