Kitinä

No nyt maistuis kossukola.
Ihq mies yritti auttaa ja toi kolan ja pussin pistaasipähkinöitä. Maistuvat miksattuna kyllä melkolailla samalta paskalta kuin himoittu drinkki, mutta nääh...

Enemmän varmuutta elämään. Teenkin asian eteen suhteellisen aktiivisesti jotain. Ainakin eilen ja tänä aamuna tuntui ettei pitäisi periaatteessa olla paljoakaan valittamista vaan olla iloinen jo saavutetusta, elämän perusosaset paikallaan. Kyllä sen elämän saa aina jotenkin raiteilleen. Ehkä se vaan on tuo tulossa oleva joulu joka saa mielen iloiseksi.

Haluaisin itselleni onnellisen olon, tunteen, että elämä etenee jonnekin. Pois tämänhetkisen sekavan olevaisuuden tilan, jossa ei tiedä, missä on ensikuussa ja millä fiiliksillä.

Pkokeisiin lukemista ja pääsyn sisään haluamalleni alalle, alkaa tulla liikaa pettymyksiä opiskelun suhteen. Oonko mä vaan oikeesti liian tyhmä vai eikö nappi vaan ole napsahtanut?

Rakastava, luotettava ja tasapainoinen suhde toiseen ihmiseen olisi myös ihana bonus. Näitä odotellessa..

Haluaisin mennä naimisiin ja haluaisin oman perheen.
Terveenä pysyminen on myös yksi asia, mitä toivon.

Naaraksen voisin ottaa, kämpän ja vois muuttaa venäjälle... hmm sinne ajaan rekkaa...

-Ne koneet savuaa ja ovat tuossa moottoritielläkin aina tukkona...

Minä haluan lähteä vielä opiskelemaan. Täyspäiväinen opiskelu ei enää tässä elämäntilanteessa ole mahdollista, mutta pikaisen selvityksen tuloksena se taitaa onnistua myös työn ohessa. Joten ens vuonna tähän aikaan tulen mitä luultavimmin istumaan taas koulun penkissä...

Mulla on semmoinen tunne, että se voi tuottaa huonoa onnea, jos sanoo ääneen sen mitä eniten haluaisi/toivoisi.
Fucked by Fortuna-asia.

Otan sen mitä haluan. Tämähän ei päde ihan automaagisesti (hehheh), mutta sillä ei ole mitään väliä.... Parempi idea kuin "asiat joita minulle annetaan"- jutussa.