Kitinää elämästä, ihmisistä ja kaikesta muusta tärkeästä
https://beta.kitina.net/
Maikkarin sivuilta:NuoriDaavid kirjoitti: Käykö siitä ilmi se olennaisin, eli kastoiko Hakkarainen kärkeä vai ei?
Ei toikaan oikein tuo selvää vastausta kysymykseen.Vagabondo kirjoitti:Maikkarin sivuilta:NuoriDaavid kirjoitti: Käykö siitä ilmi se olennaisin, eli kastoiko Hakkarainen kärkeä vai ei?
"Kansanedustaja sanoo heittäneensä säälistä naiselle satasen, mutta kieltää ostaneensa seksiä. Hän sanoo, ettei oikein muista tilanteen kulkua.
– Enhän minä edes tiedä, oliko se prostituoitu, Hakkarainen sanoo."
Oot nyt jotenkin uuslukutaidoton. Kyllä se laskee sinne pohjaksi palkkatulosta eri vähennykset, kuten TEL-maksut jne. Se, että ennakonpidätysprosentissa näkyy vain veroprosentin osuus ei kerro siitä mitään, mikä on laskelman pohjana. Eihän koko veroprosenttia voisi edes laskea jos tiedossa ei olisi työtulon ja siihen liittyvien vähennysten määrä.NuoriDaavid kirjoitti:"Laskuri ilmoittaa vain veroprosentin osuuden. Veroprosentin lisäksi työnantaja perii palkasta vakuutusmaksuja. Jos lasket paljonko palkasta jää käteen muista, että työnantaja lisää laskurin laskemaan veroprosenttiin erikseen vielä työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksun. "So Hard kirjoitti:On se, koska verottajan laskuri ottaa työtuloista automagic huomioon vähennysvaikutuksen laskiessaan ennakonpidätysprossaa.NuoriDaavid kirjoitti:Ei oo niin yksinkertaista, koska ne on verovähennyskelpoisia. Jos veroaste on esim 40%, niin 5.75%:lla em. maksujen nettovaikutus on 5.75 x0.6=3.45. Mutta em. maksut eivät siis vaikuta ennakonpidätysprosenttiin, koska ne eivät ole "veroa". Mutta veronmaksajien laskuri siis ottaa ne huomioon, koska ne on kuitenkin pakko maksaa. Ja veronmaksajien laskusrissa on siis mukana keskimääräinen kirkollisverokin.
Eli tämän mukaan ei se ota sitä huomioon.
Eli hakkarainen polkaisi jotain rumaa vosua ja heitti säälistä satasen perään. Näin toimii Sirkkelimies.Vagabondo kirjoitti:Maikkarin sivuilta:NuoriDaavid kirjoitti: Käykö siitä ilmi se olennaisin, eli kastoiko Hakkarainen kärkeä vai ei?
"Kansanedustaja sanoo heittäneensä säälistä naiselle satasen, mutta kieltää ostaneensa seksiä. Hän sanoo, ettei oikein muista tilanteen kulkua.
– Enhän minä edes tiedä, oliko se prostituoitu, Hakkarainen sanoo."
Ok. Mua lähinnä kiinnostaa, paljonko kaikki pakolliset maksut on palkasta kaikki sosialistimaksut huomioiden. Silloin mun mielestä veronmaksajien laskuri on parempi, koska se kertaa suoraan sen, mitä jää käteen.So Hard kirjoitti:Oot nyt jotenkin uuslukutaidoton. Kyllä se laskee sinne pohjaksi palkkatulosta eri vähennykset, kuten TEL-maksut jne. Se, että ennakonpidätysprosentissa näkyy vain veroprosentin osuus ei kerro siitä mitään, mikä on laskelman pohjana. Eihän koko veroprosenttia voisi edes laskea jos tiedossa ei olisi työtulon ja siihen liittyvien vähennysten määrä.NuoriDaavid kirjoitti:"Laskuri ilmoittaa vain veroprosentin osuuden. Veroprosentin lisäksi työnantaja perii palkasta vakuutusmaksuja. Jos lasket paljonko palkasta jää käteen muista, että työnantaja lisää laskurin laskemaan veroprosenttiin erikseen vielä työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksun. "So Hard kirjoitti: On se, koska verottajan laskuri ottaa työtuloista automagic huomioon vähennysvaikutuksen laskiessaan ennakonpidätysprossaa.
Eli tämän mukaan ei se ota sitä huomioon.
Sanoisin, että noin toimii todellinen herrasmiessivustahuutaja kirjoitti:Eli hakkarainen polkaisi jotain rumaa vosua ja heitti säälistä satasen perään. Näin toimii Sirkkelimies.Vagabondo kirjoitti:Maikkarin sivuilta:NuoriDaavid kirjoitti: Käykö siitä ilmi se olennaisin, eli kastoiko Hakkarainen kärkeä vai ei?
"Kansanedustaja sanoo heittäneensä säälistä naiselle satasen, mutta kieltää ostaneensa seksiä. Hän sanoo, ettei oikein muista tilanteen kulkua.
– Enhän minä edes tiedä, oliko se prostituoitu, Hakkarainen sanoo."
Olet ollut liikaa sosiologian laitoksella, jos pidät tietoisuutta sosiaalisena konstruktionaurpiainen kirjoitti:No mä taas luen Dennettiä pikemminkin siten, että toimintaa - siis jotain sellaista, joka on enemmän kuin fyysinen liike, eli jolle voidaan antaa rationaaliset perustelut eikä vain fyysisiä syitä - ei itsessään olekaan. Hermojärjestelmämme tuottaa erilaisia reaktioita erilaisiin ärsykkeisiin (puhdasta fysikaalista liikettä fysikaalisin syin, ei rationaalisia perusteita), vähän niinkuin reflekseinä. Osa reaktioista on vain sellaisia, että eläessämme sosiaalisessa vuorovaikutuksessa, meidät haastetaan oikeuttamaan reaktiomme sosialisesti hyväksyttävällä tavalla, ja tällöin uudelleen kuvaamme reaktiot kielellä, jossa reaktioille annetaan rationaalisestii perusteltavissa oleva (sosiaalisesti hyväksytty) sisältö. Tämän narratiivisen upotuksen kautta reaktioista tulee toimintaa. Näin ollen en usko - ja näin luen, vaikka toki vähemmistössä tässä olenkin, myös Dennettin tuoreempia kirjoituksia - tietoisuuden, joka siis on merkityksellisten tekojen merkityksen antaja, olevan "aivojen emergentti fysiologinen ominaisuus ja puhtaasti fysiologinen ilmiö", vaan katson tietoisuuden olevan sosiaalinen status, joka oikeuttamisen kielipeleissä annetaan tietyille fysiologisille objekteille, ja siten pitkälti sosiaalis-normatiivinen ilmiö.NuoriDaavid kirjoitti:Jos mä ymmärrän Dennetin oikein, niin toiminta voi seurata ennen tietoisuutta tai ilman tietoisuutta, koska mielessä tosiaan on noita modulaarisia agentteja ja ei ole mitään kartesiolaista teatteria, jossa homonculus seuraisi toimintaa. Tietoisuus muodostuu eri agenttien toiminnasta ja tapahtuma nousee tietoisuuteen, kun se tulee riittävän kuuluisaksi (se vaikuttaa muihin agentteihin). Näin ollen jos esim. herätyskello soi, mieleni agentti päätää sammuttaa sen ja vasta myöhemmin asia nousee aivoissa niin kuuluisaksi, että siitä tulee tietoinen (=se vaikuttaa muihin agentteihin). Ei ole mitään yhtä tietoisuusagenttia, vaan tietoisuus on kaikkien agenttien yhteisvaikutus.
Mä en usko kaertesiolaiseen teatteriin, koska siitä tulee mielí-ruumis ongelma. Uskon mielen ja tietoisuuden olevan aivojen emergentti fysiologinen ominaisuus ja puhtaasti fysiologinen ilmiö.
Tuskin sitä nyt sentään tarkoititkaan, vaikka noin mä sun tekstisi ymmärrän.Herrasmies maksaa aina naiselle etukäteen.NuoriDaavid kirjoitti:Sanoisin, että noin toimii todellinen herrasmies :)
Sen verran meillä on yleensä ND kanssa erilainen mielipide että en olisi uskonut tämän olevan mahdollista, mutta olen kanssasi täysin samaa mieltä.NuoriDaavid kirjoitti:Et tajua sitä, että ennakonpidätysprosentti ja lopullinen veroprosentti ovat eri asioita. Oot kenties maksanut ennen palkankorotusta liian vähän veroja esim ja niitä peritään nyt. Voi myös olla, että ennakkoverokorttisi vuosituloraja on tullut vastaan ja olet siirtynyt korkeamman ennakonpidätysprosentin piiriin (jos olet ruksinut vuositulorajan ennakonpidätyksen perusteeksi). Tälläkään ei ole mitään varsinaista suoraa yhteyttä lopulliseen verotukseen. Ennakonpidätysprosentti ja veroprosentti ovat eri asioita.masa kirjoitti:NuoriDaavid kirjoitti:
Eli jos saat satasen palkankorotuksen, jää siitä aina vähän käteen. Et sä koskaan tappiolle sen takia jää.
Mulle jää nyt vajaa satanen vähemmän nettona kuin ennen korotusta.
Mitä en nyt tajua?
Absoluuttinen totuus on, että lopullisessa verotuksessa sä et koskaan jää tappiolle palkankorotuksen takia. Marginaalivero on kaikissa tuloluokissa alle 100. Palkankorotuksen takia ei koskaan jää tappiolle.
Ootas vaan kun kuntauudistus tulee niin väitän, että Espoon ja Kauniaisten kuntavero-% tulee nousemaan.NuoriDaavid kirjoitti:Asuntolainen korkovähennystä leikattiin vuoden alusta ja sitten monet kunnallisverot ovat nousseet.
Sitten tietysti vielä se, että vuoden 2011 verotus ei ole valmistunut, eli turha verrata nykytilannetta siihen, kun ei voi tietää (ellei itse laske), perittiinkö 2011 liikaa ennakonpidätystä vai liian vähän.
Ja vielä se tärkein asia: ennakonpidätys on vain ennakonpidätys. Sen suuruus ei vaikuta siihen, paljonko veroa lopulta peritään.
Tämä on hyvä laskuri:
http://www.veronmaksajat.fi/fi-FI/omatv ... skuri2012/
Kannattaa huomioida, että se on laskettu keskimääräisen kunnalisveroprosentin 19.25 mukaan ja mukana on 1.4% tyhmyysvero (kirkollisvero). Eli esim. mä espoolaisena kirkkoon kuulumattomana saan vähentää tuon antamista prosenteista 2.9%-yksikköä.
Tuo laskuri ei tosin huomioi tulotason mukaan muuttuvia tukia ja maksuja (päivähoitomaksu taitaa nykyään olla ainoa, mikä nousee tulotason takia ja sitten jotkut pitäkäiaikaishoidon laitosmaksut, mutta se ei koske työssä olevia ihmisiä).
Kyllä se minunkin mielestäni märkää on.Leevi kirjoitti:Sen verran meillä on yleensä ND kanssa erilainen mielipide että en olisi uskonut tämän olevan mahdollista, mutta olen kanssasi täysin samaa mieltä.NuoriDaavid kirjoitti:Vesi on märkää
PiNppi on joko puoliksi märkä tai puoliksi kuiva. Verotuksellisista syistä en voi kertoa kummasta tässä on kyse.Hans Jörgen kirjoitti:Kyllä se minunkin mielestäni märkää on.
Mä olen eittämättä ollut liikaa sosiologian laitoksella, mutta kuten mustasta kirjastasi varmasti selviää, kun oikein tarkkaan luet, mä olen myös entinen Dennettin oppilas (ainakin yhden lukukauden ajalta...). Ja kyllä mä nyt pitäisin kiinni siitä, että Dennettin teoriassakin muiden eläinten kuin ihmisen mielet eivät yllä propositionaalisilla sisällöillä operoivaan tietoisuuteen käsitteellisen ajattelun merkityksessä (mitä kai esimerkiksi oman olemassaolon sisällölliseen reflektointiinkin tarvitaan) pitkälti tai pääasiassa siksi, että he eivät pääse osalliseksi intersubjektiivisesti luotuun ja ylläpidettyyn (ja siten yksilön näkökulmasta objektiivisiin merkityksiin kykenevään) kieleen. Tässä mielessä täysimittainen inhimillinen tietoisuusn tai persoonallinen minuus, jossa olemuksellista ovat nimenomaan propositionaaliset asenteet ja käsitteellinen ajattelu, on tosiaan pitkälti sosiaalinen konstruktio, jonka ennakkoehtona on kuitenkin varsin monimutkainen fysiologinen apparaatti, joka toki kykenee aistimuksiin, tunetemuksiin (mutta ei mielen sisältöihin) jne. ihan riippumatta mistään sosiaalisesta.NuoriDaavid kirjoitti:Olet ollut liikaa sosiologian laitoksella, jos pidät tietoisuutta sosiaalisena konstruktionaurpiainen kirjoitti:No mä taas luen Dennettiä pikemminkin siten, että toimintaa - siis jotain sellaista, joka on enemmän kuin fyysinen liike, eli jolle voidaan antaa rationaaliset perustelut eikä vain fyysisiä syitä - ei itsessään olekaan. Hermojärjestelmämme tuottaa erilaisia reaktioita erilaisiin ärsykkeisiin (puhdasta fysikaalista liikettä fysikaalisin syin, ei rationaalisia perusteita), vähän niinkuin reflekseinä. Osa reaktioista on vain sellaisia, että eläessämme sosiaalisessa vuorovaikutuksessa, meidät haastetaan oikeuttamaan reaktiomme sosialisesti hyväksyttävällä tavalla, ja tällöin uudelleen kuvaamme reaktiot kielellä, jossa reaktioille annetaan rationaalisestii perusteltavissa oleva (sosiaalisesti hyväksytty) sisältö. Tämän narratiivisen upotuksen kautta reaktioista tulee toimintaa. Näin ollen en usko - ja näin luen, vaikka toki vähemmistössä tässä olenkin, myös Dennettin tuoreempia kirjoituksia - tietoisuuden, joka siis on merkityksellisten tekojen merkityksen antaja, olevan "aivojen emergentti fysiologinen ominaisuus ja puhtaasti fysiologinen ilmiö", vaan katson tietoisuuden olevan sosiaalinen status, joka oikeuttamisen kielipeleissä annetaan tietyille fysiologisille objekteille, ja siten pitkälti sosiaalis-normatiivinen ilmiö.NuoriDaavid kirjoitti:Jos mä ymmärrän Dennetin oikein, niin toiminta voi seurata ennen tietoisuutta tai ilman tietoisuutta, koska mielessä tosiaan on noita modulaarisia agentteja ja ei ole mitään kartesiolaista teatteria, jossa homonculus seuraisi toimintaa. Tietoisuus muodostuu eri agenttien toiminnasta ja tapahtuma nousee tietoisuuteen, kun se tulee riittävän kuuluisaksi (se vaikuttaa muihin agentteihin). Näin ollen jos esim. herätyskello soi, mieleni agentti päätää sammuttaa sen ja vasta myöhemmin asia nousee aivoissa niin kuuluisaksi, että siitä tulee tietoinen (=se vaikuttaa muihin agentteihin). Ei ole mitään yhtä tietoisuusagenttia, vaan tietoisuus on kaikkien agenttien yhteisvaikutus.
Mä en usko kaertesiolaiseen teatteriin, koska siitä tulee mielí-ruumis ongelma. Uskon mielen ja tietoisuuden olevan aivojen emergentti fysiologinen ominaisuus ja puhtaasti fysiologinen ilmiö.
Kyllä mun mielestäni aivot ovat tietoisia omasta olemassaolostaan ilman, että tarvitaan mitään sosiaalista aspektia.
En todellakaan väitä olevani Dennetin mallin asiantuntija, mutta mun mielestäni olet kyllä väärässä, jos liität sosiaalisen aspektin tietoisuuteen.
Mä en ole aivan varma, onko "tietoinen itsestään" täysin selkeä sekä jyrkän mustavalkoinen joko-tai-attribuutti. Mutta jos jätetään tällaiset EWSEilyt pois, kyllä mä ajattelisin, että susilapsella ei varmaan ole pääsyä jonkinlaiseen käsitteelliseen reflektioon itsestään ja elämästään. Siltä puuttuu jonkinlainen insimilliselle tietoisuudelle luonteenomainen toisen kertaluvun tietoisuus, jossa reflektoidaan ensimmäisen kertaluvun välittömiä tuntemuksia ja kokemuksia.NuoriDaavid kirjoitti:Kysyn kuitenkin, oletko sitä mieltä, että esim susilapsi ei voisi olla tietoinen itsestään?
Joo-o. Merkitsen mielipiteenne tiedoksi ja pohdin asiaa.urpiainen kirjoitti:Mä en ole aivan varma, onko "tietoinen itsestään" täysin selkeä sekä jyrkän mustavalkoinen joko-tai-attribuutti. Mutta jos jätetään tällaiset EWSEilyt pois, kyllä mä ajattelisin, että susilapsella ei varmaan ole pääsyä jonkinlaiseen käsitteelliseen reflektioon itsestään ja elämästään. Siltä puuttuu jonkinlainen insimilliselle tietoisuudelle luonteenomainen toisen kertaluvun tietoisuus, jossa reflektoidaan ensimmäisen kertaluvun välittömiä tuntemuksia ja kokemuksia.NuoriDaavid kirjoitti:Kysyn kuitenkin, oletko sitä mieltä, että esim susilapsi ei voisi olla tietoinen itsestään?
Asiakkaani on jo kerännyt susia. Nyt tarvittaisiin niitä lapsia?NuoriDaavid kirjoitti:Onkohan asiaa käytännössä mahdollista tutkia ja jos on, onko sitä tutkittu?
Lehtitetojen mukaan romanialaiset myyvät niitä kadunkulmissa. Kokeile sitä.sivustahuutaja kirjoitti:Asiakkaani on jo kerännyt susia. Nyt tarvittaisiin niitä lapsia?NuoriDaavid kirjoitti:Onkohan asiaa käytännössä mahdollista tutkia ja jos on, onko sitä tutkittu?
Luppava kuulostaa savolaisukkoon liitettävältä adjektiivilta.urpiainen kirjoitti:Edit: Meinasin korjata tuon "luppavan" lupaavaksi, mutta tarkemmin ajatellen pidänkin enemmän uudissana luppavasta.