Kitinä

Tää olikin jokin vitun animaatio

No aika keskinkertainen räpellys, komeet tehosteet, ei siinä mitään mutta ei tämä nyt oikein silti kummiskaan toiminut.

3/5

The Devil Rides Out



Hammerin parhaaksi tätä olen kuullut kehuttavan, mutta ei tämä nyt ihan mun mielestä sinne yllä. Voi johtua pitkälti siitäkin, että muita Hammereita on tullut katseltua penskana telkkarista ja niistä on jäänyt ne nostalgia-arvot takaraivoon.

Christopher Lee kuitenkin vakuuttava kuten aina, vaikka ne "jännittävät" tilanteet Leen eläytymisestä huolimatta (vai johtuen) aiheuttivatkin enemmän hilpeyttä kuin pelkoa.

The Fall of the House of Usher



Ensimmäinen Roger Cormanin ja Vincent Pricen lukuisista Poe-filmatisoinneista. Tää oli ihan mukaansatempaava satu, oikein perinteistä vanhaa kauhua.

1108 kirjoitti:Reeker

En pitänyt, ei näkynyt edes tissejä kunnolla. Paskaa...

Päästit tämän leffan yllättävän helpolla. Toisaalta olin itsekin tämän jälkeen lähes sanaton.

Dagon



Tunnun olevan nykyään kaikista katsomistani leffoista eri mieltä kuin muut, joten jatketaan samalla linjalla. Tästä tykkäsin oikein kovasti. Tietokone-efektit kuuluivat huonoimpiin koskaan näkemiini ja muutoinkin osa leffasta toimi paremmin "hyvällä tavalla huono" -asteikolla, mutta suurimman osan ajasta oli kyllä ihan oikeasti jänskättävää meininkiä. Resident Evil 4-pelin tekijät ovat kyllä ottaneet todella paljon vaikutteita tästä. Mietin pitkään, että mikä tässä oikein on niin tuttua.

The Thing from Another World

1/2

Nyt ei kyl meinannu pysyä hereillä. Carpenterin uusioversiohan on hyvä, mutta ei tämä nyt aivan täyttänyt odotuksia. Muotoamuuttavan hirviön ja suljetun paikan paranoian sijasta tässä taisteltiinkin murahtelevaa leveäharteista...avaruusporkkanaa vastaan.

- The Kingdom oli yllättävän hyvä. Toimintaa riitti kiitettävästi, vaikka loppu olikin vähän liian sentimentaalinen makuuni.

-The Simpsons movie oli hauska kuten saattoi odottaa, mutta näin kyseisen pätkän kyllä jo aikaisemmin.

Lawrence of Arabia

Paras koskaan tehty Elokuva.

(Tai ainakin yksi niistä muutamista, jotka ovat.)

Tänään jos luoja (ja kaakuna) suo, niin katsastan taasen The Patriot leffan. Toki olen nähnyt filkan kolmisen kertaa aikaisemmin, mutta nyt täytyy katella uudestaan. Mel Gibson ei lähtökohtaisesti sytytä, mutta Braveheart-meininki toimii. Ei jassais oottaa.

Beowulf

Kokonaan tietokoneanimoitu sankarieepos, joka pohjautuu - ja on vieläpä varsin uskollinen - wanhalle englantilaiselle Beowulf -saagalle, jossa legendaarinen nimisankariäijä pistää hirviöt ojennukseen.

Yllättävän onnistunut tekele. Tällaisista lähtökohdista (tietkoneanimoitu sankar'tarina) olisi ollut niin helppoa tehdä nolostuttavan korni patsastelu. Vaan tämä veikin voiton kotiin. Jos olette pelanneet God of War -peliä, tästä leffasta tulee tuttu olo. Tässä ei kainostella eikä kursailla. Verta, limaa, suolenpätkiä ja ultimate äijästelyä toiseen potenssiin! Leonidas-kunkku menköön kotiin kutomaan sukkia. Enää ei huudeta "This is Spartaaaaaa!" vaan "I! Am! Beowulf!". (huom: nyt teattereissa pyörivä versio on tosin se lastenversio, R-rated versio ilmestyy kai sitten DVD:llä joskus)

Elokuvan alkupuolella hahmojen keinotekoinen ulkonäkö ja liikkeet vielä hieman häiritsivät, mutta siihen tottui hyvin nopeasti, ja lopulta tarinan antoi viedä mukanaan. Näyttelemisen ja animaation taso tuntui vaihtelevan oudosti. Välillä oli hyvinkin elävän näköisiä ihmishahmoja ruudulla, välillä taas oudosti tapittavia tietokonehahmoja. Mutta koska kaikki hahmot ja ympäristö olivat tietokoneanimaatiolla tehtyjä, elokuville tyypillistä "toi monsteri näyttää rendatulta ja irralliselta" -fiilistä ei päässyt syntymään - sillä kaikki oli sitä samaa maailmaa.

Leffan alkupahis Grendel-peikko on uusi suosikkimonsterini, joka hyppäsi monsteriudessaan Sormusten Herran luolapeikon edelle. Hirviö, joka herättää paitsi pelkoa ja inhoa, myös sääliä. Näin ristiriitaisesta hahmosta ei voi olla pitämättä.

Elokuva on pyörinyt myös puna-viherlaseilla katsottavana 3D-versiona, mutta Suomessa ei ole vielä siihen sopivaa teatteria.

/ 5

Duckzilla kirjoitti: Elokuva on pyörinyt myös puna-viherlaseilla katsottavana 3D-versiona, mutta Suomessa ei ole vielä siihen sopivaa teatteria.

/ 5

Jostain luin, että pyörii 3D:nä Cineworld-teattereissa. Lahden upouuden teatterin alussa tulee aina Cineworld Cinema -logo, eli onnistuisikohan sitten siellä?

Olisi kyllä hienoa nähdä joku leffa toteutettuna sillä 3d-tekniikalla, mikä on Linnanmaalla käytössä. Huomattavasti tehokkaampi efekti kuin punaviherlasit.

Inland Empire

Ensimmäisen kolmesta tunnista jaksoin katsoa. Mikä tässä sekamelskassa nyt sitten on viiden tähden arvoista? Useampi kriitikko on tälle rainalle tähtiä jaellut ja vanhana Twin Peaks -fanina tämä sitten tuli vuokrattua. Onneksi en ehtinyt koskaan elokuviin katsomaan tätä, olisi ollut pitkä tovi. Kotona on helpompi jättää kesken.

Tali-Ihantala.

Hakkaa Tuntemattoman Sotilaan paukuttelun määrällä. Dialogi vitusta.

Kokonaisuutena enemmänkin dokumentaarinen/leluesittelyvideo.

Marski oli hauska.

***½

Ai niin, pienessä mielenhäiriössä vuokrasin joitain päiviä sitten Pirates of the Caribbean kolmosen väsyneen arki-illan viihteeksi. Luulin, ettei seikkailuleffa enää tämän sarjan kakkososasta huonone, mutta olin väärässä. Tätä roskaa tuskin Killkill, Mylwin tai Annkaan viitsii enää puolustaa?

Mies ja Alaston Ase trilogia

1/2

Leslie Nielsen on hieno mies. Täytyy kyllä hämmästellä, että kuinka monta kertaa nämä on tullut aikanaan katsottua. Monen vuoden jälkeenkin muistaa vielä kaikki vitsit ulkoa. Sarjan heikoimmaksi haukutusta kolmososasta muistin vähiten ja siksi kai se nyt eniten naurattikin. "Phil Donahuen" kohelointi Oscar-gaalassa oli hieno päätös sarjalle.

Katsoin "elokuvan" B2 - The Story

Periaatteessa ihan hauska mutta ei naurattanut kuin muutamassa kohdassa ja tissejä näkyi liian vähän. Mutta ihan hienosti peruskoulupohjalta paukautettu piuha. Vitutti näyttelijöiden salkkarit-ammattitaito.

Lakko

Demareiden suosikkileffa, mutta onko riittävän hyvä kityrunkkareille?

aimohaiku kirjoitti:Inland Empire
Mikä tässä sekamelskassa nyt sitten on viiden tähden arvoista?

Mitä tarkoittaa "viiden tähden arvoinen?"

RolloTomasi kirjoitti:

aimohaiku kirjoitti:Inland Empire
Mikä tässä sekamelskassa nyt sitten on viiden tähden arvoista?

Mitä tarkoittaa "viiden tähden arvoinen?"

Se tarkoittaa sitä, että vuokra-DVD:n kansi oli täytetty kriitikkoarvosteluilla, joissa IE oli arvioitu viiden tähden elokuvaksi. Ja minä, sivistymätön moukka, en ymmärtänyt siitä mitään.

aimohaiku kirjoitti:

RolloTomasi kirjoitti:

aimohaiku kirjoitti:Inland Empire
Mikä tässä sekamelskassa nyt sitten on viiden tähden arvoista?

Mitä tarkoittaa "viiden tähden arvoinen?"

Se tarkoittaa sitä, että vuokra-DVD:n kansi oli täytetty kriitikkoarvosteluilla, joissa IE oli arvioitu viiden tähden elokuvaksi. Ja minä, sivistymätön moukka, en ymmärtänyt siitä mitään.

Kriitikot nyt ovat mitä ovat, ei niille kannata antaa arvoa. (Tietenkin netin aikakaudella kaikki ovat kriitikoita - tai oikeastaan olivat jo ennen nettiäkin, mikä kait tarkoittanee sitä, ettei toisten mielipiteisiin kannata luottaa, ainakaan liikaa. Ajattele itse, ja katso sitä, mistä olet itse kiinnostunut, älä sitä mitä muut kehuvat tai suosittelevat jos eivät suosittele juuri sinulle, jne...)

EDIT: En vieläkään tiedä mitä viiden tähden leffa tarkoittaa.

The Scoop

Woody Allenin elokuva, jossa sivurooleissa Hugh Jackman ja Scarlett Johansson (TISSIT!) Ihan hauska pätkä, tosin Allen osaa jostain syystä omalaatuisuudellaan silloin tällöin ärsyttämään kovastikin. Änkytys ja elokuvan seisahtuminen Allenin roolisuoritusten aikana pitkästytti, mutta stoori oli aika kiva, ja näyttelijät hyvin valittu. Luokittelisin sarjaan "lauantai-iltapäivän elokuva".

***½

Suvinen kirjoitti:Tämä on aivan normaali käytäntötapa ja kaikkien tiedossa myös.

Niin on, mutta ilmeisesti jotkut menevät lankaan.

Duckzilla kirjoitti:Ratatouille. Brad Bird on nero. Menkää katsomaan se.

Kävin eilen katsomassa. Oli erittäin hyvä ja oikein herttainen elokuva. Pitää hankkia myös mahdollisia tulevia lapsia varten -arkistoon, kuten Ice Agekin. Animaatiot on kyllä kehittyneet sitten oman lapsuuden.

½

Becoming Jane - Jane Austenin jalanjäljissä

Löperö pukudraama Jane Austenista, joka yritti imitoida Austenin kirjoista tehtyjä elokuvia ja tv-sarjoja. Hienosti puvustettua historiallista Harlekiini-romantiikkaa, joka ei tehnyt kunniaa sosiaalisesti tarkkasilmäiselle oman aikansa kuvaajalle. Jane Austenin kirjat ovat liian usein nähty romanttisina lukemistoina, vaikka tarinat ovat itse asiassa julmia kertomuksia naisen asemasta ja naisena olemisen ehdoista 1800-luvun alussa. Anne Hathawaylla on liian isot silmät ja liian iso suu valkokankaalle. James McAvoy oli kylllä aika ihQ ja seksikäskin nyrkkejä heiluttelevana tulevana juristina.
Suosittelen oheislukemistoksi Carol Shieldsin elämäkertaa Jane Austenista:
http://www.loistopokkarit.com/index.php ... e%20austen

Atonement - Sovitus

Menin katsomaan elokuvan ihan edellisessä leffassa olleen James McAvoyn takia. Odotin negatiivisella tavalla korkealentoista taideleffaa, mutta se olikin kaikkea muuta kuin kevyt visuaalinen karamelli imeskeltäväksi. Kipeä, samalla uljas kertomus rakastavaisista, jotka joutuvat eroon toisistaan lapsen mustasukkaisuuden ja siitä johtuvan moraalittomuuden avustamana. En ole lukenut elokuvan pohjalla olevaan Ian McEwanin romaania, vaikka ko. kirjailijan muita kirjoja olen lukenut. Mielestäni elokuva tavoitti McEwanin omintakeisen kylmän, kuivan, julman ja samalla syvällisen tunteellisen kirjailijanäänen. Rakkaus, viha, julmuus ja mustasukkaisuus saivat oman korkeaveisunsa tarinassa, joka päättyy omatunnon kolkuttaessa yritykseen sovittaa. Keira Knightley oli kummalla tavalla ihana, vaikka onkin luurangon laiha. Jotakin jännää tuossa naisenkepakossa on. Suosittelen.

My Blueberry nights

En ole katsonut aikaisemmin ylistetyn Wong Kar Wain elokuvia. Ehkä silkkaa ennakkoluuloisuuttani. Olen kuvitellut, että Kar Wain elokuvissa patsastelevat vieraantuneet aasialaiset ihmiset kumman eksistentiaalisessa, mutta huiman visuaalisessa tuskassaan. Tämä on siis ensimmäinen elokuvakokemukseni Kar Wailta. Menin katsomaan elokuvan siksi, että sitä on moitittu ohjaajan keskinkertaiseksi tekeleeksi. Lisäksi minua kiinnosti nähdä, millainen Norah Jones on näyttelijänä.
Pidin elokuvasta kovasti. Musiikki, öisen kaupungin värit, Norah Jones ja jopa Jude Law olivat Wong Kar Wain kääräisemänä varsin sydämeen käyvä paketti. Tarina oli tuttu jo Shakespearen ajoista lähtien: tyttö tapaa pojan, molemmat menettävät rakkauden ja sitten ollaan erossa sekä koetaan surumielistä tuskaa, mutta kasvetaan ihmisinä. Norah Jones oli ihana! Voi että miten herttainen typykkä, vaikka en pidä hänen musiikistaan. Ja yleensä sliipatun ärsyttävä, metroseksuaalina häntäheikkinä esiintynyt Jude Law oli miehekkään rupunen. Tarina oli pieni, mutta elokuva karheanlämmin ja suloinen, jopa surumielisen romanttinen. Sopii hienosti vetisenkylmiin joulukuun iltoihin.

Friday the 13th part VII

En kyllä ymmärrä yhtään, kuinka Hohto-lehden kriitikko pystyi kehumaan tätä joskus kaikkien aikojen huonoimmaksi leffaksi. Jo itse juonikuvio ansaitsee enemmän:

Jason on ollut lammen pohjassa edellisen lopun osasta lähtien. Nyt kuitenkin lapsena siihen samaan lampeen puolivahingossa isänsä hukuttanut telekineettisiä kykyjä omaava tyttö saapuu paikalle ja yrittäessään herättää isänsä henkiin järvenpohjasta herättääkin hän vahingossa muutaman metrin päässä lilluvan Jasonin. Kuka olisi uskonut! Se ei kyllä selviä, että miksi isän ruumis on ylipäätään jätetty sinne laiturin alle ja Jasonin ruumis muutaman metrin päähän hänestä.

Logiikkaa uhmaillaan useammankin kerran, mutta se ei menoa haittaa. Esim. eräs tyttö lähtee hortoilemaan pimeään metsään ihastustaan huudellen, vaikka mikään ei viittaa siihen että poika olisi poistunut alakerrasta, jossa muukin nuoriso oli. Suomentaja tuo vielä oman mausteensa jännitystarinaan: eräs toinen neitonen kuvittelee tulleensa poikaystävänsä pelottelemaksi ja huutaa: “stop screwing around!” joka on pettämättömällä logiikalla kääntynyt muotoon: “lopeta jo ne sänkykeikat!”.

Tämä leffa on taattua taidetta. Mestariteoksesta jäädään kuitenkin, koska suurin osa goreilusta oli leikkailtu selkeästi hiivattiin.

Darjeeling limited

Katsoinpa ilman turhanpäiväisiä hömpötyksiä, kuten suomenkielistä tekstitystä (=lue: paikallisessa elokuvateatterissa).

Outoja heppuja, outo leffa. Ei silti tylsä, tai mistäs sitä tietää, oli eka kerta leffassa 1,5 vuoteen. Kaikki traileritki oli semmosia, että ton mä haluun nähä ja ton ja ton kans ja tonki.

Liikuttavin pätkä oli ku yks kakara kuoli. Perkeleen äitiys ko herkistää tollasille nii, että saa iha poru kurkus ol.

Emmää ny sit muuta keksi. Oli se ihan hyvä, ko kerran melkeen nauratti ja kerran melkeen porutti.