Kitinä

^Itse pelottaa raskautuminen varmaan just tuon haavoittuvuuden pelon takia siinä tilassa. Muutaman satkun yhteinen pankkilaina ei taas esimerkiksi pelota yhtään. Kumma juttu.

Eipä sillä etteikö tuo olisi oikeastaan vaan elämää mutta raskaana ei varmaan tunne olevansa samalla lailla vapaa tekemään omia valintojaan. Scary. Ja symppaus.

Moraalisaarnana voinee todeta, että raskaus/lapsen saaminen ovat heviä shittiä ja saavat itse kunkin tuntemaan vaikka mitä. Tästä syystä ko. juttuja ei kannata kokeilla tyyliin kattellaan nyt ja muuta skeidaa. Evoluution pistäessä ison vaihteen silmään pieni viaton ihminen vain vikisee eikä vie.

Toivottavasti aamu on ollut lämpimämpi. Yöllä on ehkä juteltu?

(Pupu; minähän en sano enää mihinkään juuri mitään koska olen jatkuvasti niin totaalisen pihalla kaikesta. *hym*)

Stinky kirjoitti:Ainakin on nestettä polvessa ja ens viikolla ortopedille. Great...

Ortopedillä käyty, en tullut hullua hurskaammaksi.
Mitä vittua tarkottaa palpaatioarkuus, lateraalimeniski, diskoidi meniski? Ja kaikki muut latinan kieliset sanat tossa paperissa.. Ei se lääkäri sanonut muutakun että nestettä polvessa ja jotain vikaa siinä on. JOTAIN VIKAA!!11 Paljonpa tuo minuu auttaa

Palpaatioarkuus on ainakin arkuutta sormin tunnusteltaessa. Noita muita ei hevosen klinikkapapereissa ole vielä näkynyt

Edelleen karmea flunssa, huomenna kokeilen taas töihin.

Stinky kirjoitti:Ortopedillä käyty, en tullut hullua hurskaammaksi.
Mitä vittua tarkottaa palpaatioarkuus, lateraalimeniski, diskoidi meniski? Ja kaikki muut latinan kieliset sanat tossa paperissa.. Ei se lääkäri sanonut muutakun että nestettä polvessa ja jotain vikaa siinä on. JOTAIN VIKAA!!11 Paljonpa tuo minuu auttaa

Eiks meniski oo kierukka? Kysy Davelta, se tietää ainaski.

Suvinen kirjoitti:Tänään oikeastaan vasta tajusin, miten maassa olenkaan asiasta.

Mun on vaikea arvioida, millaisten juttujen lukeminen on liian rankkaa, joten toivon että jos et haluaisi kuulla mitään tällaista, niin jätät koko jutun omaan arvoonsa. Sanon kuitenkin, koska pidän tätä älyttömän ratkaisevana: yritä pystyä kertomaan.

Ennen kertomista juttu tuntuu aina pahemmalta kuin sen jälkeen (kriisivaiheen mentyä ohi). Jos et kerro, se jää ikuisesti välillenne epämääräisenä ikävänä fiiliksenä, jonka molemmat huomaavat vähintään alitajuisesti. Ihmiset törttöilevät välillä, sille ei voi mitään. Parhaimpana välit pysyvät, jos törttöilyjä ei salailla. Kun mies huomaa miten kovasti sinua harmittaa, hän luultavasti uskoo että todennäköisyys mokata uudelleen on häviävän pieni.

Vai onko se asia sellainen, jonka molemminpuolinen tiedostaminen ei missään tapauksessa voi johtaa mihinkään muuhun kuin siihen, että jäät yksin? Siinäkin tapauksessa, jos olisin tuossa tilanteessa, yrittäisin kertoa. Nimittäin ainoa asia, joka on mielestäni vielä vaikeassa tilanteessa yksin jäämistäkin pahempaa, on yksinäisyydeltä tuntuva yhdessäolo. Ja isojen asioiden kertomatta jättäminen johtaa helposti juuri siihen.

Kirjoita vaikka meili, jos kasvokkain kertominen on liian vaikeaa (ja sano jos et halua tällaisia kommentteja, niin tiedän lopettaa).

Tilanne on varmasti hankala ja paskamainen ja jaksamisen äärirajoille vievä jo muutenkin. En tiedä lohduttaako se yhtään, että paska on kuitenkin vain välivaihe, joka loppuu joskus. Se pitää vain yrittää kestää ja toimia tilanteessa osaamisensa ja jaksamisensa mukaan. Voimia!

EveryWoman kirjoitti:Kun mies huomaa miten kovasti sinua harmittaa, hän luultavasti uskoo että todennäköisyys mokata uudelleen on häviävän pieni.

Koska mies ei enää jätä meseä auki. Itsekin aikoinaan kuvittelin, että yksityisyyden kunnioittaminen kuuluu seurusteluun. Mutta ihan moraalisaarnaamatta koko Suvisen tragedia huvitti sen takia, etten näe meseä ja irliä toisiaan vastaavina.

38,1 °C.

Olin niinku välittömästi illallisen laiton jälkeen alkamassa puuhaamaan ranskalaista manikyyriä, niin katos perkules leikkasin parsakaalia hieman liian innokkaasti ja vetäsin mojovan siivun pois vasemmasta keskisormen kynnestä. Onneksi vaan kynnestä, mutta täydellisen tasainen manikyyri ei tule onnistumaan, ellen napsi muita yhdeksää, enkä taatusti napsi.

Sigh. Life's a bitch.

Suvinen kirjoitti:Juteltiin, ja kaikkea hullua moskaa tuli ulos mutta luojan kiitos en kertonut tötöilyistäni.

Tötöily = Sait hänen avoimesta meselokistaan esille uusia tietoja hänestä? Ehkä "tötöilystä" olisi kuitenkin syytä avautua jotta jatkokeskustelu olisi edes mielekästä? Älkää nyt ainakaan juuttuko siihen mitä toinen ymmärtää kysymättä kertoa, jos kerran kyseiset asiat kuitenkin vaivaavat. Siitäkin voi toki samalla keskustella, miksi hän ei ole asioistaan avautunut oma-aloitteisesti.

Vähän niinkuin että jos vaikka saa selville toisen pettäneen, nostaa samantien kissan pöydälle jotta päästään keskustelemaan itse asiasta, eikä vain jaaritella asian sivusta.

Ja vähän skitsoilen kun tuo ei oikeastaan kysynyt, mitä on sattunut tai onko jotain tapahtunut.

Käsitin aiemmasta että se oli kysynyt sinulta suoraan onko jokin hätä. Jos olet antanut ymmärtää että ei, vastuu siirtyy sinulle.

Mietin että josko se jotenkin hämärästi tajusi mistä on kyse, mutta ei halunnut kysyä. En tiedä. Tavallaan toivon että se arvaisi eikä mun tarvitsisi selittää vaan se tajuaisi kyllä miksi on niin kamala olo.

Tuo kuulostaa klassiselta naisen ja miehen kommunikaatiokatkokselta. Kannattaa kertoa miehelle suoraan mistä kenkä puristaa, jos haluaa keskustella. Älä kiusaa itseäsi ja toista, telepatia ei toimi naisten ja miesten välillä.

Omalta osaltani voin sanoa että annan todella paljon arvoa sille että toinen osapuoli uskalsi (lopulta) nostaa kissan pöydälle uutteran guuglettamisensa luomien epäilysten ja kysymysten osalta, jotta päästiin keskustelussa ja asioissa eteenpäin. En olisi ilman sitä osannut arvata että häntä vaivaa jokin tietty asia kovasti. Joko hän peitti sen minulta kovin hyvin, tai sosiaalinen perssilmäni oli vain sokea.

nowaysis kirjoitti:Rakastelulomasta sais toki kelan päivärahaa. Ellei nyt työnantaja maksais.

Nyt pitää ymmärtää, että paneminen ja rakastelu ovat kaksi eri asiaa. Jokainen rakastelkoon omalla ajallaan, mutta paneminen voidaan hoitaa toki työaikana.

Suvisen keissiin ei ole muuta lisättävää kuin se, että "kuka v*ttu on niin tyhmä, että säilöö sätti- ja meseloginsa tietokoneelle, jolle muillakin ihmisillä on pääsy?"

^En halua maalailla piruja seinälle, enkä tällä ota kantaa Suvisen tilanteeseen. Kolme vaihtoehtoa: joko ei tiedä että ne säilötään, jättää ne tahallaan sinne, jotta toinen voi niitä nähdä tai sitten kolmas eli haluaa säilä ne ja palata aina välillä kultaisiin aikoihin. Itse toteutin aikoinaan kolmatta vaihtoehtoa.

Anyway, olen joskus todennut että jos mies poikkeaa kaidalta tieltä niin on parempi olla jäämättä kiinni tyhmällä tavalla. Epätaydellisen ihmisen olen voinut naida, mutta en helvetti vie saatanan tyhmää :)

Voisin laittaa tähän kestopäivityksen: päänsärky. Joka saatanan päivä nykyään. Vituttaa.

Suvinen kirjoitti: Miespuoliset kommentit olivat tervetulleita. Kysyisin vielä, että kuinka isosti itse suuttuisitte, jos saisitte kuulla oman vaimokkeenne tehneen jotain yhtä ääliömäistä? Vai harrastaako ne sellaista muutenkin? Onko se välitön eron paikka, kilahtaisitteko, heruisiko yhtään ymmärrystä? Olin jo päättänyt, etten kerro kuin ehkä sitten joskus, kun kykenen ajattelemaan asiaa saamatta hermoromahdusta. Kuten vaikka kymmenen vuoden päästä.

Lueskeskelin lävitte kirjoitteluasi ja aikamoisen sopan olet itsellesi kehittänyt. Mutta mitä sain selvää ukkelistasi, niin käsittääkseni aika hyväsydäminen ja vastuuntuntoinen olento on. Ehkäpä hän voisi kestää "petoksesi", jos kerrot mitä kävi ja miksi. Jossei tämmöistä tilannetta ole ollut aikaisemmin, niin voisi kuvitella että anteeksiantaminen olisi mahdollistakin...

Mitä henkilökohtaisesti olen mieltä asiasta? Noh, on tuo kyllä erittäin vakava luottamusrikos, rinnastettavissa tekstareiden lukemiseen ilman lupaa. Itse pystyisin antamaan anteeksi, mutta tiedän etteivät kaikki voi.
Tietty perinpohjaiset keskustelut asiasta täytyisi pitää että kaikki seikat saataisiin selville ja ilma puhdistettua.

Ja siitä kertomisesta, olen täysin EW:n linjoilla, täytyy kertoa tai se asia jäytää sinua vielä myöhemminkin. Olen aina kuvitellut että kertoisin jos pettäisin, tuskin itse pystyisin elämään itteni kanssa jos pettäisin toisen luottamuksen ja en kertoisi...

Tsemppiä jatkoon

Suvinen kirjoitti: Miespuoliset kommentit olivat tervetulleita. Kysyisin vielä, että kuinka isosti itse suuttuisitte, jos saisitte kuulla oman vaimokkeenne tehneen jotain yhtä ääliömäistä? Vai harrastaako ne sellaista muutenkin? Onko se välitön eron paikka, kilahtaisitteko, heruisiko yhtään ymmärrystä?

Ei tuo nyt mikään eron paikka ole. Jos teillä on takana pitkä historia ja luottamusta molemmin puolin sekä rakkautta, voit kertoa asian ilman pelkoa jätetyksi tulemisesta.

Tottakai asia on paska juttu ja iso kupru suhteessa, mutta ei mitenkään ylitsepääsemätön. Vaatii pitkiä keskusteluja ja ennenkaikkea aikaa, jotta tilanne normalisoituu.

Mutta itse en suosittele kertomaan, vaan luotan tässä sinuun ja päätökseesi oli se mikä tahansa. Olet kuitenkin sen verran järkevän oloinen ihminen, että tiedät mikä juuri sinulle ja suhteellesi on parasta.

Suvinen kirjoitti:Miespuoliset kommentit olivat tervetulleita. Kysyisin vielä, että kuinka isosti itse suuttuisitte, jos saisitte kuulla oman vaimokkeenne tehneen jotain yhtä ääliömäistä? Vai harrastaako ne sellaista muutenkin? Onko se välitön eron paikka, kilahtaisitteko, heruisiko yhtään ymmärrystä? Olin jo päättänyt, etten kerro kuin ehkä sitten joskus, kun kykenen ajattelemaan asiaa saamatta hermoromahdusta. Kuten vaikka kymmenen vuoden päästä.

Suuttuisin, hiljaisen pahasti ja kävisin lenkillä, tulisin takaisin, joisin kupin kahvia ja unohtaisin ... johtuen pääasiassa siis siitä, että tolokun häseltäminen ja kämmäily kuuluu asiaan, puolin ja toisin.

Kissa pöydälle nyt vaan, kymmenen vuoden päästä se on jo kissakala ellei peräti sinivalas.

Suvinen kirjoitti:ihan helvetinmoisen mustasukkaisuuden ja omistushalun nuo jutut herättivät, samoiten kun itseinhon, häpeän ja riittämättömyyden tunteen.

´
Hei kamooon. Sä olet raskaana. E sellaista naista olekaan, joka raskaana olessaan olisi täysillä matkassa ja jokainen isäksi tuleva mies sen kyllä tajuaa. Käytä tilaisuus hyväksi ja kerro asiat. Saat raskaana olleessasi anteeksi ihan mitä tahansa.

Tai sitten odota synnytykseen ja siitä pari kuukautta eteenpäin. Silloin nuppisi on taas entisissä kuosissa ilman järkyttävää hormoni ja tunneaaltoa.

Suvinen kirjoitti:Itse luulen asian olevan yksinkertaisesti niin, että keskustelut jäävät sinne ihan automaattisesti tallentelematta nykyisessä meseversiossa,

Windows Live Messenger 2008
Tools > Options
Message History -kohtaan rakseja ruutuun sen mukaan, säilötäänkö vaiko eikö, ja jos kyllä niin minne.
Ihan täysin käyttäjän päätettävissä/vaihdettavissa.

Asiasta sen verran, ettei minusta moisen jutun takia kannata suhdetta poikkasta jos homma muuten toimii.

Toi mesen viestien säilöntä on muuten hyvä sitten kun nämä toisen polven kitinäläiset varttuvat. Nykymukulat kun tuppaavat kiusaamaan ja haukkumaan toisiaan vaikka miten päin eikä se koulukiusaus kouluun lopu. Ei mene ihan juupas-eipäs-leikiksi raggarien vanhempien kanssa kun on näyttää meselogit.

Ei kannata kertoa niitten viestien lukemisesta mitään.
Ja unohda vaan itsekin mitään lukeneesi edes.

Kyllä se on sellainen yksityisyyden loukkaus ettei sitä kaikki anteeksi voi antaa vaikka ymmärtäisikin miksi tuli luettua.
Ehkei asiasta koskaan puhuttaisi enää mitään mutta siellä se olisi kuitenkin turhana lastina.

Aika olematon juttu kaiken kaikkiaan. Enemmän syytä toisessa puolessa, jos kerran jotain nettiseksiä tai muuta skeidaa harrastaa. Vaikkei yhtä vääryyttä oikaista toisella, toiset vääryydet ovat väärempiä kuin toiset. Vaikka luottamus on tietty tärkeä juttu, yleensä eniten älähtää se, jonka toimet ovat valonarempia.

^Tiettävästi nämä nettisekstailut ovat tapahtuneet silloin kun eivät ole enää yhdessä olleet, joten sinänsä en näe siinä mitään pahaa tapahtuneen. Tottakai se vituttaisi ketä tahansa nähdä tälläista jälkikäteen, mutta ei se mitään petturuutta tmv. ole.

Rouva Pupu kirjoitti:^Tiettävästi nämä nettisekstailut ovat tapahtuneet silloin kun eivät ole enää yhdessä olleet, joten sinänsä en näe siinä mitään pahaa tapahtuneen.

Niin minäkin olin lukevinani, ajattelin vain, että ehkä asioita on kelattu jälkikäteen vielä uudestaan. Sinänsä olisihan se kiva/suositeltavaa/avoimuutta osoittavaa, että tuollainen asia esitettäisiin rehellisesti ilman Mesen jäämistä auki vahingossa tai tahallaan. Toisaalta mustasukkaisuus saattaa aiheuttaa ajan kanssa hyviä eroottisia viboja, joten molempi parempi.

Öö, tyypeille on tulossa lapsi ja ne nilittää jostain vitun meselogeista..

Jouduinko mä johonkin hetkelliseen intterwebbivääristymään ja tää palsta morffas demin kanssa?

Äiskä: "Moi, luin sun viestikeskustelusi. Väärin tein, hävettää. Shoot me. Ne viestit vitutti ja oloni on entistä epävarmempi. Siksihän niitä viestejä urkin, koska olen hieman urpo. Mutta jatkossa haluaisin olla vähän vähemmän urpo, ja taata sen että kumpikin tietää millaiseen urpoon on sitoutumassa. Haluatko edelleen nussia sitä muijaa vai onko mun kanssa kivempi?"

Iskä-repla nro. 1: "Voi saakelin saakeli! On ehkä kamalinta ikinä lukea toisen mesesekstailuja, varsinkin kun tämän ihmisen kanssa pitäis niinku perhettäkin perustaa.., että taitaa tulla se ero nyt. Kynnyskysymys minulle."

TAI:

Iskä-repla nro. 2: "Perkele! Enempi kuin mua vituttaa sun vakoilus, mua hävettää se et oon nettirunkkari. Nyt kävi näin. Valitsen: neiti x-henkilön/ villin sinkkuisyyden/sinut. Kiva kun kerroit nyt, niin ei tartte sitten tätä terapiassa hinkata kymmenen vuoden kuluttua."