Kitinä

Jeesus kristus ja aamen. (urheilu olkoon uskontoni)

Tämänpäiväinen pump oli teurastavan raastava. Olin tänään kevään ekaa kertaa kunnolla fillarilla liikenteessä - 30 kilsaa kertyi mittariin - ja se kyllä tuntui jumpassa. Tuskaisinta oli kumminkin se, että päätin, että on korkea aika lopettaa se "sairauslomalta" toipuminen, eli vanhat malmit takaisin tankoon. Muuten menikin ihan ok, mutta selät, hauikset ja olkapäät ja ojentajat saivat kyllä suunnatonta tuskaa aikaan. Oli kumminkin Maailman Paras Ohjaaja paikalla, joten no problemo! Rinnoissakin jaksoi pientä ekstrapainoa ihan vaan sen takia, että biisinä oli Metallican Enter Sandman.

Nyt kädet ja hartiaosasto on tärisevässä ja heikossa kunnossa ja persettä kivistää.

Clay kirjoitti:Multa saat munasuojat lainaks.

Kiitos löytyy jo. Mutta sepäs onkin oma, ei poikaystävän, koska sen XXXL-koon suoja olis mun hienoihin treenihousuihin liian iso.

Muah ! Pyörällä polkaisin iltakouluun n. 7 km mukavasti viileän tuulen puhaltaessa. Paluumatka olikin yhtä extremeä vesisateessa tuulen puhaltaessa kovaa.

Tänään oli taas ensimmäistä kertaa pumpissa pitkästä aikaa oikeasti kivaa! Tuntui vaihteeksi siltä, että rauta tottelee minua eikä toisinpäin. Nyt sitten hörpin tunnin jälkeen sitä maagista palautusjuomaa, mahtaakohan olla minkään valtakunnan vaikutusta... Pahalta se ainakin maistui :P

Xiberia kirjoitti:Nyt sitten hörpin tunnin jälkeen sitä maagista palautusjuomaa, mahtaakohan olla minkään valtakunnan vaikutusta... Pahalta se ainakin maistui

Minkä merkkistä? EAS tekee ainakin ihan passeleita mansikkasysteemeitä. Kaupan gainomaxitkin ovat kaiketi toimivia, mutta pakkaavat olemaan arvokkaita.

Perjantaina oli ohjelmassa uintia. Saldona uintikoriksesta muljahtanut nilkka ja revähtänyt pohje.

Mylwin kirjoitti:

Xiberia kirjoitti:Nyt sitten hörpin tunnin jälkeen sitä maagista palautusjuomaa, mahtaakohan olla minkään valtakunnan vaikutusta... Pahalta se ainakin maistui :P

Minkä merkkistä?

Dexal Pro. Kaakaonmakuinen. Kyljessä sanotaan, että voi sekoittaa joko veteen tai maitoon. Läträsin sen nyt veteen ja se maistui ihan vesikaakaolta, että maitoon sekoitettuna se voisi olla ainakin hitusen parempaa :D

Ainoa hyvänmakunen palautusjuoma mitä mää olen maistanut on mansikanmakuinen N-Large. On kuin pirtelöä joisi. Kaikki suklaat ja minttusuklaat ovat veden kans olleet kyllä melko karmaisevia.

Xiberia kirjoitti:

Mylwin kirjoitti:

Xiberia kirjoitti:Nyt sitten hörpin tunnin jälkeen sitä maagista palautusjuomaa, mahtaakohan olla minkään valtakunnan vaikutusta... Pahalta se ainakin maistui

Minkä merkkistä?

Dexal Pro. Kaakaonmakuinen. Kyljessä sanotaan, että voi sekoittaa joko veteen tai maitoon. Läträsin sen nyt veteen ja se maistui ihan vesikaakaolta, että maitoon sekoitettuna se voisi olla ainakin hitusen parempaa

Mie en ole testannut .. noi K-kaupassa myytävät ainekset eivät kyllä hinta-laatusuhteeltaan oikein (kuulemma) ole hyviä, kannattaa ostaa jostain ihan alan liikkeestä isompi satsi jos harrastaa useammin kuin kerran kuussa. Mulla on kanssa jotain maitoon sekoitettavaa versiota, mut se menee kyl vedenkin kans. Ei jaksais ostaa koululle maitoa. =P

Uijui. Vedin itteni tänään sitten ihan loppuun, aika taivaallista! Askelkyykyissä pohkeet tärisi jo ensimmäisten toistojen aikana ihan tuhottomasti, ja olkapäätkin menivät vähän sellaisessa päätähuimaavassa olotilassa, ja tuossa tilanteessa päätähuimaava ei ole mikään turhan positiivinen olento. Noh, Dexal-taikajuoma maistui tänään jo huomattavasti paremmalta.

Ohjaaja houkutteli huomenna menemään hänen spinning-tunnilleen, kun tuossa lajissa olen vielä lähes neitsyt. Saapi nähdä, jos jalat kantaa sitää vertaa!

Ohjaaja heitti mut vielä kotiin ja kertoi matkalla ehkä lysteimmän treffikutsun, jonka sai aikoinaan nykyiseltä mieheltään: "Ootko tulossa viikonloppuna Turkuun? Ota sitten treenikamat mukaan, mennään yhdessä salille." Tyypilliset treffit, mutta ehkä se on ihan ymmärrettävää, kun kyseessä on parisuhde ammatikseen urheilevan ja kehonrakennuksen Suomen mestarin välillä.

Pyörällä polkaisin töihin n. 4.1 km ja takaisin kotia sitten iltapäivällä.

Aamulenkki juostu, noin 8 km. Aivan liian kovaa vauhtia, keuhkoihin sattui vikalla kilometrillä
Rullaluistimia katselin eilen illalla tuolla kaapin perällä.....

Tunnin mittainen "reipas" kävelylenkki. Tuntui urpolta kävellä, kun juosten olisi saman homman hoitanut tehokkaammin ja lyhyemmässä ajassa. Nyt ei tohtinut edes sykettä nostaa, kun sitten alkoi hengästyttämään ja se taas koskee kyljessä.

Parempi se tämä on kai kuitenkin, kuin ei mitään. Jos pystyisi edes osan kunnostaan säilyttämään. Mutta voiko murtuneen kylkiluun kanssa tehdä mitään muuta, kuin kävellä?

Vaola kirjoitti:Mutta voiko murtuneen kylkiluun kanssa tehdä mitään muuta, kuin kävellä?

No ei kai jos hengästyminen pistää kylkeen.

Vaola kirjoitti: Mutta voiko murtuneen kylkiluun kanssa tehdä mitään muuta, kuin kävellä?

Ei oikein, mut nopeasti se paranee. Mulla oli kolme kylkiluuta kerralla murtuneena, ja oikeastaan vaan pari viikkoa kesti se älytön kipu. Kaikkein kipeintä teki makaaminen, yöunetkin piti nukkua puoli-istuvassa asennossa.

Voimia, toi on kyllä ikävä vamma, rajoittaa niin paljon ihan kaikkea liikkumista.

Mä en oikein ymmärrä miksi edes pitäisi tehdä jotain murtuneella kylkiluulla. Jos kerran määrätty lepoa. Toisaalta ihmettelen tätä ihan yleisesti, monella tuntuu olevan tarve tehdä sitä ja tätä kun on tavalla tai toisella heikossa hapessa fyysisesti. Parempi se on kitua ja levätä pari viikkoa kuin mahdollisesti saada ikävämpiä ja paljon pidempiä seuraamuksia. Tämä pätee ihan niinQ murtumiin, sairauksiin, leikkauksiin etc.

Chubs kirjoitti:

Vaola kirjoitti: Mutta voiko murtuneen kylkiluun kanssa tehdä mitään muuta, kuin kävellä?

Ei oikein, mut nopeasti se paranee. Mulla oli kolme kylkiluuta kerralla murtuneena, ja oikeastaan vaan pari viikkoa kesti se älytön kipu. Kaikkein kipeintä teki makaaminen, yöunetkin piti nukkua puoli-istuvassa asennossa.

Voimia, toi on kyllä ikävä vamma, rajoittaa niin paljon ihan kaikkea liikkumista.

Tänks. Toi nukkuminen ja makaaminen onkin hankalaa. Mä olen onnistunut tukemaan itseäni tyynyillä semmoisiin asentoihin, missä se ei oirehdi niin. Onneks on uusi sohva, jossa on hyvä lökötellä, just tolleen puoli istuvasti!

Rouva Pupu kirjoitti:Mä en oikein ymmärrä miksi edes pitäisi tehdä jotain murtuneella kylkiluulla. Jos kerran määrätty lepoa.

No voin vastata omasta puolestani.

Ensinnäkin, tarkoitukseni ei ole missään tapauksessa tehdä mitään, jossa on riskinä se että paraneminen hidastuu tms. Tiedän vain kokemuksesta, että kuntohan siitä laskee, jos ei mitään tee, ja ainakin omalla kohdallani se johtaa sitten helposti muuhunkin, kuin siihen ettei jaksa samaa tahtia juosta kuin ennen.

Toisekseen, lääkäritkin usein suosittelevat edes jotain turvallista liikuntaa, vaikka olisikin toipilas. Esim. kun sisko mursi jalkansa ja makasi sairaalasängyssä jalka vedossa, hänellä oli siinä semmoinen "trapetsi" jolla sitten jumppasi, vaikka jalka oli sidottu kelkkaan kiinni.

Vaola kirjoitti: Toisekseen, lääkäritkin usein suosittelevat edes jotain turvallista liikuntaa, vaikka olisikin toipilas. Esim. kun sisko mursi jalkansa ja makasi sairaalasängyssä jalka vedossa, hänellä oli siinä semmoinen "trapetsi" jolla sitten jumppasi, vaikka jalka oli sidottu kelkkaan kiinni.

Luonnollisesti. Miksi sitten ei esmes se kävely ainoastaan riitä? Lepo ei mun päässäni kuitenkaan tarkoita sängyssa peiton alla makaamista. Tarkoittaa sitä, että ottaa iisisti niinQ. Juoksulenkkien tekeminen sitä esmes flunsassa ei ole.

Rouva Pupu kirjoitti:Luonnollisesti. Miksi sitten ei esmes se kävely ainoastaan riitä?

Oh, riittää kyllä. Jos on pakko. Voihan sitä katsos aina kysyä kuitenkin. Noin niinkuin varmuudeksi.

Vaola kirjoitti:

Rouva Pupu kirjoitti:Luonnollisesti. Miksi sitten ei esmes se kävely ainoastaan riitä?

Oh, riittää kyllä. Jos on pakko. Voihan sitä katsos aina kysyä kuitenkin. Noin niinkuin varmuudeksi.

Eihän toi vaan ole treenivamma?

Bliss kirjoitti:Eihän toi vaan ole treenivamma?

Taitaa olla kuitenkin. En tosin muista mitään erityisen kipeää tai kovaa iskua tai muuta, vaikka siis treeneissä oli aika lailla semmoista "äksöniä". Kylki kipeytyi sitten heti treenien jälkeen, mutta luulin ekaksi että mulla on keuhkoputkentulehdus tuloillaan, kun hengitys sattui. Mut en mä keksi mitään muutakaan syytä, miksi moinen vamma nyt yhtäkkiä olisi tupsahtanut. En ole törmännyt, kaatunut, tai muutenkaan rehkinyt. Paitsi treeneissä.

Rouva Pupu kirjoitti:Mä en oikein ymmärrä miksi edes pitäisi tehdä jotain murtuneella kylkiluulla. Jos kerran määrätty lepoa. Toisaalta ihmettelen tätä ihan yleisesti, monella tuntuu olevan tarve tehdä sitä ja tätä kun on tavalla tai toisella heikossa hapessa fyysisesti. Parempi se on kitua ja levätä pari viikkoa kuin mahdollisesti saada ikävämpiä ja paljon pidempiä seuraamuksia. Tämä pätee ihan niinQ murtumiin, sairauksiin, leikkauksiin etc.

Jännityksellä odotan mitä polvesta löytyy sittenku lekurille ehdin, mutta kauhee himo kokoajan vetää lenkkiä ja muuta, kun tietää ettei voi ainakaan mitään kovin raskasta tehdä. Viimeks lenkin jälkeen tuntu polvi vaan pari päivää jäykältä (ei särkenyt niinkuin edellisellä kerralla), mutta rullistelusta se ei tuntunut ottavan nokkiinsa.

Pyörällä polkaisin töihin n. 4.1 km ja takaisin kotia sitten iltapäivällä.

Pyöräilin kahdessa erässä yhteensä 25 kilometriä, keskinopeutena n. 25 km/h. Kotimatkalla jaloille antoi vauhtia "kilpailija", joka jossain kohtaa pyyhälsi ohitseni ja loppumatkan roikuin ihan vittumaisuuttani kiinni takatarikassa. Sääli kun tiemme erosivat.

Taas pyörällä polkaisin töihin n. 4.1 km ja takaisin kotia sitten iltapäivällä.

Eka 40 minsan rullaluistelulenkki ja mitvit, maksimisyke ollut 229!! Keskiarvokin 162, paljos muilla on normaalit sykkeet, pitäskö vauhtia hillitä?:)