Kitinä

nowaysis kirjoitti:Eiku, mielenkiintoisinta on miettiä miksi juuri tietynlaista mitattua "älykkyyttä" esiintyy tietynlaisissa etnisissä ryhmissä. Tai voisiko olla = on niin, että tietyt kulttuurit arvostavat tiettyjä asioita, ja siksi koulutus(tai sen puute) keskittyy tiettyjen alojen ympärille.

Onko älykkyys sitä minkä jo tietää, vai sitä minkä voi oppia? Ts. pelkkä äo kertoo vain jotain, ei kaikkea. Sen jopa sinä Dave tiedät :)

Oleellistahan tässä on se, että tuo mitattu äo ennustaa erinomaisen hyvin kuinka yksilö pärjää länsimaisessa yhteiskunnassa.

Edit: Jatkan vielä, että afrikkalaisilla saattaa olla jotain jännää savanniälykkyyttä, jota ei länsimaissa tarvita, eikä tutkita, joten se ei korreloi länsimaissa pärjäämisen kanssa.

Mutta sitä älykkyyttä mitä länsimaisessa yhteiskunnassa menestyäkseen tarvitaan ei afrikkalaisilta näytä löytyvän, sen takia jotkut ovat sitä mieltä, että Afrikkaan ei pitäisi edes yrittää kopioida länsimaisia yhteiskunnan toimintamalleja, vaan siellä pitäisi etsiä afrikkalaisia ratkaisuja afrikkalaisiin ongelmiin.

Mäkään en kauheesti usko Afrikan nousuun. Syytän siitä tasapuolisesti mustia ja valkosia.

Jos aihe syvemminkin kiinnostaa, muistan Cameronin Maailman taloushistorian valottaneen mielenkiintoisesti eri maanosien asemaa globaalissa taloudessa.

Bhven kirjoitti: Mutta sitä älykkyyttä mitä länsimaisessa yhteiskunnassa menestyäkseen tarvitaan ei afrikkalaisilta näytä löytyvän, sen takia jotkut ovat sitä mieltä, että Afrikkaan ei pitäisi edes yrittää kopioida länsimaisia yhteiskunnan toimintamalleja, vaan siellä pitäisi etsiä afrikkalaisia ratkaisuja afrikkalaisiin ongelmiin.

Katotaan nyt vähän pidempään, tyypit on kutakuinkin saaneet ihmisarvon länsimaissa vasta alle puoli vuosisataa sitten. Aika lyhyt aika näyttää mihin pystyy, sano. Verrattuna juutalaisten tuhansiin vuosiin erämaavaelluksilla pensaiden palaessa jne.

Onko kehitysmaiden naiset myös huomattavasti länsimaisia tyhmempiä, koska ovat niin paljon kouluttamattomia?

nowaysis kirjoitti:Eiku, mielenkiintoisinta on miettiä miksi juuri tietynlaista mitattua "älykkyyttä" esiintyy tietynlaisissa etnisissä ryhmissä. Tai voisiko olla = on niin, että tietyt kulttuurit arvostavat tiettyjä asioita, ja siksi koulutus(tai sen puute) keskittyy tiettyjen alojen ympärille.

Onko älykkyys sitä minkä jo tietää, vai sitä minkä voi oppia?


Ts. pelkkä äo kertoo vain jotain, ei kaikkea. Sen jopa sinä Dave tiedät

Sehän on ikuinen kysymys, mitä ÄO kertoo. Kuitenkin tiedetään, että mitattu ÄO korreloi monien asioiden kanssa, katso esim.

Economic and social correlates of IQ

tästä:

http://en.wikipedia.org/wiki/The_Bell_Curve#Content

sekä

http://en.wikipedia.org/wiki/The_Bell_C ... rce_report

-IQ scores have high predictive validity for individual differences in school achievement.
-IQ scores have predictive validity for adult occupational status, even when variables such as education and family background have been statistically controlled.
-IQ scores predict future achievement equally well for blacks and whites.
-Individual differences in intelligence are substantially influenced by both genetics and environment.
-There is little evidence to show that childhood diet influences intelligence except in cases of severe malnutrition.
-There are no statistically significant differences between the IQ scores of males and females.

Eli on aivan diipa daapaa väittää, että ÄO olisi pelkkä numero. Se ennustaa erittäin hyvin ihmisen elämää.

Ei sun mulle tarvi tuosta luennoida. Moni älykäs ihminen tuhoaa elämänsä/muiden elämän tekemällä typeriä valintoja, vaikka olisi kuin korkea äo.

Ja tuossakin mainitaan useampi ei-geneettinen seikka, mikä siihen voi vaikuttaa. Ja sitten vielä potentiaalin hyödyntämiseen vaikuttavat seikat.

nowaysis kirjoitti:Ei sun mulle tarvi tuosta luennoida. Moni älykäs ihminen tuhoaa elämänsä/muiden elämän tekemällä typeriä valintoja, vaikka olisi kuin korkea äo.

Mitä sinä sanoa? Ei kait kukaan ole väittänyt, että korkea, keskiverto tai matala ÄO automaagisesti kertoo yhtään mitään tulevaisuudesta. Tilastollisesti on kuitenkin selvää, että älystä keskimäärin on hyötyä ja sen puutteesta keskimäärin on haittaa.

Itse sanoit että se ennustaa erittäin hyvin ihmisen elämää. Tietty kauniilla, rikkailla ja fiksuilla on aina kivempaa Tilastollisesti uskon meidän olevan samaa mieltä.

nowaysis kirjoitti:Itse sanoit että se ennustaa erittäin hyvin ihmisen elämää. Tietty kauniilla, rikkailla ja fiksuilla on aina kivempaa Tilastollisesti uskon meidän olevan samaa mieltä.

No joo. Se keskimäärin tilastollisesti ennustaa. Ollaan ehkä samaa mieltä, mutta lähestytään maalia eri suunnista.

nowaysis kirjoitti:Katotaan nyt vähän pidempään, tyypit on kutakuinkin saaneet ihmisarvon länsimaissa vasta alle puoli vuosisataa sitten. Aika lyhyt aika näyttää mihin pystyy, sano. Verrattuna juutalaisten tuhansiin vuosiin erämaavaelluksilla pensaiden palaessa jne.

Ihan sama aika afrikkalaisilla on ollut käytössä kuin aasialaisilla tai etelä-amerikkalaisilla.

Itselleni tuli yllätyksenä, että tulojen keskiarvo on laskenut 200 taalaa 1974 -> 2000. Eli aika spektaakkelimainen fail:

"The world economic decline of the 1970s, rising oil prices, corruption, and political instability hit Africa hard. In subsequent decades Africa has steadily become poorer compared to the rest of the world; South America experienced solid growth, and East Asia spectacular growth, during that same period. According to the World Economic Forum, ten percent of the world's poor were African in 1970; by 2000, that figure had risen to 50 percent. Between 1974 and 2000 the average income declined by $200."
http://en.wikipedia.org/wiki/Economy_of_Africa

sivustahuutaja kirjoitti: Ihan sama aika afrikkalaisilla on ollut käytössä kuin aasialaisilla tai etelä-amerikkalaisilla.

No mut ei kuiteskaan. Miksi Grönlannissa ei ole kukoistavaa viininviljelyä? Oletko tarkemminkin perehtynyt aiheeseen vai esitit maallikko-olettamuksen?

nowaysis kirjoitti:No mut ei kuiteskaan. Miksi Grönlannissa ei ole kukoistavaa viininviljelyä? Oletko tarkemminkin perehtynyt aiheeseen vai esitit maallikko-olettamuksen?

Viiniäkö ne aasialaiset meille kauppaavat? Luulin että sieltä tulee lähinnä tavaraa Foxconnin ja muiden kokoonpanolinjoilta. Meikäläisen kännykässäkin lukee 'assembled in China' eikä 'assembled in Africa'.

Ei maanviljelys ole nostanut kenenkään elintasoa muutamaan sataan vuoteen. Luonnonvarat saattavat nostaa, jos peli pelataan oikein, mutta afrikkalaiset eivät ole osanneet tuotakaan.

Siinä olet oikeassa, että korkeampi kulttuuri on ennen teollistumista vaatinut maataloutta, koska muuten kaikkien ihmisten aika on kulunut ruuan hankkimiseen. Käytännössä kuitenkin lähes missä tahansa on kyetty riittävään maatalouden tasoon kuivimpia ja napa-alueita lukuunottamatta. Pohjoismaat ennen teollistumista ovat aika hyvä esimerkki tuosta.

Historiallisesti Afrikan kehitys on keskittynyt euroopan ja aasian puoleisiin osiinn, mutta länsi-afrikassa on ollut ihan riittävästi korkeakulttuuria, jotta olisi ihan odotettavaa, että siellä olisi tennistossutehtaita. Mutta jostain syystä ei ole kuin sisällissotia.

Sitten varmaan tiedät muitakin syitä Afrikan maatalouden kehittymättömyydelle, kuin paikallisten matalan äo:n

Lillukka!

Ei se yksilöitten IQ tai ÄÖ nyt kerro miksi afrikkalaiset ovat huonompia tai taloudellisesti huonommassa asemassa ja miksi Afrikka ei ole kehittynyt?
Löysäilyyn ajattelussa johtaa vain tuollaisten älykkyystekijöitten esiin vetäminen jonkun maanosan alennustilan pohtimisessä. Vaikka olen keskimääräistä juutalaistakin älykkäämpi ja kuulun nowan mainitsemiin loosereihin.

Nyt olen saanut vielä maailmanparantaja hemmon Kalliosta työkaveriksi pariksi kuukuppikaudeksi.Nyt koetellaan objektivismin ja kulttuurirelativismin rajoja, sillä eihän mikään ole niinkuin sen näemme?

Ehkä afrikkalaiset ovat vain fiksumpia kun eivät suostu liukuhihnalle kännyköitä kokoamaan vaan pysyttelevät savannin laidassa nuotion ääressä iltamyöhään vanhoja afrikkalaisia lauluja ja tansseja suorittamassa?

Amerikkalaiset ovat käyneet vastaiskuun ja tarjoavat jo vuonna 2015 kokoomatyötä suurille yhtiöille yhtä halpaan hintaa kuin Kiinassa laskemalla palkkoja ja vähentämällä etuja työläisiltä eteläisten osavaltioitten alueella! (HS 28.6.2011) varmaan matalaa palkkaa nauttimaan riittää köyhää väkeä latinalaisessa amerikassa, ellei meksikolaiset huumeparonit ehti heitä ampumaan matkalla?

nowaysis kirjoitti:Sitten varmaan tiedät muitakin syitä Afrikan maatalouden kehittymättömyydelle, kuin paikallisten matalan äo:n

Häh? Käsittääkseni Afrikan maataloudessa ei ole ollut mitään vikaa. Mantereeltahan löytyy yksi historiallisista supermaatalouden alueistakin, eli niilin laakso. Vastaavia alueita ei historia tunne kovin montaa. Egypti ei kuitenkaan supermaataloudestaan huolimatta ole kyennyt kummoiseenkaan kehitykseen.

Afrikan ongelmat johtuvat teollistumisen puutteesta, eivät maatalouden kehittymättömyydestä. Pidän aivan absurdina ajatuksia, joiden mukaan maatalous voisi nostaa afrikan kurjuudesta. Kyllä se on jalostusasteen nosto, joka sen elintason nostaisi ja tuo vaatii teollisuutta ja infraa vaikka ei mitään muuta tehtäisi kuin ruokajalosteita vientiin.

sivustahuutaja kirjoitti:

nowaysis kirjoitti:Sitten varmaan tiedät muitakin syitä Afrikan maatalouden kehittymättömyydelle, kuin paikallisten matalan äo:n

Häh? Käsittääkseni Afrikan maataloudessa ei ole ollut mitään vikaa. Mantereeltahan löytyy yksi historiallisista supermaatalouden alueistakin, eli niilin laakso. Vastaavia alueita ei historia tunne kovin montaa. Egypti ei kuitenkaan supermaataloudestaan huolimatta ole kyennyt kummoiseenkaan kehitykseen.

Afrikan ongelmat johtuvat teollistumisen puutteesta, eivät maatalouden kehittymättömyydestä. Pidän aivan absurdina ajatuksia, joiden mukaan maatalous voisi nostaa afrikan kurjuudesta. Kyllä se on jalostusasteen nosto, joka sen elintason nostaisi ja tuo vaatii teollisuutta ja infraa vaikka ei mitään muuta tehtäisi kuin ruokajalosteita vientiin.

Halvimman ja ympäristömyrkyllisimmän paskan tuottaminen voi kyllä hyvinkin siirtyä johokin semistabiiliin afrikan maahan, kunhan elintaso Aasian maissa noistaa kurjimman puuhan hinnan liian korkealle. Eipä sekään juuri auta, kun arvonlisästä jää ketjun alimmalle asteelle kuitenkin vain mitätön osa.

Noin muutoin koko manner jäänee pitkälti raaka-aineiden ja ihmisylijäämän ja sitä kautta siirtolaisongelman tuottajaksi.

Varis kirjoitti:Eipä sekään juuri auta, kun arvonlisästä jää ketjun alimmalle asteelle kuitenkin vain mitätön osa.

Tuo on itse asiassa nykytilanteen aiheuttama harha. Ajan myötä on oletettavaa, että myös se viimeisen portaan vaatima markkinahinta kohoaa suhteessa muihin portaisiin. Mutta tuohan ei haittaa, koska on odotettavaa, että sen viimeisen portaan jalostusaste myös kohoaa, jolloin viimeisen portaan tuottama hyöty hintaan nähden luultavasti nousee.

Tuo 'mitätön' on myös hieman vähättelevä ilmaus kun puhutaan isoista rahoista pellosta ponnistaville maille. Kiina pyrkii noilla 'mitattömillä' osilla ylläpitämään 10% vuosikasvua. Saisikö 'leijonanosilla' sitten vaikka 20% jatkuvan kasvun? Epäilen.

Noin muutoin koko manner jäänee pitkälti raaka-aineiden ja ihmisylijäämän ja sitä kautta siirtolaisongelman tuottajaksi.

Tässä olis syytä vähän vauhdittaa sitä kehitystä?

Ainakin väestön kasvuun tähtäävä kehitys pitäisi lopettaa täysin.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Afrikan_talous#Maatalous

Tuolla nyt on jotain, löydät varmaan itsekin. Pelkästään wikipedialinkkien pohjalta käytävä keskustelu on jotenkin turhaa.

Asiaa täysin eri näkökulmasta tarkastelevilla tietenkin on varsin erilainen kuva todellisuudesta.

sivustahuutaja kirjoitti:

Varis kirjoitti:Eipä sekään juuri auta, kun arvonlisästä jää ketjun alimmalle asteelle kuitenkin vain mitätön osa.

Tuo on itse asiassa nykytilanteen aiheuttama harha. Ajan myötä on oletettavaa, että myös se viimeisen portaan vaatima markkinahinta kohoaa suhteessa muihin portaisiin. Mutta tuohan ei haittaa, koska on odotettavaa, että sen viimeisen portaan jalostusaste myös kohoaa, jolloin viimeisen portaan tuottama hyöty hintaan nähden luultavasti nousee.

Tuo 'mitätön' on myös hieman vähättelevä ilmaus kun puhutaan isoista rahoista pellosta ponnistaville maille. Kiina pyrkii noilla 'mitattömillä' osilla ylläpitämään 10% vuosikasvua. Saisikö 'leijonanosilla' sitten vaikka 20% jatkuvan kasvun? Epäilen.

Ei Kiinan nykyinen kehitys perustu pelkästään alimman arvonlisän varaan vaan kiina omistaa, suunnittelee, markkinoi ja rahoittaa koko ajan isomman osan kakusta. Kiinan ja Intian talouskasvua leimaa molempia todellisen keskiluokan synty ja väestönkasvun tuoma talouskasvuharha. Jos Suomen väestö kasvaisi samaa tahtia, toki taloudellinen toimeliaisuuskin kasvaisi ihan vaan sillä että sen on pakko jotta per capita pysyisi samalla tasolla.

nowaysis kirjoitti:http://fi.wikipedia.org/wiki/Afrikan_talous#Maatalous

Tuolla nyt on jotain, löydät varmaan itsekin. Pelkästään wikipedialinkkien pohjalta käytävä keskustelu on jotenkin turhaa.

Asiaa täysin eri näkökulmasta tarkastelevilla tietenkin on varsin erilainen kuva todellisuudesta.

Tuo linkkisihän kuvasi ruuan tuotannon osalta ihan normaalia esiteollistunutta maatalousyhteiskuntaa? Pysyn kannassani: maatalous ei ole koskaan ollut isoa bisnestä kenellekään, vaan maatalouden arvo on siinä, että se mahdollistaa luppoajan, jolloin voi tehdä muutakin kuin kuokkia maata. Jos tuota luppaikaa ei sitten haluta käyttää kehittymiseen, niin päädytään helposti kuokkimaan raaka-aineita vientiin kun se on ainoa mitä osataan ja kyetään.

Rooma pyöri tuontiviljasta tehdyn leivän varassa ja egypti pykäsi pyramideja kun laarit olivat ruokaa täynnä. Babyloniassa kehitettiin matematiikka ja kiinassa vaikka mitä. Suomessa ja pohjoismaissa ei ollut niin paljoa maatalouden ylijäämää, joten meillä meno oli vaatimattomampaa, mutta yhteiskunta kuitenkin kehittyi ennen teollistumistakin. Korostan nyt sitä, että vaikka historian hienoimmat dynastiat ovat perustuneet todella suuren maataloustuotannon 'ylijäämään', niin silti pienikin ylijäämä on mahdollistanut varsin mukavan kehityksen.

Varis kirjoitti:Ei Kiinan nykyinen kehitys perustu pelkästään alimman arvonlisän varaan vaan kiina omistaa, suunnittelee, markkinoi ja rahoittaa koko ajan isomman osan kakusta.

Tuo nyt on muna-kana-ongelma, että seuraako jalostusasteen nosto teollistumista vai teollistuminen jalostusasteen nostoa. Itse väitän, että teollistuminen johtaa väistämättä jalostusasteen nostoon ja että jalostusastetta ei voida nostaa ilman teollistumista.

Eli teesini on, että yhteiskunnan pitää jollain ilveellä päästä käsiksi teollistumiseen, joka taas vaatii fyysista ja juridista infraa sekä investointeja. Melkein uskaltaisin väittää, että juridinen puoli on alussa tärkein, koska infraa saa myös investoreiden rahalla. Jos sopimukset eivät pidä ja omaisuutta ei kunnoiteta, niin silloin ei tipu maahan rahaa ainakaan ulkoa, joten investoinnit ovat kiven alla. Suomenkin teollisuudessa aika monet alat polkaistiin pystyyn investoivien imigranttien toimesta.

nowaysis kirjoitti:http://fi.wikipedia.org/wiki/Afrikan_talous#Maatalous

Tuolla nyt on jotain, löydät varmaan itsekin. Pelkästään wikipedialinkkien pohjalta käytävä keskustelu on jotenkin turhaa.

Asiaa täysin eri näkökulmasta tarkastelevilla tietenkin on varsin erilainen kuva todellisuudesta.

Eli mikä sun kantasi on? Afrikan ongelmat johtuvat muun maailman maataloustuista?

Tähän mennessä en ole nähnyt, että olisit vielä kertonut omaa näkemystäsi asiasta.

EDIT: Vitut.

NuoriDaavid kirjoitti:

nowaysis kirjoitti:http://fi.wikipedia.org/wiki/Afrikan_talous#Maatalous

Tuolla nyt on jotain, löydät varmaan itsekin. Pelkästään wikipedialinkkien pohjalta käytävä keskustelu on jotenkin turhaa.

Asiaa täysin eri näkökulmasta tarkastelevilla tietenkin on varsin erilainen kuva todellisuudesta.

Eli mikä sun kantasi on? Afrikan ongelmat johtuvat muun maailman maataloustuista?

Tähän mennessä en ole nähnyt, että olisit vielä kertonut omaa näkemystäsi asiasta.

Nowalla on afrikkalainen rakastaja.

Älkää nyt jätkät provotko kuin idarit.

Miksi Afrikka on siinä tilassa kuin se on, on useamman tekijän summa kuin sen syytä, että Dave pelkää mustaa ihmistä. Ei liene helppoa rakentaa stabiilia yhteiskuntaa, tilanteessa jossa maailmantalouden ja -politiikan isoilla pelureilla on ihan omia suunnitelmia maiden suhteen. Ei se olisi välttämättä kovin erilaista kehityskaarta tarvinnut, että Suomessakin elettäisiin sekasortoisemmissa maisemissa ja ihmiset tekisivät huonoja piktän tähtäimen valintoja, koska odotusarvo yhteiskunnan kehittämiselle olisi huono.