Kitinä

Sannu kirjoitti:Samalla annan viiltäviä raportteja tv-uutisiin Rauli Virtas henkeen pommisuojista ----- Mulla on kaksi, älykästä ja hetttaista ja äärimmäisen hyväkäytöksistä lasta ja ihana mies.

Herttaiset lapset ja ihana mies ovat varmaan innoissaan katsellessaan tv-uutisia: "Kato, äiti on pommisuojassa!"

Vadim kirjoitti:

Sannu kirjoitti:Samalla annan viiltäviä raportteja tv-uutisiin Rauli Virtas henkeen pommisuojista ----- Mulla on kaksi, älykästä ja hetttaista ja äärimmäisen hyväkäytöksistä lasta ja ihana mies.

Herttaiset lapset ja ihana mies ovat varmaan innoissaan katsellessaan tv-uutisia: "Kato, äiti on pommisuojassa!"

Mä oonkin katsos varovainen ja mulla on helvetin hyvät sovittelutaidot ja diplomaatin kyvyt. Mä sanoin jo 9 v. mun äidille, että musta tulee isona Rauli Virtanen!

Ei pysty sanomaan lainkaan. Toiveita on mitä tahtoisin olevan ja niitä kohti pyrin, mutta ei ole tähän saakka onnistunut ennustaminen edes vuoden aikajänteellä.

Toivottavasti elossa, rakastettuna ja rakastavana, haluamassani työssä, äitinä, terveenä ja yhä luottavaisena siihen että kaikki kääntyy aina parhain päin.

44-vuotiaana
-Asun tosi kivassa puutalossa Sipoossa.
-Pihalla on omppupuita ja jos poni ei ole enää elossa, niin ainakin sen pari varsaa
-Tosi ihana mies, joka tulee aina ajoissa töistä kotiin
-Kolme lasta, jotka on tietysti hirmu kilttejä. Tai voi ne olla vähän tuhmiakin, mut ei pliis kolmea jolla on adhd.
-Olen töissä opettajana, mulla on tosi pitkä kesäloma ja olen oppinut puhumaan hyvin ruotsia

Hyvin todennäköisesti mulla on vaan ne ponit ja joku homeinen mummonmökki siellä Sipoossa. Lisäksi jatkuva rahapula ja vaihdevuodet.

Hui, mähän oon sillon jo aika vanha. Mut varmaan aika onnellinenkin.

Sannu kirjoitti:Sannu 46 -v.

- On jo ansioitunut työelämässään niin, että voin siirtyä työskentelemään tiedottajaksi humanitaarisissa kriiseissä esimerkiksi punaiselle ristille ympäri maailmaa. (Samalla annan viiltäviä raportteja tv-uutisiin Rauli Virtas henkeen pommisuojista)

Okei, hoida sä noi niin mä otan sit YK:n ja BBC:n

Nowaysis kirjoitti:

Sannu kirjoitti:Sannu 46 -v.

- On jo ansioitunut työelämässään niin, että voin siirtyä työskentelemään tiedottajaksi humanitaarisissa kriiseissä esimerkiksi punaiselle ristille ympäri maailmaa. (Samalla annan viiltäviä raportteja tv-uutisiin Rauli Virtas henkeen pommisuojista)

Okei, hoida sä noi niin mä otan sit YK:n ja BBC:n

First, we take Manhattan. Then we take, öh, Berlin?

Kuolleena.

Vadim kirjoitti:

Nowaysis kirjoitti:

Sannu kirjoitti:Sannu 46 -v.

- On jo ansioitunut työelämässään niin, että voin siirtyä työskentelemään tiedottajaksi humanitaarisissa kriiseissä esimerkiksi punaiselle ristille ympäri maailmaa. (Samalla annan viiltäviä raportteja tv-uutisiin Rauli Virtas henkeen pommisuojista)

Okei, hoida sä noi niin mä otan sit YK:n ja BBC:n

First, we take Manhattan. Then we take, öh, Berlin?

Mulle kuitenkin näin aluks Cosmopolitan, kiitos.

Yli kolmekymmentävuotinen selibaatti on tehnyt tehtävänsä ja polla on vihdoin pettänyt 51-vuotiaana. Jälkeen ei jää leskeä tai kakaroita, mutta Euroopan suurin lesbodominoita välittävä toimisto jää ilman toimitusjohtajaansa.

Myöhemmin tulee selville ettei kuolema ollutkaan luonnollinen vaan joku oli myrkyttänyt mandariinit.

Hieman vajaa 50 vee. Saatan edelleen maksaa tätä samaa asuntolainaa, kamala ajatus. Muuten tuo tulevaisuus on aika avoin. Ei lapsia edelleenkään ja todennäköisesti olen jo siihen mennessä saanut kaipaamani kohdunpoiston, näin on ollut suvussa tapana. Pekka vetelee viimeisiään, jos ei jo ole autuaammilla metsästysmailla.

Enemmän herää kysymyksiä; olenko edelleen kalju? Samassa paikassa ja virassa töissä? Pariutunut? Kenen kanssa ja kuinka monetta kertaa?

Turbohaltija kirjoitti:20 vuoden päästä toi HotPants on toivon mukaan mun vaimo ja meillä on paljon kivaa ja usein bileitä ja sille niinku hei tiiätteks!!!!1111!! Siis niinQ tosi cool! Mä en kyl tiiä onks hotsispäntsis mitä sukupuolta mutta ainahan se voi leikkauttaa itsensä naiseks tarpeen tulleen, emmä oo mikää niuho camoon!

Camoon Turbo-Heebo! Mä en kuiteskaa mitää skidei ala pykäämään, että sillei! Jos on tarvis, pistän niistä tilauksen Romaniaan. Kyl ne lähettää sieltä niitä lastillisen.

Nowaysis kirjoitti:

Vadim kirjoitti:

Nowaysis kirjoitti: Okei, hoida sä noi niin mä otan sit YK:n ja BBC:n

First, we take Manhattan. Then we take, öh, Berlin?

Mulle kuitenkin näin aluks Cosmopolitan, kiitos.

No jos mä juon sen Manhattanin. Mitäs Berliinille tehdään?

http://plato.stanford.edu/entries/cosmopolitanism/

Vadim kirjoitti:Mitäs Berliinille tehdään?

Leipokaa siitä munkki? Tai vaikka kaks! ( . Y . )

Starflare kirjoitti:Kuolleena.

Älä niin helpolla periksi anna!

Tätä menoa olen 20 vuoden päästä järjetön hermoraunio, joka ei ole vielä siihenkään mennessä valmistunut maisteriksi...

Mutta haluaisin elää suhteellisen tasapainoista elämää, ehkä miehen ja muutaman lapsen kanssa. Olisin vakituisessa työpaikassa, jossa viihtyisin. Siinä vaiheessa olisi jo tilava omakotitalo, jossa saisin vapaasti toteuttaa sisustusvisioitani. Hevonen olisi omassa tallissa. Ehkä koirakin, tai kissa, tai molemmat. Surullinen ajatus, että Eetu-kissani on silloin jo kuollut

Näin todentuntuisen unen siinä olin menestynyt ja kaikkee ja sit jouduin helvettiin

Nii ja mitä mun yritykset on niin ehkäpä toinen perhe, vähintään kymmeniä miljoonia omaisuutta ja poliittista valtaa.

Worst case scenario: 20 vuoden päästä olen luultavasti ylikoulutettu, vittuuntunut, mielenterveydellisesti epävakaa työtön besserwisseri, joka kuluttaa jonkun lähiräkälän penkkiä enemmän kuin pienen vuokra-asunnon rähjääntynyttä sohvaa. Lapsiakin luultavasti on pari kappaletta, jotka elelevät hienostoalueella isänsä kanssa ja välttävät tarkoituksellisesti muistamasta minua.

Toiveajatteluna: 20 vuoden päästä olen valloittanut maailman, orjuuttanut kaikki miehet ja luonut lain jonka mukaan tyhmät ihmiset saa teloittaa.

Luultavasti kuitenkin: 20 vuoden päästä olen juuri päässyt unelmavirkaani jonkun tutkimuslaitoksen johdossa, onnellinen perhe tukee kotona ja saan lääkäriltä ilmoituksen saaneeni keuhkosyövän ja parhaimmankin ennusteen mukaan kuolen pian.

It's a lose-lose situation

Hmm.. paha dilemma.

Jos olen elossa niin 20 vuoden kuluttua suunnittelen joko riehakkaita 50 vuotis pippaloitani tai maasta ihmisten tietämättömiin katoamista niihin aikoihin kun tuo 50 mittariin napsahtaa.

Toivon kyllä olevani elossa vielä tuolloin. Toivon myös, että myös vanhempani, sisarukseni jne tärkeimmät ihmiseni elävät myös edelleen, tämä ei myöskään ole mitenkään epärealistinen toive jos ko. ihmisten ikää ajatellaan nyt ja tuolloin.

Toivon myös, että
-En ole elämässäni silloin yksin /yksinäinen. Minulla voi olla kokonainen perhe (=mies ja 1-3 lasta) tai voin elellä kahdestaan rakastamani miehen kanssa (toivottavasti en elä huonossa suhteessa) tai sitten minulla on "vain" lapsi /lapsia. Kaikki vaihtoehdot periaatteessa ok, toivon vain etten olisi yksin /yksinäinen.
-Jos minulla on lapsia, toivottavasti nuorinkin niistä alkaa olla jo siinä iässä, että ei tarvitse taukoamatta olla perään katsomassa.
-Olipa vaihtoehto edellä mainituista mikä tahansa niin perheeseen saisi kuulua useampia eläimiä, ainakin muutamia kissoja, ehkä koirakin.
-Olisin opiskellut sellaisen ammatin ja päässyt vakituiseen työsuhteeseen sellaiseen työpaikkaan missä viihdyn ja ansaitsen itselleni kohtuullisen elannon.
-Asuisin toiveideni mukaisessa omistusasunnossa tai omassa talossa viihtyisällä ja turvallisella asuinalueella jossa edes suurin osa naapurustosta olisivat mukavia. Paikka ei olisi maalla mutta ei nyt aivan keskustan vilskeessäkään ja ei hirvittävän kaukana kohtuullisen kokoisesta kaupungista. Paikka saisi olla Suomessa.
-Minulla /meillä olisi yksi tai useampia kesä- /lomapaikkoja, jos useampia niin joku niistä saattaisi olla jossain ulkomaillakin.
-Saattaisin vielä olla jossain määrin naimisissa pankin kanssa mutta pahimmasta velkavankeudesta olisin jo yli päässyt ja rahaa jäisi edes välillä muuhunkin kuin ihan välttämättömimpään.
-Ansaitsisin sen verran rahaa sillä mitä ikinä tekisinkään, että voisin hyvillä mielin suunnitella varhaiseläkkeelle jäämistä noin 10 vuoden kuluttua. Haluaisin jäädä eläkkeelle silloin kun vielä olen sielun ja ruumiin voimissa toteuttamaan erinäisiä matkan varrella mieleen tulevia unelmiani.

En minä mielestäni mahdottomia pyydä tai toivo.

mölli kirjoitti:
Nii ja mitä mun yritykset on niin - - poliittista valtaa.

Varjelkoot korkeammat voimat meitä tämän yrityksen onnistumiselta!

20 vuoden päästä. Eli 46-vuotiaana....

- Mahdollisesti olen nykyisen kumppanini kanssa rekisteröidyssä parisuhteessa.
- Olemme yhdessä naimisissa pankin tai jonkun muun luottoa antavan tahon kanssa (tresome rules!).
- Lapset olisivat siinä pahimmassa murrosiässä tai juuri sen ylittäneet.
- Suunnittelisin isoja juhlia, jotka olisivat siinä neljän vuoden päästä.
- Tekisin omalla tavallaan haasteellista ja antoisaa työtä, tod.näk. lastensuojelun puolella tavalla tai toisella.
- Viettäisin hyvin perhekeskeistä elämää. Meillä kävis kuitenki paljon vieraita kylässä.
- Niin ja se hevonen/poni olis pihassa tallissa ja koti jossain vähä kauempana Helsingin keskustasta ja maastoauto,kenties.

Tiedän olevani 20 vuotta vanhempi.. Ja sen verran haluan toivoa, että olisin elossa + sekä fyysisesti että henkisesti terve ilmestys. Haluaisin myös olla avoimin vastaanottavin mielin liikenteessä. Paikalleen jämähtämistä on juttu jota en koskaan halua .

Muulla ei ole väliä, muuta en halua tietää tahi toivoa. Muutenhan elämästä vietäisiin pohja pois, eikä se enää olisi elämisen arvoista.

Jos en todenäköisesti ole kuollut, niin vehtaan vieläkin 2-kymppisten kanssa..
Ainakin uimakunto on hirveä, uin pari kertaa päivässä 3 kilometria jos olen jo onnistunut siirtymään eläkkeelle..vaikka minulla olisikin vielä 10 vuotta sinne joutumiseen..

Pistetään nyt kummiskin todellisempi versio kuin tuo edellinen fantasia.

Kuollut luultavimmin johonki itseaiheutettuun vahinkoon. Arvauksen varaan jää vain kuinka kauan olen mädäntynyt asunnossani ennenkuin asia huomataan.

Numba on kuus tuumaan maan alla 20-vuoden päästä. Asiasta ei voi neuvotella, suremaan ei jää kukaan.

edit