Joulupöytää ja joulun mietteitä by Stadinarska Oy
Niin, siirsin jutun tuolta joulupöytä-osiosta tänne. Oma palstalapsenikin tarvitsi muonaa!
Joo, aika ehdotonta joulutyyliä teillä on, jotka skriivasitte!
Eipä silti, minä kuulun aikalailla samaan kaavaan. En kyllä joka jouluaatto suinkaan ole ollut omien vanhempien kanssa, vaan muittenkin, mutta enimmäkseen omien vanhempien. Minulla on ollut onni elämässäni, etten ole joutunut tai saanut kokea uusperhettä. Mutta toisen osapuolen, tyttöystävän vanhemmilla olen ollut ns. vuorojouluin silloin kun oli parisuhde.
EIKÄ liene yllätys, että ruokalistakin on aikalailla samanlainen kuin muilla.
Kinkku, perinteinen ja sit savupalveakin juur minulle, osin poispilatulle, rosollia,salaattia, graavilohi, smetana, perunaakin taitaa aina olla, en ikinä kyllä syö koska on laatikoita, joista imelletty perunalaatikko on herkkuani, samoin lanttuloora. Porkkanalatikko maistuu usein pahvilta. Sitten on
...SITTEN ON TURSKAA, JOHON EN KOSKE MILLÄÄN RUUMIINOSALLA, ettäs tiiätte! Tarkoitan lipeäkalaa. Hirveän ello haju vie halut! Mätiäkin on voileivälle muistaakseni. Ja älkää vain kysykö, onko siellä muualla kuin vanhempien pöydässä jotain muuta. Emmää muista!
Minulle Joulu edustaa rauhallista oloa hyvän musan ja vanhan Aku Ankka-ohjelman kanssa. Ja joulukirkko mikäli mahdollista. Ja kynttilät.
Arska ei silloin liiemmin analysoi mitään.
Lapsia on ollut perhepiirin takia jouluinakin toki ja ovathan he kivoja. Sellainen viaton onni on kaunista katseltavaa, jonka lapselta voi saada. Lapsia ei aivan kuitenkaan voi käsittää vain "lapset"-sanan alla koska heissäkin on niin kovin erilaista ainesta. Itse olen aina tottunut hyvinkasvatettuihin kuuliaisiin lapsiin. Usein kyllä olen hyvin epävarma, kestäisinkö kaikkia lapsia, joita näen busseissa ja kaupoissa yms. paikoissa. Heillä on joillain kasvatuksessa totaalisia ongelmia, noin simppelisti sanottuna. No, kun kouluissakin on sellainen kuri, mitä nyt on, niin seuraukset ovat näkyvissä! Mutta kyllä minun oloani tekee kauniimmaksi lapsellinen lapsi, joka ei riehu jotenkin tuskaisena riehumisen vuoksi ja ilman mitään kuria!
Jos nyt lapsista puhutaan, niin minä olen mielessäni epävarma, kuinka itse ikinä pystyisin kasvattamaan lapsestani pärjäävää itsetuntoista, kun ympäristö kiusaamisineen ja kurittomuuksineen ja pahoine aktiviteetteineen voi pilata lapsen. Ja varsinkin väärä seura!!! On se hurja haaste! Enkä ole leikkiin ryhtynytkään! Se on tosin sattumaa aikalailla.
Parasta ja ihaninta on, kun kerta on sinkku, niin voi jos voi ilman huolia sammutta lamput ja kuunnella hyvistä stereoista "Lumen Valoa" (keskiaikaista joulumusiikkia). Minulle akut tulee tällaisesta täyteen.
TOISAALTA olen harrastusten takia ollut pari kolme joulua poissa maastakin, mutta kyllä oli kotoikävä silloin kaamea, ja varsinkin äidille koetin korvata poissaoloni sitten myöhemmin läsnäololla. Hän nähkääs pitää minusta. Jos kerron, että minulla on "ystäviä", tarkoitan, että minulla on yksi ystävä, äiti!! Hehheh. No nyt oli vähän kevennys!
Tietenkin olisi kiva ja toivottavaa, jos kommentoisitte juttuani. En sitä itsekään saa aikaan ilman vaivaa vaikka olenkin nopeahko kirjoittaja!! Missä mahdollisesti annoin jotain uutta ajateltavaa, vai olinko joissain ärsyttävä kenties?
STT
Stadinarskan TurskaTiedote