Kitinä

slam kirjoitti:

ElanorRaven kirjoitti:Life is killing me
Life is killing me...

oliko kielenkannat notkeet yöllä?

Hä?
Voihan räkä, en ikinä enää juo.

Hyvää krapulaa....

Uhh. Askoon koeistumaan sohvia. Ja illalla on vapaailta. Ehanaa <3

1108 kirjoitti:Hyvää krapulaa....

Tarkoittaako tämä, että olen tulossa vanhaksi, kun mulla ylipäätään esiintyy ilmiö nimeltä krapula? Vai ryyppäänkö vaan liikaa?

Onko jollain jotain oikeasti toimivia parantelukeinoja? Seksi ei tule kyseeseen.

slam kirjoitti:

ElanorRaven kirjoitti:Life is killing me
Life is killing me...

oliko kielenkannat notkeet yöllä?

Oisit kuule nähny vaan .

Miehen vanhemmat kahvitettu. Toivat mukanaan kakkua, kun en mä varmaan osaa mitään tehdä. Olivat melko hämmästyneitä, kun odottamassa oli kahta erilaista leivonnaista, jotka maistuivat vielä siltä kuin pitikin. Veivät kakkunsa sitten seuraavaan kyläpaikkaan.

Starflare kirjoitti:

slam kirjoitti:oliko kielenkannat notkeet yöllä?

Oisit kuule nähny vaan .

Noh, noh, shhh, shhh!

ElanorRaven kirjoitti:

Starflare kirjoitti:

slam kirjoitti:oliko kielenkannat notkeet yöllä?

Oisit kuule nähny vaan .

Noh, noh, shhh, shhh!

elänor :juoden:

Eilen oli todellinen Friday the 13th. Rikki meni mm. rakkaan discopalloni spotin edessä oleva pyörivä pleksi. Noin vaan oli halki lattialla kun jouduin palaamaan kuntosalilta kotiin. Myös nenäkoru hävisi, turhaa rahaa paloi, tavaroita unohtui, päätä särki...

No joo, se siitä. Katse eteenpäin. Mua on tänään hellitelty ja pidetty hyvänä eilisenkin edestä. Tai no, odottihan mua eilenkin H:n luona sisäpaistit, paahdetut kasvit ja oluet... Tänään nousu valmiiseen aamiaispöytään. Ruhtinaallista. Kohta kävelylle, Korkeasaareen jääveistoksia katsomaan ja illalla leffaan.

Kylsetäst.

Ihme on tapahtunut. Helsinki nimisestä slummista löytyi pöksyt, joihin ahteri mahtuu (samasta liikkeestä kuin edellisetkin (sama merkki/malli kuin edelliset)).

Juhlan kunniaksi ostin miehekkään annoksen kanankoipia ja satsumia. Vuokrasin jopa leffankin eli tänään en tönkötä tietsikan edessä koko päivää.

Tipaton tammikuu pitää.

Exsat kirjoitti:Miehen vanhemmat kahvitettu. Toivat mukanaan kakkua, kun en mä varmaan osaa mitään tehdä. Olivat melko hämmästyneitä, kun odottamassa oli kahta erilaista leivonnaista, jotka maistuivat vielä siltä kuin pitikin. Veivät kakkunsa sitten seuraavaan kyläpaikkaan.

Että teillä on sitten kotona "pullantuoksuinen" ilmasto ...

Toka TPK!!!

Koska tämä on eri työpaikka ku aamulla julistan itseni työpaikkakiusaaja-kisan kaksoisvoittajaksi!!!

Beat that

Nojaa.. en tiiä kuin hupaisaa tämä on, mutta revin ilon sieltä mistä sen saan.

Mojo kirjoitti:Toka TPK!!!

Koska tämä on eri työpaikka ku aamulla julistan itseni työpaikkakiusaaja-kisan kaksoisvoittajaksi!!!

Beat that

Ja lauantaina vielä!
Säähän ny varsinainen tyän sankari oot.

Seitsemän eri keittiökalusteliikettä on käyty läpi, ja ensimmäisestä löytyi se kaikista mieluisin vaihtoehto. Nyt täytyy sitten suunnitella kaikki remonttiin liittyvät vaiheet, pitää myös "kilpailuttaa" kodinkoneliikkeitä, mistä saadaan kaikki keittiön hilavetkuttimen edullisimmin, laatia mahdolliset budjetit ja miettiä mitä kaikkea tarvitsee. Hyvissä ajoin ollaan liikkeellä, remontti tulee vasta elokuussa, mutta jos kerrankin ei jättäisi hommia viimetippaan.

Kittys kirjoitti:Uhh. Askoon koeistumaan sohvia.

Sohva löytyi ja vähän muutakin huonekalua. Nyt vois olla aika hillitä törsäämistä, tapetteihin/maaleihin uppoaa vielä pieni omaisuus.

Mä taidan naatiskella illalla

Kait sitä tarvis kaljalle lähteä...

slam kirjoitti:Kait sitä tarvis kaljalle lähteä...

Erittäin hyvin sanottu siellä takana.

Kaljalle? Apuuva..viime öinen Niemisen voittopeli vei mehut suusta..
väsyttää ja väsyttää.. Anja Pärssön ajoi ulos" hyvä..
Päätä kolottaa mutta jos yksi olut korjaisi? Avanto aukaisi lihaksia mutta yö-päivystys haittasi, vaikka suomi? nieminen ekan ATPnsä sai.. onneksi meillä kaikilla muilla On ATPtä soluissa ja paljon..

Nimitz kirjoitti: Että teillä on sitten kotona "pullantuoksuinen" ilmasto ...

Juu pullantuoksuinenhan tämä..

[avautumista]
Mä yritän kovasti sietää ja ymmärtää sitä, että sellaista naista maailmassa ei olekaan, joka rva anoppikokelaalle olisi riittävä, ja ilmeisesti itse hoidan tätä heidän rakkaan lapsensa puoliskon tehtävää kuitenkin parhaiten tähän mennessä noin hänen silmissään ainakin.

Silti välillä särähtää aika pahasti korvaan, kun tuodaan lahjaksi keittokirja, jota annettaessa korostetaan viiteentoista kertaan, kuinka HELPPOJA ja VAIVATTOMIA ne reseptit ovatkaan ja ennen kaikkea HELPPOJA, että HELPPOA ruokaa voi toki tehdä itsekin, ettei AINA tarvitsisi syödä niitä eineksiä. Aivan kuin meillä muka syötäisiin.. Tai kun sukkaa kutoessa tullaan ensin kysymään, että mitä neulot, ja vastaukseni jälkeen todetaan "Jos haluat joskus opetella tekemään jotakin, niin mulla olis tuolla sellaisia kirjoja, jossa on ihan helppoja ohjeita.."[/avautumista]

Exsat kirjoitti:Kakkukahvit, ruoanlaitto ja sukan kutominen

Kuulostaa tyypilliseltä. Ja ärsyttävältä.

Yleensä minua nyppii kaikenlainen positiivisen ajattelun korostaminen, mutta tällaisissa tapauksissa se voisi olla ihan paikallaan. Tai siis ainakaan omien kokemuksieni mukaan ei varmaan kannata kovasti edes koettaa pitää puoliaan, vaan pikemminkin keskittyä siihen, ettei ota mitään tuollaista itseensä.

Eikö tuollaisia vihjailuja kannata olla aktiivisesti ymmärtämättä ja antaa niiden mennä toisesta korvasta ulos? Ja tehdä kaikkensa, että pystyisi jotenkin omassa mielessään kääntämään ne positiiviseen valoon? Vaikka jotenkin siihen tapaan, että anoppi selvästi haluaa auttaa parhaansa mukaan ja keskittyy niihin asioihin, jotka itse kokee hallitsevansa. Ja kenties tiedostaa sukupolvien väliset erot ja keskittyy siihen, ettei *oleta* nykynaisten hallitsevan leipomisen, ruoanlaiton tai käsityöt. Jokuhan voisi sellaisesta jopa loukkaantua. Ja ehkä rouva on aikansa haaveillut miniästä, jolle voisi näitä naistentaitoja siirtää. Tai jos ei muu auta, voihan tuollaisen nähdä ihan hellyyttävänä äidin 30-vuotiaasta kultapojusta huolehtimisena.

Vähän itseään huijaamalla (mitä siis tässä vilpittömästi suosittelen), kaikki esimerkkisi voi nähdä ihan aitona auttamishaluna ilman salattuja piilomerkityksiä. Elämä kitkattomaksi vaikka väkisin. Jos se anoppia helpottaa, mikset antaisi hänen pitää Sinua avuttomana?

Exsat kirjoitti:[avautumista]
Mä yritän kovasti sietää ja ymmärtää sitä, että sellaista naista maailmassa ei olekaan, joka rva anoppikokelaalle olisi riittävä.[/avautumista]

Exäni äiti, exanoppini(?), oli myös äärettömän kamala. Hänen mielialansa vaihtelivat sattumanvaraisesti hyväntahtoisesta julmaksi ja estoitta toisten elämään tunkeutujaksi. Anoppivitsit lakkasivat huvittamasta, ja henkilökohtaisesti olin niin helpottunut hänen kuolemastaan, että edelleen tunnen siitä välillä huonoa omaatuntoa.

http://www.iltalehti.fi/2006/01/14/2006 ... 5_vi.shtml

Ha, nyt minullakin olisi mahdollisuus olla trendikäs! Ajattelin jo syksyllä tuoda mökkireinot toimistolle sisäkengiksi, mutta niin unohtui..

Kiitos anoppituesta! Ehkä se ottaa vaan sitten ylisuorittajan päässä niin koville, että ei ole riittävä, vaikka mitä tekisi. Ja kun oma äiti on ollut tosi mukava mun kumppaneita kohtaan, niin tuntuu vaan väärältä tälläinen.

Vielä olen hyvin jaksanut niellä ja purra huulta, mutta jossain vaiheessa itseni tuntien tiedän, että tulee raja vastaan ja silloin räjähtää kunnolla. Tällä hetkellä mieli vaatii yrittämään ja todistelemaan omaa kelvollisuutta vielä enemmän, ehkä pitäisi vain tyytyä päinvastaiseen ja pysyä niin etäällä ongelmasta kuin mahdollista.

Yynh, mulla on vähän ikävä olo vatsassa, mutta kyllä vain silti lähden tästä koht' sillään etsimään oikeaa William K:ta sieltä syntisestä ja hämyisestä itäisestä kantakaupungista, johon äitini ei sallinut minun muuttaa ja jota muutenkin kuulemma sietää varoa. Mutta onpahan vatsavaiva ainakin hyvä syy varalta, jos nyt sattuisikin käymään niin, etten voittaisikaan.

Paittis ensin mun täytyy valita sopiva paita vaativaan koitokseen, kun mun tisseillä ei kai voi luottaa siihenkään, että herravastustajien pelit sekoaisivat täysin, jos paidattomana lähtisin, kun ei mun tissejä kykenisi havainnoimaan silloinkaan... *surku* Joten jätetään sitten vilustus hankkimatta.

Anoppitsemppiä vaan vielä täältäkin, yritin keksiä jotain tsemppaavaa sanottavaa, mutta sattuneista syistä en oikein osaa, kun anopeilta olen kokonaan välttynyt. Ja mun on kyllä parasta varoa koskaan kenenkään kanssa yhteen muuttamista, koska minun äidistäni saisi varmasti sellaisen anopin, etten pahimmalle vihamiehellenikään soisi.