Kitinä

Martza on vaan känkkäränkkänä kun ei kiinnostuttu sen panojutuista. Sä voit Martza perustaa ihan oman ketjun niille, lupaan jättää lukematta.

Vesper kirjoitti:Martza on vaan känkkäränkkänä kun ei kiinnostuttu sen panojutuista. Sä voit Martza perustaa ihan oman ketjun niille, lupaan jättää lukematta.

Mulla on vaan hiukan luppoaikaa nyt. Surffailen netissä nyt ja etupäässä tutkailen halpoja etelän matkoja, mutta täällä käyn katsomassa silloin tällöin.
Lupaan jättää tämän Mammailuketjun lukematta. Saatan muuten nukahtaa työni ääreen.

Ai sattuu

Taitaa joku tyhjennellä pusseistaan ne vähäisetkin aivosolunsa.

Elppis kirjoitti:

martza kirjoitti:

Elppis kirjoitti: Mitä toi nyt tarkotti?

Että, TODELLA MIELENKIINTOISTA, nämä vauvajutskat.

Älä lue, jos se aiheuttaa silmienpyörittelyä. Valintakysymys; topikin otsikko "Mammailu" varmaan antaa jo varmaan jotain osviittaa siitä, mikä on yleisaiheena.

Martzalla saattaa myös olla meneillään jokin kriisivaihe, hänhän on tässä nyt jo muutaman päivän ajan suorastaan asunut kitinässä ja kirjoittanut muihinkin sellaisiin ketjuihin, joita hän tuskin koskaan ennen on edes lukenut. Eivätkös ne hänen lapsensa juuri muuttaneet pois kotoa? Ehkä martza on huomannut, ettei seksillä ja kitinällä saa täytettyä sitä lasten jättämää aukkoa, ja kiukuttelee siksi juuri tässä ketjussa.

Elppis kirjoitti:Ai sattuu
Taitaa joku tyhjennellä pusseistaan ne vähäisetkin aivosolunsa.

Lensikö satsit silmään?

Prossun kanssa samoja mietteitä. Me ollaan joskus niin samiksii ja kuitenkin eriksii.

Elppis kirjoitti:Kai ne hormoonit on vähän vahvemmat alatiesynnyttäneillä, loogisesti ajatellen? Tiedä häntä.. Mua ei ekan 4-5 viikon aikana vaivannut mitkään itkut ja äherrykset, heräämiset tai puklit tukassa.

Ei ole vahvemmat eikä heikommat, höpsöt ihan samat hormonit. Minä en voinut synnyttää normaalisti mutta vauvani tuoksui erittäin taivaalta, ja tuoksuu vieläkin. Ja taisin herkistyä entisestäänkin, tipat tulee linsseihin helposti ja varsinkin ekat 8,5kk jotka imetin mutta kyllä edelleen.... Ja ekat 6 kk vähintäänkin kaikki oli mun mielestä niiiin iiiihanaista. Tai on vieläkin tietysti. Paitsi sillon ku on ihan helvettiä (ei usein)

irmelianneli kirjoitti:

Elppis kirjoitti:Kai ne hormoonit on vähän vahvemmat alatiesynnyttäneillä, loogisesti ajatellen? Tiedä häntä.. Mua ei ekan 4-5 viikon aikana vaivannut mitkään itkut ja äherrykset, heräämiset tai puklit tukassa.

Ei ole vahvemmat eikä heikommat, höpsöt ihan samat hormonit.

Alatiesynnytys vapauttaa enemmän oksitosiinia kuin sektio.

it is released in large amounts after distension of the cervix and vagina during labor

Sektiossa ei tapahdu kohdunkaulan tai emättimen venytystä, eli niiden aiheuttama oksitosiinin vapautuminen jää pois.

Disclaimer: turha sektiosynnyttäjien vetää hernettä nenään. Tarkoitus ei ole sanoa, että sektio on huono tapa synnyttää.

NuoriD kirjoitti:Kai ne hormoonit on vähän vahvemTarkoitus ei ole sanoa, että sektio on huono tapa synnyttää.

Sektio on hyvä tapa synnyttää. Ei pillu repee!

Pillun repeämisestä tuli mieleen. Suurin myytti lienee se ettei pillu levähdä jos synnyttää sektiolla. Ja varmaan tuo pillun repeäminenkin on jollain tasolla myytti.

Omassa huoneessa oli viisi synnyttäjää eikä kenelläkään ollut tikkejä vaativia repeämiä. Epi tosin kaikilla oli, mutta sehän ei ole tavallaan repeämä.

Muuten, luin jostain että asiantuntijoiden mukaan lasten pitää sairastaa jotta immuniteetti kehittyy. Nyt on kovasti meille ihmetelty tuttavien piiristä sitä kun tytsä ei ole vielä kertaakaan sairastellut. Altistunut pöpöille on, koska itse olen ollut possun lisäksi parissa flunssassa. En tietenkään toivo tytsän aloittavan sairasteluputkea, mutta pitääkö siitäkin huolestua jos ei sairasta? ND?

RP kirjoitti:Ja varmaan tuo pillun repeäminenkin on jollain tasolla myytti.

Vai että myytti. Täytyypä sanoa muijan siskolle että sun pillus räjähdys on myytti vaan ja se verikin oli harhaa.

Kai Nalo kirjoitti:

RP kirjoitti:Ja varmaan tuo pillun repeäminenkin on jollain tasolla myytti.

Vai että myytti. Täytyypä sanoa muijan siskolle että sun pillus räjähdys on myytti vaan ja se verikin oli harhaa.

On se sillä tasolla myytti ettei se pillu automaattisesti repeä. Ei se tarkoita sitä etteikö jonkun pillu repeäisi. Siksi sanoinkin jollain tasolla. Doh.

RP kirjoitti:Muuten, luin jostain että asiantuntijoiden mukaan lasten pitää sairastaa jotta immuniteetti kehittyy. Nyt on kovasti meille ihmetelty tuttavien piiristä sitä kun tytsä ei ole vielä kertaakaan sairastellut. Altistunut pöpöille on, koska itse olen ollut possun lisäksi parissa flunssassa. En tietenkään toivo tytsän aloittavan sairasteluputkea, mutta pitääkö siitäkin huolestua jos ei sairasta? ND?

En huolestuisi. Mukelo ei sairastanut kertaakaan ennen päiväkodissa aloittamista runsaan vuoden ikäisenä. Seuraus oli vain se, että sen aloittamisen jälkeen mukelo sitten olikin käytännössä kolme kuukautta putkeen kipeänä, käyden läpi kaikki mahdolliset flunssat, vatsataudit ja ripulit, minkä jälkeen immuniteetti on asettunut ihan hyvälle tasolle. Tänä syyskautena sairastanut vain 2 lievää flunssaa.

Zeb kirjoitti:Mä täällä autuaana hormonihuuruissa. Tuo Prinsessa Tirppa Pikkulintu Meidän Pikku Neiti Marakatti on lähinnä taivas katsella ja nuuhkutella

Ihminen ei luullakseni voi tulla tätä onnellisemmaksi.

Sinänsä hassua, että selvästikin omat hormonitasoni ovat jo selkeästi alkaneet muuttua, sillä mukelon käynnit E:n luona aiheuttavat aivan sietämätöntä ikävää, etenkin aamuisin. Koska käyntimäärissä ei ole tapahtunut mitään muutoksia ja mukelo viihtyy siellä aivan erinomaisesti, ongelman täytyy olla juuri hormonitasoissani. On yllättävän vaikeaa pitää järki päässä, kun hormonit pyrkivät parhaansa mukaan jyräämään terveen järjen.

Sitä alkaa pikkuhiljaa tajuta, mistä kaikki ne rajut huoltajuuskiistat saavat alkunsa, sillä yleensä kai ihmisillä on taipumusta olla aika voimakkaasti tunteittensa vietävissä. Päälle ei tarvittaisi kuin vähän sitä ajattelua, että Äidin Ikävä on tärkeämpää kuin isän ja lapsen ikävä, niin muuttuisin kovin helposti idiootiksi.

NuoriD kirjoitti:Alatiesynnytys vapauttaa enemmän oksitosiinia kuin sektio.

it is released in large amounts after distension of the cervix and vagina during labor

Sektiossa ei tapahdu kohdunkaulan tai emättimen venytystä, eli niiden aiheuttama oksitosiinin vapautuminen jää pois.

Disclaimer: turha sektiosynnyttäjien vetää hernettä nenään. Tarkoitus ei ole sanoa, että sektio on huono tapa synnyttää.

No joo, mutta kuinka pitkään (määrittele päivissä) tarkalleen ottaen sitten riittää sitä oksitosiinia, jota on vapautunut alatiesynnytyksessä vs. vapautunut sektiosynnytyksessä???? Jos mä itkeskelin kaiken ihanuutta kuusi ensimmäistä kuukautta, niin kyllä mä sanoisin että jotakuinkin ihan oikeestaan tarpeeksi vapautti se pirun sektiokin sitten sitä oksitosiinia.

Ja miten siitä nyt vois herneitä vedellä, oli huono tapa tahi ei niin jos ei ole muuta mahdollisuutta tai autuasta valinnanvapautta niin mitä se herneen vetäminen mihinkään auttaa. Että vähän hassu kommentti. Mutta varmaan tarkoitit ihan hyvää

Mä luulen, että se jatkuvana tunnetilana on ihan vaan sitä rakkautta lasta kohtaan. Oli sitten aluksi mimmonen hormonitaso tahansa. Kyllä mä täällä tiruttelen paljon, kun tytsä näyttää uusia taitoja tai vaan on niin ihQ. Mutta, mitäköhän hormoonia mies mahtoi saada synnytyksessä

RP kirjoitti:Mä luulen, että se jatkuvana tunnetilana on ihan vaan sitä rakkautta lasta kohtaan. Oli sitten aluksi mimmonen hormonitaso tahansa. Kyllä mä täällä tiruttelen paljon, kun tytsä näyttää uusia taitoja tai vaan on niin ihQ.

Mihinkäs se kyyninen ja kova pupu katosi. Siis se joka meinasi että lapsettomat ei jää mistään paitsi?

Sanotaan, että lapsen tulon jälkeen ihminen "pehmenee". Tavallaan joo, mutta esim. tietyissä jutuissa olen vaan tullut kovemmaksi. Ennen ajatteli ns. omaa etua nyt on kyseessä tytsän etu. Silloin ei enää kovemmaksi pääse, tietyissä jutuissa.

Pakko se on sanoa, että tämä "äidiksi kasvaminen" ei missään nimessä ollut mulle mikään helppo juttu. Itseasiassa aika vaikea vaikka kuinka pientä alusta alkaen rakastinkin. Ehkä joskus 6-7kk alkoi tasaantumaan elo. Mutta on se vielä niin, että mies on se rauhallisempi osapuoli joka selviää niistä äksyistä ja unettomuuksista kun itsellä taas meinaa keittää yli. Meinaa, mutta ei keitä. Koska mies. Se luonne on vielä siellä, se vapaa näin suuresta vastuusta ja epäitsekkäästä rakkaudesta. En usko että kaikki pystyisivät kasvamaan samaan (oikeaan) suuntaan.

Siltä osin siis olen edelleen sitä mieltä, että jos ei oikeasti niitä lapsia halua ja kokee saavansa muista asioista tyydytyksen niin olkoon. Ennen kauhistelin lapsia haluvia, nyt olen siirtynyt kauhistelemaan kakkosesta haaveilevia. Herrajumala ei!

RP kirjoitti:Ennen kauhistelin lapsia haluvia, nyt olen siirtynyt kauhistelemaan kakkosesta haaveilevia. Herrajumala ei!

Meidän pikkukakkonen haluis pikkuveljen, pikkukolmosen! Oon kertonu rakastavani niin paljon, että tekisin kyllä sen pikkuveljen jos pystyisin, tuntuu ymmärtäneen koska kouluttaa siskoaan nyt poikien leikkeihin varsin vaativasti.

Oon yllättyny miten paljon seuraa 2- ja 5-vuotiaista on toisilleen. Jännä, että yllättynyt, leikin minäkin enemmän broidini kanssa tuolla ikäerolla kuin vanhemman siskoni...

Mä taas olen aina ollut niin onnellinen siitä että veljen kanssa on ikäeroa 11vuotta. Ollaan aina oltu erittäin hyvissä väleissä, silloinkin kun olin pieni niin uhrautui leikkimään barbeilla päivittäin. Hih.

Kun katson tytsän serkun perheen arkea sen viikon ajan niin kertakaikkiaan olen helpottunut ja funtsin, että meillähän on helppoa. Musta ei olisi "suur"perheen äidiksi, ei vaikka voissa paistais.

Kaverin neljä vuotiaalla pojalla on kanssa sisarruskuume. On ihan hulluna tytsään, todella. Kävivät kylässä ja poika tuli halaamaan ja kysyi: "saanko siementää sut, laittaa vauvan mahaan?". Lollasin kyllä sitä koko loppuillan

Suvinen kirjoitti: Veikkaanpa, että kaikki uusi sekä poikkeavan runsaat aktiviteetit saivat pienen uupumaan niin, että yöt menivät täysin akkuja lataillessa.

Komeeta!
Mä olen tehnyt saman havainnon jo n kertaa. Lapsi ei malta levätä ja nukkua päivällä riittävästi, yöllä sitten otetaan vahinko takas.

^Syökö jo miten kiinteitä? Millainen muuten on kehitys, tarkoitan että riehuuko päivät pitkät ympäriinsä?

Kun tytsä oppi uusia taitoja niin heräili yöllä aina pätkissä huutamaan, saattoi olla unessa kuitenkin, muutoinkin uni todella levotonta seisomaan oppimisen jälkeen vaikka nukkuu koko yön. Mutta se pyörinä. Tytsän uni menee myös sekaisin kun ollaan kyläilty ym. Nyt kun syö enemmän niin on myös jotain mahanväänteitä. Tuntee sylissä istuessa miten siellä mahassa ruplattaa.

Kaiken kaikkiaan, yleisin syy itkuille ollut aina nälkä. Vaikka juuri olisi vetänyt pullon maitoa niin saattaisi haluta toisenkin. Ja tietysti en itse aluksi tajunnut että nälkähän siellä, enkä tarjonnut pulloa. Se oli myös kinkkistä aluksi tajuta haluaako hän maitoa vai kiinteätä ruokaa. Ilmoittaa eri tavalla.

Voin kertoa vain omia kokemuksia, että en tiedä onko niistä apua, mutta jotkut voi käydä yksi yhteen.

Eli tytsä nukkuu kylässä ihan normaalisti, mutta aina kun palataan kotiin niin ainakin ensimmäinen yö ja seuraavan päivän päikkärirytmi on ihan sekaisin. Ollaan sitten äkäisiä kun ei saa tarpeeksi unta. On väsynyt, mutta ei anna sitten millään itsensä nukahtaa.

Kun oma äitini on tytsää hoidellut niin on oikein herranterttu. Kun palaan kotiin niin saattaa itkeä ja äksyä. Ihan kuin vasta silloin huomaisi, että äiti oli hetken poissa. Se oli niitä alkuaikoja kun aloin käymään yksinkin ulkona. Sama oli ensimmäiset kerrat kun jäi miehen kanssa yksin, oli tottunut että molemmat vanhemmat kotona. Tai ainakin äiti. Nyt ei tätä kovinkaan usein ilmene.

Sen jälkeen kun tämä liikkuminen alkoi, oli se sitten kierimistä tai mitä vaan, niin on tuntunut että aivot käy ylikierroksilla mikä sitten aina välillä haittaa unta.

Antaisin nukkua omassa aikataulussaan, on vielä niin pieni ja kehittää omaa rytmiään. Rytmit muuttuu tasaisin väliajoin. Nyt meillä mennään nukkumaan 23-24 välillä. Jos ei antaisi nukkua omassa tahdissaan päikkiä niin äksy olisi valtava. Mennään vauvan ehdoilla, eiköhän se rytmi taas pian vaihdu.

Jos ei tissiä huoli niin oletteko koittaneet pullosta antaa äidinmaitoa? Nyt kun kiinteitä syödään niin nestettä pitää saada enemmän. Vaikka tytsällä on maitojano niin ei aina meinaa sitten millään juoda pullosta. Mutta minuutin päästä voi vetäistä hetkessä pullon tyhjäksi. Tämä on se paskin juttu. Pitää vain tarjota säännöllisesti jos känkkäröi. Nyt jo osaa tunnistaa koska oikeasti sitä maitoa haluaa, mutta ei vaan syystä tai toisesta ota.

Hampaat on toki yksi mahdollisuus, ne tuokin sitten lisämaustetta uniin ja syömisiin.

RP kirjoitti:Mä taas olen aina ollut niin onnellinen siitä että veljen kanssa on ikäeroa 11vuotta. Ollaan aina oltu erittäin hyvissä väleissä, silloinkin kun olin pieni niin uhrautui leikkimään barbeilla päivittäin. Hih.

Täällä sama mutta toisin päin. Tossa taaperon kaa leikkiessä muistu mieleen, kuinka lukemattomia tunteja oon käyttäny broidin kans _juuri_sitä_tiettyä_pienen_pientä_ legopalikkaa etsien. Ja tsiikaten sen loputtomia "hidastuksia" pikkuautokolareista. Voi pojat, se ei oo ihan tunti tai kaks.
Nyt vois ruveta oleen payback time.

irmelianneli kirjoitti:

NuoriD kirjoitti:Alatiesynnytys vapauttaa enemmän oksitosiinia kuin sektio.

...jotakuinkin ihan oikeestaan tarpeeksi vapautti se pirun sektiokin sitten sitä oksitosiinia.

Vajailla sektio-oksitosiineilla tässä joutuu omatkin kicksit repimään. Mutta ei tosiaan ollut valinnan varaa, muuten tyyppi olisi varmaan vieläkin tuolla mahassa eikä kovin hyvässä hapessa. Mutta eikös imetyskin vapauta sentään sitä oksitosiinia aika rutkasti?

Neuvolassa käyty ja todettu neidin olleen ruoka-aikana paikalla: Painoa sairaalasta lähtöön tullut lisää 550 g ja siitä viimeiseen viikkoon 430 g Tarjoiluni siis maistuvat ja mikä parasta äidinmaito kelpaa alkuperäisen lähteensä lisäksi myös pullosta isin tarjoamana. Nyt pitäisi vielä jostain saada lisäinspistä kestovaippailuun. Mutkun toi kakkii 10 kertaa päivässä ja vähän väsyttääkin välillä...