Kitinä

Bloom kirjoitti:Mielestäni Titanic on tarkoitushakuista, syvää kuraa, eritoten emotionaalisella tasolla..

Samaa mieltä. Ja voi vain arvata, kuinka nöyryytetyksi tunsin itseni, kun ensinnäkin vastentahtoisesti katsoin ko.elokuvan ja kun toiseksi tiedostin kaikki ne ällöt nyyhkiskoukut ja kun kolmanneksi kuitenkin nyyhkin sen loppukohtauksen aikana. Olin vihainen tästä itselleni, vastenmielisten elokuvien aikana ei pidä mennä hämyihin. Joskus sitä vain on heikko.

Dryad kirjoitti: Sitten on eräs leffa/minisarja, jonka pelkkä ajatteleminen saa kyynelkanavat usein avautumaan. En sen nimeä muista kuollaksenikaan, mutta siinä pääosaa näyttelee Ralph Fiennes. Historiallinen tarina jossa perhe taistelee nälkäkuolemaa vastaan. Perheen vanhin tytär saa vahingossa kuulla rahaongelmista ja kun vanhemmat seuraavana päivänä tulee kotiin on tytär hirttänyt itsensä ja tukehduttanut perheen kaksi nuorempaa lasta. Paikalta löytyy vain viesti "because we're too many".

Kauheaa. En ikinä haluaisi tuota elokuvaa nähdä.

Kaikki eläinspektaakkelit on ihan mahdottomia katsoa. Sapettaa ihan suunnattomasti, kun ei kyyneliltä kykene katsomaan yhtä lempileffoistaan(=Karhu).

Ann kirjoitti:Karhu

Mä olen helppo itketettävä, lähes kaikki jossa siihen on pyritty (oli sitten mitä jenkkihuttua tahansa) saa mut itkemään.

Mutta näitä mahdottomia on vähän, Karhu on niistä yksi. Ei vaan pysty, kerran olen katsonut ja koko päivä meni itkiessä. Ihana elokuva, mutta siitä menee ihan rikki.

Ehdottomasti kohtaus elokuvassa Billy Elliot, kun isä näkee poikansa tanssivan ja tajuaa hänen olevan mahdollisesti nero.

Ann kirjoitti:Sapettaa ihan suunnattomasti, kun ei kyyneliltä kykene katsomaan yhtä lempileffoistaan.

Forrest Gumpin alun juoksukohtauksessa olen jo tottunut joko vaihtamaaan kanavaa, tai käymään jääkaapilla..

Million Dollar Baby oli myös vaikea katsottava.. Ei se loppu, vaan ne itsensä ylittämiset..

Varsinaiset nyyhky ja rakkauselokuvat eivät hetkauta mihinkään suuntaan. Ällöä soopaa.

Ann kirjoitti:Kaikki eläinspektaakkelit on ihan mahdottomia katsoa. Sapettaa ihan suunnattomasti, kun ei kyyneliltä kykene katsomaan yhtä lempileffoistaan(=Karhu).

"Sä tapoit Bambin äidin!"

Hmmm, nyt ei muistu mieleen se joku venäläinen koiraelokuva, jota ihan kaikki väittävät aivan mahdottoman surulliseksi ja traumaattiseksi, jotkut naiset (neidit! hah!) eivät omien sanojensa mukaan ole kestäneet edes katsoa sitä loppuun asti. On kai tullut telkkaristakin joskus, en vain muista. Kun en videovuokraamosta löytänyt, imutin sen joskus netistä, mutta eihän siihen löytynyt tekstitystä. Venäjäntaitoni olivat niin ruosteessa että katsominen jäi sikseen multakin.

Muistaako kukaan leffan nimeä? Kai se jostain 80-luvulta on iloiselta neuvostoajalta. Saattaisi olla joku "Harmaakorva" tai mikä lie? Muistelen että venäjänkielisessä nimessä oli sana "Bim". (eikä mikään simsalabim).

EDIT: Saattoi olla tämä kun vähän haeskelin. Vuodelta 1970 jopa.

Belyy Bim - Chyornoe ukho

Katsoja-arvostelut

Hebuli kirjoitti: Muistaako kukaan leffan nimeä? Kai se jostain 80-luvulta on iloiselta neuvostoajalta. Saattaisi olla joku "Harmaakorva" tai mikä lie? Muistelen että venäjänkielisessä nimessä oli sana "Bim". (eikä mikään simsalabim).

Laitoin "Bimin" IMDB hakuun.
Löytyi tämmönen:
An Arabian boy, Abdullah, loves his donkey "Bim." But another boy, Massoud, who also happens to be prince...

Hebuli kirjoitti:
Muistaako kukaan leffan nimeä? Kai se jostain 80-luvulta on iloiselta neuvostoajalta. Saattaisi olla joku "Harmaakorva" tai mikä lie? Muistelen että venäjänkielisessä nimessä oli sana "Bim". (eikä mikään simsalabim).

Bim Mustakorva?

Ann kirjoitti:Laitoin "Bimin" IMDB hakuun.
Löytyi tämmönen:
An Arabian boy, Abdullah, loves his donkey "Bim." But another boy, Massoud, who also happens to be prince...

Eiku venäläinen leffa. Taisi olla tuo "Belyi Bim".

(äläkä kuule rupea vinoilemaan vakavalla asialla. Vai että aasirakkautta tässä vielä...)

Hebuli kirjoitti:Muistaako kukaan leffan nimeä? Kai se jostain 80-luvulta on iloiselta neuvostoajalta. Saattaisi olla joku "Harmaakorva" tai mikä lie? Muistelen että venäjänkielisessä nimessä oli sana "Bim". (eikä mikään simsalabim).

Olisiko "Bim Mustakorva". Leffaa en ole nähnyt, mutta ainakin tuonnimisen kirjan olen lukenut joskus tenavana.

Hebuli kirjoitti: Eiku venäläinen leffa. Taisi olla tuo "Belyi Bim".

Ei tainnu olla komedia..

Vittu, te ootte paska yleisö.

No oliko kirjasta mihinkään? En muista lukeneenikaan, tai sitten syvät traumat ovat syöpyneet syvälle alitajuntani syövereihin.

Pientä lisäystä: Huomasin / muistin taas eilen, että linnanjuhlien alussa, kun vanhat sotaveteraanit tulivat sisään Jääkärimarssin saattelemana, herkistyin välittömästi.

Sibiksen Jäärkärimarssilla on suuri osuus tähän tunnetilaan, mutta ei se merkkaa kaikkea sitä..

Heti heidän tulonsa jälkeen pystyi hyvillä mielin pistää telkun kiinni. Mielestäni muovista kakkaa suurin osa lopusta.

Bloom kirjoitti:Mielestäni Titanic on tarkoitushakuista, syvää kuraa, eritoten emotionaalisella tasolla.

Tässä yhteydessä antipiste myös Pelastakaa sotamies Ryanille, jota katsoessani tunsin voimakasta vaivautuneisuutta ja myötähäpeää.
Tunteiden herättäminen on eri asia kuin tunteissa kieriskely, ja itsearvostan edellistä.

Blade Runner -elokuvan lopussa, Roy Battyn kuollessa tunsin palan kurkussani. Se musiikki ja ne sanat ("all those moments will be lost in time, like tears in rain") toimivat vain yhdessä niin hyvin.