- keittiön kaapin ovi taas kerran jätetty selälleen ja minä lyön pääni siihen
- väärä huuhteluainemerkki kaupasta
- tassutellaan kengillä vastapestylle lattialle (tästä saa suuttua, eikö?)
Tosin näistä asioista räjähtely ei kauan kestä. Mutta räjähdänpähän joskus näistä kuitenkin.
ninnithequeen kirjoitti:...tassutellaan kengillä vastapestylle lattialle (tästä saa suuttua, eikö?)
Öö, ei saa. Ei mulle ainakaan, enhän mä tahallani tassuttele ! Jos mies syyllistyisi tassutteluun todennäköinen reaktio olisi "Voi ei, kulta pieni" -huudahdus ja jkv surkea ilme, ja miehen huomatessa vahinkonsa "Anteeksi, en huomannut" ja putsaisi sotkun pyytämättä. Eikö olekin ihQun idyllistä ?
No, me nyt ollaan oltu yhdessä niin vähän aikaa teihin verrattuna, mutta jotenkin mä vaan niin tykkään siitä harmoniasta niin, että soisin sen jatkuvan. En vain jaksa jatkuvaa nahistelua ja köydenvetoa pikkuasioista. Onhan harmonian jatkuminen mahdollista, onhan ?
Zeb kirjoitti:
No, me nyt ollaan oltu yhdessä niin vähän aikaa teihin verrattuna, mutta jotenkin mä vaan niin tykkään siitä harmoniasta niin, että soisin sen jatkuvan. En vain jaksa jatkuvaa nahistelua ja köydenvetoa pikkuasioista. Onhan harmonian jatkuminen mahdollista, onhan ?
Kuten sanottua, en mä aina hermostu näistä asioista. Joskus kuitenkin. Ja jos se pässinpää tietää, että mä juuri olen pesemässä lattioita, niin miksi, oi miksi pitää tulla kengillä sisään
Ja juu, harmonista tää yleensä on. Mutta ei toki aina.
Ainoita asioita, jotka saavat mut raivon partaalle, on ruuan saannin vaarantuminen silloin kun olen nälkäinen. Oikeastaan tuo on kyllä lähempänä syvää epätoivoa kuin suuttumusta. Raivostuin kerran siitä, että poikaystäväni teki mielestäni väärin sämpylätaikinaa. Verensokeritasoilla on uskomaton vaikutus mielialoihini, säännöllisesti ruokittuna olen itse aurinko vaikka maailma ympäriltä sortuisi.
Mitkään oikeat asiat parisuhteissa mua eivät saa kimpaantumaan, lähinnä ehkä hyvin surulliseksi joskus. En mä yleensä riitele kenenkään kanssa. Edellisen kirjoittajan esittelemän kaltaiset toimintatavat ovat paljon hedelmällisempiä, jos ei puhe mene kerrasta tai kahdesta perille niin kärsiköön sitten
Suvinen kirjoitti:
Mutta minua ei kannata ärsyttää kun olen nälkäinen.
Komps komps tähän. Voin olla nälkäisenä todella kiukkuinen ja harmistunut. Se on totta mitä mainoksessa sanotaan: Hyvä ruoka, parempi mieli.
Jaa-a, kyllähän sitä joskus vetää palkokasvia nenään todella naurettavista syistä, esim. siitä kun olen huomionkipeä enkä saa tarpeeksi huomiota.
Sitten jälkeenpäin sitä miettii, että miksei sitä olisi voinut avata suutaan vaan alkoi murjottamaan... noh minä en aina vain osaa.
tonttu kirjoitti:
Komps komps tähän. Voin olla nälkäisenä todella kiukkuinen ja harmistunut. Se on totta mitä mainoksessa sanotaan: Hyvä ruoka, parempi mieli.
Tarjoo Tontulle maksalaatikkoa
-Eihän tuolla naamalla voi muuta tehdä, kuin kusta muuntajaan-
Lilo kirjoitti:Voidaanko kaikista edelläolevistä "muista ruokkia säännöllisesti"-kommenteista päätellä että anorektikot ovat järjestään hirvittävän pahalla tuulella?
No kyl, "läskit on lepposia"-sanonta tukee tuota, sen on pakko olla niinkuin sanot!
RolloTomasi kirjoitti:
Aijaa... pitäisi varmaan aloittaa uusi ketju aiheesta "miksi parisuhde ei ole turha?''
Elossa olen pysynyt ilmankin, että sen vuoksi turhalta vaikuttaa.
Juu, ehkä joku viksumpi osaa selittää kun mä en. Kyllä mäkin elossa oisin pysynyt myös sinkkuna. Olin myös onnellinen silloin. Nyt parisuhteillessakin onnellinen, eri tavalla vain. Mut nyt tää ketju meni ihan ot:ksi. Anteeks.
Lilo kirjoitti:Voidaanko kaikista edelläolevistä "muista ruokkia säännöllisesti"-kommenteista päätellä että anorektikot ovat järjestään hirvittävän pahalla tuulella?
Ei verensokerit paljoa heittele, jos ei syö ikinä mitään...mutta ilmeisesti just tän takia kukaan ei tykkää "ikuisista laihduttajista".
Mä oon alannu ottaan itelleni ne rahat, joita sieltä taskuista löytyy 
. Paras saldo tähän mennessä 120erkkiä.
Minuu nyt vaan sattuu kiinnostamaan miks ajattelet noin. Ei sun höpsö tarvii vastata.