Päivän uutiskatsaus

[aasi]

Mun mielestäni parempi kysymys olisi, onko haluaako Dave kännyn A vai kännyn B jos ne ovat muuten identtiset, mutta A:n toiminta aika on kovalla surffauksella alle 24 tuntia ja B:n tuplasti enemmän.

Ilman muuta B, jos laitteissa ei ole muuta eroa.

Paljonko maksaisit B:stä enemmän kuin A:sta, jos tosiaan muuta eroa ei olisi?

[NuoriDaavid]

Jos akkuvalmistaja saa samaan hintaan tehtyä tuplasti tehokkaamman akun, hän tekee sillä paljon rahaa. Kehittyi kännyköiden virransäästö tai ei.

Eli jos bensan valmistaja kehittää bensalitran jolla 10 kilometrin sijaan ajaakin 20 kilsaa, tekisi bensan valmista sillä paljon rahaa?

.

Älä nyt viitsi näytellä tyhmää.

Akkuvalmistajien tuotteita ei nykyään kysytä juurikaan sähköautoihin, koska niitä myydään niin vähän, koska niiden toimintasäden hintaan nähden on niin huono. Jos toimintasäde tuplaantuisi tai hinta puolittuisi toimintasäteen pysyessä ennallaan, sähköautojen myynti räjähtäisi ja akkuvalmistaja tekisi paljon rahaa.

[NuoriDaavid]

Mun mielestäni parempi kysymys olisi, onko haluaako Dave kännyn A vai kännyn B jos ne ovat muuten identtiset, mutta A:n toiminta aika on kovalla surffauksella alle 24 tuntia ja B:n tuplasti enemmän.

Ilman muuta B, jos laitteissa ei ole muuta eroa.

Mä surffaan kännyllä paljon ja kyllä mun Lumian akku loppuu joskus siten, että siitä on haittaa.

Mutta sähköautoissahan se todellinen hyöty tulisi.

Musta tuntuu että sun Dave pitäs rajottaa tota surffaamistas. Siitä voi kasvaa karvoja käsiin rtai tulla vaikka sokeeks.

Ok, sä oot oikeassa ja mä oon väärässä.

[masa]

Älä nyt viitsi näytellä tyhmää..

Tässä tapauksessa tuo näyttelijän Oscar menee kyllä sinne päähän.

[NuoriDaavid]

Älä nyt viitsi näytellä tyhmää..

Tässä tapauksessa tuo näyttelijän Oscar menee kyllä sinne päähän.

Siis etkö ihan oikeasti tajua, että jos akkuvalmistajan markkinat räjähtäisivät sähköautojen kysynnän räjähtäessä, niin valmistaja tekisi paljon rahaa. Mä toivon, että sä trollaat.

[Nergal]

Te ootte kyllä oikeestaan aika söpöjä. Vähän sellasia "Mun isillä on isompi auto kun sun isillä"

[masa]

on helvetin turhauttavaa hakea viinejä stokkan kellarissa kun yhtä hakua saa odotella yli minuutin.

Nämä first world-probleemat ovat kyllä todella sydämen särkeviä tarinoita..

[sivustahuutaja]

Mun mielestäni parempi kysymys olisi, onko haluaako Dave kännyn A vai kännyn B jos ne ovat muuten identtiset, mutta A:n toiminta aika on kovalla surffauksella alle 24 tuntia ja B:n tuplasti enemmän..

Olet väärässä. Markkinoilla homma toimii niin, että alakynteen jäänyt valmistaja alentaa hintojaan. Relevantiksi kysymykseksi siis jää hintaero ja tuon perusteella voidaan sitten arvioida eri valmistajien peliliikkeitä ja hintatason muodostumista.

Sinun mallissasi pienikin ero jotaisi 50-50 markkinan täydelliseen kallistumiseen toisen valmistajan suuntaan, kun todellisuudessa tulos olisi 10% hintaerolla vaikka 40-60.

[urpiainen]

http://www.hs.fi/politiikka/Keskusta+Ha ... 5556704645

Voisko joku toimittaja ihan mun mieliksi keskittyä niihin kahteen ainoaan pointiin, joilla tässä varuskuntalakkauttamis-jupakassa on jotain väliä:
(i) Tässä nyt pitäisi säästää noin niinku kansantalouden näkökulmasta, eikä vain armeijan budjetin näkökulmasta, ja tällöin nämä varuskuntalakkautukset ovat aika pikkukaloja siihen nähden, että jostain syystä ei haluta siirtyä paljon valikoivampaan asevelvollisuuteen ja paljon lyhyempään palvelusaikaan.
(ii) ainoa varuskunta, jonka lakkauttamisella olisi merkittäviä positiivisia vaikutuksia, on Santahamina, mutta sitä nämä urpot eivät saa tehtyä sitten millään.

[NuoriDaavid]

Mun mielestäni parempi kysymys olisi, onko haluaako Dave kännyn A vai kännyn B jos ne ovat muuten identtiset, mutta A:n toiminta aika on kovalla surffauksella alle 24 tuntia ja B:n tuplasti enemmän..

Olet väärässä. Markkinoilla homma toimii niin, että alakynteen jäänyt valmistaja alentaa hintojaan. Relevantiksi kysymykseksi siis jää hintaero ja tuon perusteella voidaan sitten arvioida eri valmistajien peliliikkeitä ja hintatason muodostumista.

Sinun mallissasi pienikin ero jotaisi 50-50 markkinan täydelliseen kallistumiseen toisen valmistajan suuntaan, kun todellisuudessa tulos olisi 10% hintaerolla vaikka 40-60.

Varmasti tosiaan se toinen pudottaisi hintaa. Mutta lopputulos kuitenkin olisi se, että jos kännyt olisivat muuten samanlaiset, paremmalla akulla toimivan valmistaja tekisi enemmän rahaa.

[Bluntly]

Laitteina luurit ovat koon, painon, akkukeston ja tehon puolesta aika lailla kunnossa kun mietitään mitä luurilla nyt yleensä on tarkoitus tehdä.

Pidä ihan vapaasti mielipiteesi, mutta minusta eivät ole. Kaikki älyluurit ovat liian leveitä helppoon käyttöön, mutta parannus vaatii tekniikan kehittymistä eli on päästävä näytöstä eroon. Teho on hyvinkin rajoittunut, mutta eiköhän sekin helpotu nopeasti.

Mutta meikäläiselle tärkein yksittäinen kriteeri puhelimelle on akun kesto. Piste.

[Hans Jörgen]

Eli jos bensan valmistaja kehittää bensalitran jolla 10 kilometrin sijaan ajaakin 20 kilsaa, tekisi bensan valmista sillä paljon rahaa?

Ongelmana on vaan se, että ssinä missä autovalmistaja on onnistunut pienentämään moottorin polttoaineen kulutusta 50%, on hän samalla lisännyt auton elopainoa 80%

Tää ei nyt oikein auennut. Jos tuollainen ihmebensa keksittäisiin, niin totta meisselissä se korvaisi vanhan bensan tyystin, mikäli ihmebensan tuotantokustannukset ovat alle tuplat nykybensan kustannuksista. Tällöin myös bensan hinnan laskeminen tuottaisi lisää voittoja tuottajilleen, joten diilissä voittaisivat sekä tuottajat että kuluttajat (voittoa maksimoiva yritys siirtää teknologian tuoman tuotantokustannusten alenemisen hintoihin, jopa monopolin tapauksessa).

Miksi auton elopaino lisääntyisi 80%:lla? Jos keskim. auto painaa vaikkapa 1000kg ja keskim. tankin koko on vaikkapa sata litraa, nousisi auton paino näin ollen 1800kg:aan ja litran massaksi tulisi 18kg. Olisiko ihmebensa siis liian tiheätä vai mistä moinen laskelma?

Ilmeisesti kuitenkin tarkoitit, että ihmebensaa tankattaisiin enemmän kuin nykybensaa, ja auton paino nousin siksi. Minkä kokoisella tankilla saadaan aikaiseksi tuo +800kg:n painonnousu, jos ihmebensa painaa karkeasti saman verran litralta kuin nykybensa? Olettaen bensalitran painoksi vaikkapa 1kg, tulisi sadan litran tankki korvata 900 litran tankilla. Miksi?

Ilmeisesti kuitenkin tarkoitit, että polttoaineen määrä nousisi 80%:lla, jolloin tietenkään auton massa ei nouse 80%:lla (ellei auton massa = täyden polttoainetankin massa), vaan tankatun polttoaineen massa kasvaa 80%:lla. Miksi ihmebensaa pitäisi tankata yhtään enempää kuin nykybensaa, eikö luonteva suunta olisi juuri päinvastainen, kun samalla bensamäärällä nyt ajaisi tuplasti pidempään?

Jotta yhtälösi pätisi, tulisi ihmebensan massan olisi käsittämättömän suuri nykybensaan nähden tai vaihtoehtoisesti ihmebensaa tankattaisiin käsittämättömiä kertamääriä käsittämättömän isoihin tankkeihin. Kumpikaan vaihtoehto ei äkkiseltään kuulosta ihan täysin vedenpitävältä teorialta.

Ilman matemaattista viisastelua summaan taloustieteellisenä perusasiana, että visioimasi ihmebensa tekisi keksijästään/sen implementoijasta heittämällä maailman rikkaimman ihmisen.

[sivustahuutaja]

^ näytöllisiä älyluureja on tarjolla kaikissa leveyksissä. Näyttö taas ei ihan hetkeen ole häviämässä. Tietenkin ajatuksia lukeva fuusiokäyttöinen teleporttikännykkä olisi paras, mutta reaalimaailman tarpeisiin nykyluurit ovat raudan puolesta enemmän kuin päteviä. En tosiaan ymmärrä mihin esim. Prossutehoa tarvitaan kun raskaammat palvelut voidaan tuottaa muualla kuin päätteenä toimivassa kännykässä. Ei sen luurin tarkoitus ole olla työasema. Tuohon käyttöön on ihan eri vehkeet. Tää on vähän kuin jonkun mielestä henkilöautossa olisi liian suuri kulutus ja kyvyttömyys vetää täysperävaunullista tukkeja.

[NuoriDaavid]

^ näytöllisiä älyluureja on tarjolla kaikissa leveyksissä. Näyttö taas ei ihan hetkeen ole häviämässä. Tietenkin ajatuksia lukeva fuusiokäyttöinen teleporttikännykkä olisi paras, mutta reaalimaailman tarpeisiin nykyluurit ovat raudan puolesta enemmän kuin päteviä. En tosiaan ymmärrä mihin esim. Prossutehoa tarvitaan kun raskaammat palvelut voidaan tuottaa muualla kuin päätteenä toimivassa kännykässä. Ei sen luurin tarkoitus ole olla työasema. Tuohon käyttöön on ihan eri vehkeet. Tää on vähän kuin jonkun mielestä henkilöautossa olisi liian suuri kulutus ja kyvyttömyys vetää täysperävaunullista tukkeja.

Tätä lumian selainta kehutaan nopeaksi, mutta ei tää renderöi raskaampia nettisivuja riittävän nopeasti. Lisäteholle olisi käyttöä.

[Bluntly]

^ näytöllisiä älyluureja on tarjolla kaikissa leveyksissä.

No eipä osunut eteen silloin kun olin hankkimassa. Toki asiaan vaikuttaa saakutin lyhyet nakkisormet ja edellisestä johtuva pieni muna, jota pitää kompensoida kännyn prossuteholla kun rahat ei riitä hummeriin.

[sivustahuutaja]

^ olet siis paikallistanut hitauden luuriin vertaamalla wlanin yli saatuihin nopeuksiin?

[masa]

Tää ei nyt oikein auennut.

Autojen massa on miltei kaksinkertaistunut 30:ssä vuodessa. Vaikka polttoaineen kulutusta on saatu kehityksen myötä vähennetttyä radikaalisti, on kulutus vieläkin litroissa samaa luokkaa kuin 70-luvun autoissa. Siis jos otetaan viivalle vaikka Taunus 1.6L vs. Mondeo 1.8L eikä mikään litrahirmu V8.

implementoijasta heittämälä maailman rikkaimman ihmisen.

Kunhan se ei vaan maksaisi 20 000 taalaa litralta, kuten tuo akku.

[NuoriDaavid]

^ olet siis paikallistanut hitauden luuriin vertaamalla wlanin yli saatuihin nopeuksiin?

Joo. Koskee siis raskaita sivuja. Latautuvat yhtä hitaasti wlanilla ja 3g:llä. Kitinän renderöi noin sekunnissa, mutta raskaisiin sivuihin menee sekunteja.

tän http://www.theverge.com/

Saaminen kokonaan valmiiksi kestää n 30 sekuntia.

[Gat]

No mä taas luen Dennettiä pikemminkin siten, että toimintaa - siis jotain sellaista, joka on enemmän kuin fyysinen liike, eli jolle voidaan antaa rationaaliset perustelut eikä vain fyysisiä syitä - ei itsessään olekaan. Hermojärjestelmämme tuottaa erilaisia reaktioita erilaisiin ärsykkeisiin (puhdasta fysikaalista liikettä fysikaalisin syin, ei rationaalisia perusteita), vähän niinkuin reflekseinä. Osa reaktioista on vain sellaisia, että eläessämme sosiaalisessa vuorovaikutuksessa, meidät haastetaan oikeuttamaan reaktiomme sosialisesti hyväksyttävällä tavalla, ja tällöin uudelleen kuvaamme reaktiot kielellä, jossa reaktioille annetaan rationaalisestii perusteltavissa oleva (sosiaalisesti hyväksytty) sisältö. Tämän narratiivisen upotuksen kautta reaktioista tulee toimintaa. Näin ollen en usko - ja näin luen, vaikka toki vähemmistössä tässä olenkin, myös Dennettin tuoreempia kirjoituksia - tietoisuuden, joka siis on merkityksellisten tekojen merkityksen antaja, olevan "aivojen emergentti fysiologinen ominaisuus ja puhtaasti fysiologinen ilmiö", vaan katson tietoisuuden olevan sosiaalinen status, joka oikeuttamisen kielipeleissä annetaan tietyille fysiologisille objekteille, ja siten pitkälti sosiaalis-normatiivinen ilmiö.

Olet ollut liikaa sosiologian laitoksella, jos pidät tietoisuutta sosiaalisena konstruktiona Tuskin sitä nyt sentään tarkoititkaan, vaikka noin mä sun tekstisi ymmärrän.
Kyllä mun mielestäni aivot ovat tietoisia omasta olemassaolostaan ilman, että tarvitaan mitään sosiaalista aspektia.

En todellakaan väitä olevani Dennetin mallin asiantuntija, mutta mun mielestäni olet kyllä väärässä, jos liität sosiaalisen aspektin tietoisuuteen.

Mä olen eittämättä ollut liikaa sosiologian laitoksella, mutta kuten mustasta kirjastasi varmasti selviää, kun oikein tarkkaan luet, mä olen myös entinen Dennettin oppilas (ainakin yhden lukukauden ajalta...). Ja kyllä mä nyt pitäisin kiinni siitä, että Dennettin teoriassakin muiden eläinten kuin ihmisen mielet eivät yllä propositionaalisilla sisällöillä operoivaan tietoisuuteen käsitteellisen ajattelun merkityksessä (mitä kai esimerkiksi oman olemassaolon sisällölliseen reflektointiinkin tarvitaan) pitkälti tai pääasiassa siksi, että he eivät pääse osalliseksi intersubjektiivisesti luotuun ja ylläpidettyyn (ja siten yksilön näkökulmasta objektiivisiin merkityksiin kykenevään) kieleen. Tässä mielessä täysimittainen inhimillinen tietoisuusn tai persoonallinen minuus, jossa olemuksellista ovat nimenomaan propositionaaliset asenteet ja käsitteellinen ajattelu, on tosiaan pitkälti sosiaalinen konstruktio, jonka ennakkoehtona on kuitenkin varsin monimutkainen fysiologinen apparaatti, joka toki kykenee aistimuksiin, tunetemuksiin (mutta ei mielen sisältöihin) jne. ihan riippumatta mistään sosiaalisesta.

Ajattelu on loogisesti sidoksissa kielellisiin merkityksiin, ja kuten jo Wittgenstein opetti, yksityinen kieli on mahdoton, vaan edellyttää aina yhteisöä. Kuten vaikkapa susilapsista tiedämme. Ei tämä ole mitään kovin radikaalia sosiaalista konstruktivismia; johan Suomen johtava ateisti-materialisti Ilkka Niiniluotokin jo 90-luvulla kirjoitti, että minuus on aina sosiaalisen todellisuuden konstruoima sosiaalinen objekti.

Tuosta Benjamin Libetin kokeesta oli hiljattain televisiossa yksinkertaisempi versio. Tai ymmärtääkseni siinä vain käskettiin painamaan nappia koska lystää ilman tuon Libetin kokeen viisarin asennon katsomista. Silloin viive tiedostetun painamisen ja aivösähkökayrän aktiviteetin välillä saattoi olla useita sekunteja.

Kovin pehmeällä pohjalla mielestäni silti ollaan tuosta teoretisoidessa. Eri yksilöillä on eri tilanteissa eri tasoja, mitkä ajatukset koetaan tietoiseksi ja mitkä ei. Jotkut esimerkiksi muistavat unensa tarkkaan ja osaavat ohjatakin niitä. Kaltaiseni pakkoneurootikko taas on liiankin minätietoinen ja tunteitaan tarkkaileva. Jos sitten testataan reaktiota ulkoiseen ärsykkeeseen, niin ihmisen reaktioaikahan on parhaimmillaan kolmasosaskunti tai jopa vähän alle. Ja silloin ei reagoida refleksinä, vaan harjoitellut saattaa toimia täysin tarkoituksenmukaisesti ja sen tiedostaen. Esimerkiksi jarruttaa ja väistää autolla, ampua osuva pikalaukaus revolverilla tai lyödä toista nyrkkeilijää vain hetken näkyvän suojauksen aukon kautta. Noinpäin, huomioonottaen hermoston aiheuttaman viiveen, väliaika tarkoituksellisen ja ohjatun toiminnan aloittamisen ja vastaavan aivoimpulssin välillä täytyy olla inhimillisesti katsoen mitätön.

Daniel Dennettiltä olen lukenut vain "Lumous murtuu" -kirjansa. Pidän ehkä enemmän kuin Dawkinsin vastaavasta ateismikirjasta. Tästä edellä käsitellystä mallista olen kuullut vähemmän. Paitsi että Dennettiin mukaan meissä olisi monta minää, ja onhan se niin jo kyökkipsykologisesti (Siis kun en masentuneena saa unta niin kuka motkottaa minulle mielessäni ja kuka yrittää saada sen vaikenemaan? Kuka ohjaa uneni? ) Tuossa edellä olevassa linkissä on toki vähän muuta, mutta mielestäni ei mitään mullistavaa. Saattavat olla oikeassa ne, jotka syyttävät Dennettiä "olkiukkoilusta". Elävistä "pikku-ukko kartesiolaisessa teatterissa" -mallin kannattajista kun en ole kuullutkaan.

Eläinsuojelumyönteinen kun olen, ja vaikka kuinka Dennettin ateismijutuista pidän, olen ollut pikkusen ärtynyt miten Dennett vaikuttaa halveksivan eläimiä. Yhdessä TV-ohjelmassa vuosia sitten Dennett paheksui modernia eläinälytutkimusta. Käyttäen esimerkkinä kaikista mahdollisesta fiksumpien eläinten tutkimuksesta jostain tyhmästä käärmeestä löydettyjä kognitiivisia kykyjä, kun taas Dennettin mukaan pitäisi kysyä "which snake?" tuon jaetun tietoisuuden teoriansa mukaan. Ja paasasi että sellaista eläinten tietoisuuden tutkimusta ja julkisuutta on liikaa, vaikka pitäisi olla täsmälleen päinvastoin. No vittu, koskeehan tuo Dennettin malli nimenomaan ihmistäkin, eikä ole mikään syy norata uusia havaintoja eläinten kyvyistä.

Toisessa ohjelmassa aiemmin Dennett selitti tuota, että ei voi olla ajattelua ilman kieltä, ja jos todistetaan että on, niin sitten Dan Dennett on väärässä. Taitaapa olla.

Eläinten henkisistä kyvyistä on paljon uutta tietoa. Klassisen itsestä tietoisuuden testin peilin kanssa läpäisevät ainakin ihmisapinat ja niinkin erilaiset lajit kuin harakat ja norsut. Kuitenkaan kaikki periaatteessa samantasoiset lajit eivät vielä peilitestiä läpäise, joten mahtaako se sittenkään olla hyvä mittari itsen tiedostamiselle? Sellainenkin selitys on, että kun häntäapinat tunnistavat peilistä toverinsa mutta eivät itseään, niin saattaisi olla että vaikka ne tiedostaisivat itsensä yksilöinä, ne ovat vain niin helvetin tyhmiä etteivät voi käsittää että oman kropan ulkopuolinen kuva itsestä on myös itse. Ja onko itsensä tiedostaminen sittenkään niin tärkeää? Onko ilman sitä muka ihan tiedoton? Ainakin itämaisissa filosofioissa eroa itsen ja ulkomaailman välillä pidetään suorastaan haitallisena harhana.

Muuta? "Mielen teoria" eli kyky tietää mitä muut ajattelevat, on löydetty ainakin ihmisapinoilta. Minusta sama on myös taktikoivilla petoeläimillä, niiden täytyy harhauttaessaan ymmärtää mitä saaliseläin tietää ja mitä ei. Alkeellisten työkalujen valmistus ja käyttö sekä perinteen siirto niistä iseilla lajeilla.

Symbolifunktion kyky merkkikieltä käyttäen on löydetty ihmisapinoilta ja harmaapapukaijatkin osaavat ihmisen puhekieltä oikeasti. On vielä selvittämättä, onko joillakin eläimillä myös luonnonoloissa aitoa symbolikieltä ja miten monimutkaista. Viime aikoina on puhuttu, että simpanssien meidän korvissamme mielettömässä hihkunnassa saattaa sittenkin olla ainakin substantiiveja. Delfiineillä taas käyttäytymisestään päätellen melkein täytyy olla oma kommunikointikieli. En tiedä miten, mutta luonnondelfiineistä on selvitetty jo ainakin, että niillä on itse keksimänsä yksilölliset nimet. (Luultavasti tuon takia Keiko-valaan palautus luontoon epäonnistui. Altaassa yksin kasvanut Keiko varmaan vaikutti luonnon miekkavalaista puhekyvyttömältä ja sosiaalisesti kyvyttömältä kummajaiselta)

Siitä että ei voi olla ajattelua ilman kieltä olen jyrkästi eri mieltä. Tuskinpa kukaan meistä ajattelee läheskään kaikkea sanoin, saati lauseina. Ajattelu on paljon nopeampaa ja silloin tajunnassa vilisevät mielikuvat ja muistot itse asioista. Kokeilkaa itse: Muistelkaa miltä suklaa maistuu ja lakritsa maistuu. Viliseekö mielessänne muka sanallinen selitys siitä? Tai jos sanoja on seassa, riittäisivätkö ne kuvailemaan maut niitä koskaan maistamattomille?

Kun Dennett muistoni mukaan silloin joskus sanoi, ja vielä eläimiin liittyen, että ei voi olla ajattelua ilman kieltä ja jos sellainen todistetaan niin Dan Dennett oli väärässä...

Niin luulenpa, että se on jo todistettu. Alkaen näistä laajalti julkistetuista kokeista merileijonilla.
http://sciencenotes.ucsc.edu/0101/sealion.htm
http://discovermagazine.com/1993/feb/ri ... icalsea184
(Tosin en ole seurannut onko nuo jo debunkattu ja mitä jatkotutkimuksia on tehty)
Tuossa on huomattavaa, että merileijonan osoittamilla loogisilla kyvyillä ei ole mitään tekemistä kielen kanssa. Merileijonilta ei ole löydetty symbolifunktion kykyä ja nuo loogisen harjoituksen kuviot eivät edes tarkoita mitään muuta kuin itseään. Silti looginen ajattelu on mahdollista.

Minusta selitys on yksinkertainen: Ajattelu ja tietoisuus koostuu mielikuvista. Luonnonoloissakin asioista asioina itsenään, tarvitsematta liittää niihin symbolia omassa ajattelussa. Kieli on sitten todellakin "vain" erittäin hyvä kommunikointiväline ja ajattelun merkittävä apu, mutta ei tietoisuuden ja ajattelun edellytys.

Dennettin malli näyttää noin muuten hyvältä. Tietoisuus olisi aivojen osien keskustelua ilman yhtä pikku-ukkoa katsomossa. Mutta jos tuota "emergoitumista" sinänsä pidetään kognition selityksenä, niin eihän se selitä itse tietoisuudesta mitään. Kunhan on vain taas yksi ghost in the machine, vaikkakin tällä kertaa machine pieraisee kummituksen olemassaolevaksi. Silti me olemme tietoisia sillä ainoalla mahdollisella tavalla, jona tietoisuuden koemme. Jos tietoisuus on Dennettin mukaan "tarina jonka kerromme itsellemme,", niin jokuhan sen tarinan meissä kuitenkin kuulee. Ja se on eri asia kuin seurata aivoprosessejamme fyysisesti ja laatia niistä tekninen kuvaus.

Koko tuo Popperin ja Niiniluodon tyyppinen "Emergentti materialismi" on minusta vähän kornia. Totta kai on sallittua tehdä tuollaisia ontologisia jakoja. Länsimaisessa filosofiassa on vain helposti asenne kuin noilla ontologioilla pyrittäisiin löytämään joku Platonilainen tuonpuoleinen totuus tai Aristotelinen yksi ainut oikea maailman luokittelu. Kun minusta sellaista ei ole olemassakaan eikä mittaria sellaiseen. Pelkkä ontologian sisäinen ristiriidattomuus ei todista, että se olisi se ainoa oikea. Siispä länsimainen filosofia on minusta pahimmillaan silkkaa teologiaa, siis uskonto.

Sinun urpiainen ajatus tietoisuudesta "sosiaalisena konstruktiona" (tai sori, sinnepäin) kuulosti minusta vielä enemmän mind/body tai ghost in the mind-höpinältä. Mutta ilmeisesti et tarkoittanut, että tietoisuus on illusorinen konstruktio, vaan että tietoisuuden synty edellyttää sosiaalisia kontakteja. Osittain samaa mieltä, mutta en kielen tarpeellisuuden suhteen. Olettaisin, että jos ihminen tai mikä vaan elukka kasvaa kuin Kaspar Hauser kellarissa, hänen tietoisuutensa ja ajattelunsa on peräti vajavaista. Mutta oletan, että jos ihminen onnistuisi kasvamaan ja selviämään yksin ilman ihmiskontakteja luonnontilassa, niin hänellä ei olisi kommunikaatiokykyä ihmisten kanssa, mutta silti hän reagoisi siihen jo kellaria paljon virikkeellisempään ympäristöönsä tietoisesti.

Kysyn kuitenkin, oletko sitä mieltä, että esim susilapsi ei voisi olla tietoinen itsestään?

Mä en ole aivan varma, onko "tietoinen itsestään" täysin selkeä sekä jyrkän mustavalkoinen joko-tai-attribuutti. Mutta jos jätetään tällaiset EWSEilyt pois, kyllä mä ajattelisin, että susilapsella ei varmaan ole pääsyä jonkinlaiseen käsitteelliseen reflektioon itsestään ja elämästään. Siltä puuttuu jonkinlainen insimilliselle tietoisuudelle luonteenomainen toisen kertaluvun tietoisuus, jossa reflektoidaan ensimmäisen kertaluvun välittömiä tuntemuksia ja kokemuksia.

Reflektiosta ja introspektiosta muilla lajeilla on vaikea tietää. Minunkin on vaikea kuvitella, että esim. koira muistelisi nuoruuttaan ja miettisi mitä olisi voinut tehdä toisin. Mutta hiljattain luin norsujen pitkästä muistista tapauksen, jossa kuivuus yllätti 35 vuoden tauon jälkeen. 35 vuotta nuoremmat matriarkat jäivät laumoineen kuivalle kotiseudulleen. Kun taas 35 vuotta vanhemmat matriarkat muistivat, miten heidät oli 35 vuotta sitten pentuina viety muun lauman mukana kosteammalle alueelle.. ja ohjasivat omat laumansa sinne ja vielä muistamaansa reittiä myöten. Kuka tietää missä määrin ne silloin "muistelivat nuoruuttaan"?

Kielen merkitys itsereflektiossa ja muistelussa voi kyllä olla, että sanalliset ärsykkeet herättävät ihmisissä muistoja, joita ei spontaanisti ilmenisi. Spontaania introspektiota taas ehkä ei olekaan. Ainakin itsestäni olen huomannut, että mieleen tulevat vitutukset ovat pääsääntöisesti ulkoisten tapahtumien stimuloimia. Ja ajatuksen laukaiseva tapahtuma voi olla mitä vaan tv-ohjelmasta katolta putoavaan lumeen. Joten lieneekö tuossakaan ihmisen ja muiden eläinten välillä suurta eroa. Paitsi joo, että kieli monipuolistaa ja helpottaa itsereflektiota, mutta sanoisin vain määrällisesti, ei laadullisesti verrattuna muihin eläimiin.

[masa]

Oliko tämä muka jotenkin yllättävää?

http://www.talouselama.fi/uutiset/tutki ... y/a2089679

[masa]

Olisi siellä ollut G-pressalla hyvä olla..

http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/201202 ... 3_ul.shtml

[sivustahuutaja]

^ näytöllisiä älyluureja on tarjolla kaikissa leveyksissä.

No eipä osunut eteen silloin kun olin hankkimassa.

Oletko nyt tosissasi? E50 oli 44 milliä leveä vuonna 2006 ja sen jälkeen markkinoilla on ollut koko ajan vastaavan levyisiä luureja. Ehkä olisi aika päivittää tuo 6 vuotta vanha luurisi?

Jos akun kesto on se tärkein kriteeri, niin kuinka paljon olet panostanut akun kestoon kännyköissä? Tehoakut on varmasti olleet käytössä ja vara-akkuja on ollut nurkat täynnä? Jos taas et ole penniäkään panostanut akkukestoon, niin tuohan on sinulle melkoisen arvoton ominaisuus?

Muutamalla kympillä saa kuitenkin 11.000mAh(!) mötikän kaikkiin luureihin ja painaa alle puoli kiloa:

[urpiainen]

paljon tekstiä

Mulla on nyt tässä vähän sellainen ongelma, että vaikka sinänsä kirjoitat ihan asiallista pohdintaa, niin keskustelun jatkaminen Dennettin kontekstissa on vähän turhaa, kun aloitit sanomalla, että et ole lukenut yhtään Dennettin aihetta käsittelevää kirjoitusta. Pieninä lisinä sanottakoon, että kuten olen aiemminkin Kitinässä kirjoittanut, esim. Kim Sterelnyn Thought in a Hostile World sisältää aika vakuuttavaa argumentaatiota siitä, miten juuri mikään eläinten käyttäytymistutkimus tai -havainto ei tosiasiassa tue sitä, että eläimillä olisi ei-kielellistä sisällöllistä ajattelua, täsmälleen kuten Dennett sanoo. Olisin siis hyvin voimakkaasti sitä mieltä, että Dennettin ei suinkaan ole todistettu olevan väärässä tässä asiassa (ja sivumennen sanoen tämä koskee myös mielen teoriaa - se on tavattoman kartesiolais-antropomorfinen tapa käsitteellistää eläinten vaistonavaraista sosiaalista käyttäytymistä, vaikka Dennett itse saattaisi kyllä olla tästä eri mieltä).

Mä suhtaudun itse asiassa sinun tapaasi torjuvasti emergentin käsitteen käyttöön näissä asioissa. Sillehän ei juuri koskaan anneta mitään sisältöä, vaan sillä pyritään pelastamaan kaikki kartesiolaiset (ja sellaisena väärät) intuitiot korostamalla, että sielu onkin vain emergentti, eli jollain kummalla tapaa - jota emme osaa tämän enempää avata - naturalistinen.

Sosiaalisen dimension tuominen mukaan kuvaan on, päinvastoin kuin esität, nimenomaan tapa välttää kaikkea kartesiolaista höpinää (vaikka sitten emergentismin kaapuun kytkettynä). Ajatuksena on, että koska sisällölliseen tietoisuuteen ilmeisesti kuuluu jonkinlainen irrottautuminen fyysistä maailmaa universaalein lain säätelevästä kausaalimekaniikasta, emme analysoi tätä kartesiolaisesti (tai pseudo-kartesiolaisesti vetoamalla emergentismiin) vaan Dennettin tapaan siten, että ajattelu ja kieli kuuluvat yhteen, ja kielen konstruoi kollektiivisesti ylläpidetyt normatiiviset (ei-kausaaliset ) säännöt (Dennett kutsuu tätä game of giving and asking for reasonsiksi) jolloin kausaaliselitykset ovat irrelevantteja tätä peliä pelattaessa ja korvaantuvat hyväksyttävän oikeuttamisen normatiivisilla säännöillä (valaiseva esimerkki tästä olisi se referoimani split brain -tapaus). Ja sosiaalisten sääntöjen konstruktiolle voidaan sitten Dennettin mukaan antaa puhtaan naturalistinen analyysi, jolloin meillä on sitten naturalistinen teoria mielestä ilman emergenssiä täi oletusta aivotilojen intrinsisestä intentionaalisuudesta, mikä tietysti olisikin taas kartesiolaisen mystistä.

[NuoriDaavid]

^ näytöllisiä älyluureja on tarjolla kaikissa leveyksissä.

No eipä osunut eteen silloin kun olin hankkimassa.

Oletko nyt tosissasi? E50 oli 44 milliä leveä vuonna 2006 ja sen jälkeen markkinoilla on ollut koko ajan vastaavan levyisiä luureja. Ehkä olisi aika päivittää tuo 6 vuotta vanha luurisi?

Jos akun kesto on se tärkein kriteeri, niin kuinka paljon olet panostanut akun kestoon kännyköissä? Tehoakut on varmasti olleet käytössä ja vara-akkuja on ollut nurkat täynnä? Jos taas et ole penniäkään panostanut akkukestoon, niin tuohan on sinulle melkoisen arvoton ominaisuus?

Muutamalla kympillä saa kuitenkin 11.000mAh(!) mötikän kaikkiin luureihin ja painaa alle puoli kiloa:

[Ylermi Ylihankala]

http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/kansa ... 04239.html

On se herkkää.