Kitinä

Voihan ninja sentään, kun rupesi vähän surettamaan, kun en ole kuullut mun pienestä latinomerisotilaasta vähään aikaan. Tai en ainakaan tarpeeksi. Enkä pääse edes tapaamaan häntä niin että voisin nähdä, toimisiko homma mahdollisesti. Etäisyys on kaccaa.

Keikaus kirjoitti:Voihan ninja sentään, kun rupesi vähän surettamaan, kun en ole kuullut mun pienestä latinomerisotilaasta vähään aikaan.

Tää oli mun suosikki. Kuinkas sille kävikään? Olisin kernaasti laulanut "Vaimo Merimiehen" teidän häissä.

Keikaus kirjoitti:Etäisyys on kaccaa.

Tuppaa joo vähän olemaan. Varsinkin kun ei voi edes tekstata! Buuhuuuuu.

Keikaus kirjoitti:Voihan ninja sentään, kun rupesi vähän surettamaan, kun en ole kuullut mun pienestä latinomerisotilaasta vähään aikaan..

Anna vähän lovea tossa yläpuolella olevalle yönmustalle, sillä on ihan mieli maassa, tykkäät kuitenkin paapoa aikuisia miehiä.

Ann kirjoitti:

Keikaus kirjoitti:Voihan ninja sentään, kun rupesi vähän surettamaan, kun en ole kuullut mun pienestä latinomerisotilaasta vähään aikaan.

Tää oli mun suosikki. Kuinkas sille kävikään? Olisin kernaasti laulanut "Vaimo Merimiehen" teidän häissä.

Keikaus kirjoitti:Etäisyys on kaccaa.

Tuppaa joo vähän olemaan. Varsinkin kun ei voi edes tekstata! Buuhuuuuu.

Noh, aina voi etsiä uuden merimiehen, jos tämä ei ole se unelmien pieni, ruskea merisotilas. Tai jopa vaihtaa ihan ammattikuntaa. Mutta kyllä ottaa päähän, kun tämä on niin söpökin kuin pieni suklaakarkki ja tietty tuoksuukin oikealta. Ai herranen aika, ottaa vatsasta, kun muistelen, miltä tuntui kun näin hänet ensimmäistä kertaa. Huhhei ja rommia pullo.

Mä voin kyllä tekstata hänelle, mutta nyt en ole ihan varma, onko kuuluvuusalueella. Ja en ole ihan varma tuosta kiinnostavuusalueestakaan.

Dumari kirjoitti:

Keikaus kirjoitti:Voihan ninja sentään, kun rupesi vähän surettamaan, kun en ole kuullut mun pienestä latinomerisotilaasta vähään aikaan..

Anna vähän lovea tossa yläpuolella olevalle yönmustalle, sillä on ihan mieli maassa, tykkäät kuitenkin paapoa aikuisia miehiä.

Voisin mä ehkä Yönmustan ottaa kainalooni, mutta lovi ei löydy sieltä.

Keikaus kirjoitti:

Dumari kirjoitti:Anna vähän lovea tossa yläpuolella olevalle yönmustalle, sillä on ihan mieli maassa

Voisin mä ehkä Yönmustan ottaa kainalooni, mutta lovi ei löydy sieltä.

Ei mitään reikäjuttuja (perwå!), vaan rakastaisit sitä hetken niin että hän taas rakastaisi maailmaa. Sweet lovea ja ihonhoitoa, junous!

Yön painajaiset ja jälleen päivä jolloin herääminen ei niitä herkuimpia kielivät joko pitkälle viikonlopun yli pitkittyneestä krapulasta tai sitten taaksepäin kyljketuista kehityksen askelista, jotka olisi aiheutunut eilisestä yhteisestä työmatkasta ja toisen näkemisestä.

Kukaan ei vielä tainnut ottaa kantaa siihen, että kannattaako entiselle kumppanille tarjota mahdollisesti vielä parantavan suhteen voimaa. Parantavalla suhteella ei siis tarkoiteta seksi- tai rakkausuhdetta..

Ymmärtäisin kuitenkin, että ei, koska se voi ja todennäköisesti tekee sen, että lopulliseen irroittautumiseen menee enemmän aikaa.

Yönmustaritari kirjoitti:kannattaako entiselle kumppanille tarjota mahdollisesti vielä parantavan suhteen voimaa. Parantavalla suhteella ei siis tarkoiteta seksi- tai rakkausuhdetta..

Ei kannata, ainakaan vielä. Villi heitto olisi, että ehkä vuoden-kahden päästä, mutta onko siihen silloin enää halua?
Itse olen exäni kanssa nyt, vuosien kuluttua seurustelusta, paremmissa väleissä (siis ihan ystävänä) kuin koskaan seurusteluaikana.

Yönmustaritari kirjoitti:Kukaan ei vielä tainnut ottaa kantaa siihen, että kannattaako entiselle kumppanille tarjota mahdollisesti vielä parantavan suhteen voimaa. Parantavalla suhteella ei siis tarkoiteta seksi- tai rakkausuhdetta...

Pysy vaan kaukana. Omalla kohdallani olen huomannut helpommaksi jatkaa eteenpäin ilman minkäänlaista tietoa tai näkyä eksästä. Kaipa asia olisi eri, jos olisi herjattu ja huudettu kaikki mahdollinen päin naamaa, eikä olisi mitään hampaankolossa.

Tai no, riippuu varmaan erosta. Sitä yhtä eroa helpotti, että oltiin vielä ystävällisissä väleissä ja nähtiin muuten vaan silloin tällöin. Jätti lämpimät muistot ihmisestä vaikkei enää pitkään aikaan olla yhteyttä pidettykään. Mä nyt muutenkaan osaa pitää ihmisiä niin lähellä, että ne pysyis hyvinä ystävinä.

Bliss kirjoitti:

Yönmustaritari kirjoitti:kannattaako entiselle kumppanille tarjota mahdollisesti vielä parantavan suhteen voimaa. Parantavalla suhteella ei siis tarkoiteta seksi- tai rakkausuhdetta..

Ei kannata, ainakaan vielä. Villi heitto olisi, että ehkä vuoden-kahden päästä, mutta onko siihen silloin enää halua?
Itse olen exäni kanssa nyt, vuosien kuluttua seurustelusta, paremmissa väleissä (siis ihan ystävänä) kuin koskaan seurusteluaikana.

Juu ei. Itse jatkoin exän kanssa yhteyden pitämistä eron jälkeenkin muutaman kuukauden paussin jälkeen - ja se oli liian lyhyt tauko. Vaikka luulin, että ihan kaveriasteelle oltiin päästy, niin kummasti otti päähän siinä vaiheessa kun exälle ilmaantui kuvioihin uusi tyttöystävä. Muutama kuukausi lisää ilman yhteydenpitoa niin tämäkin asia toki korjaantui, nyt on ihan ok nähdä silloin tällöin ja vaihtaa kuulumisia. Ja siis erosta on tosiaan kohta kaksi vuotta.

Bliss kirjoitti:Itse olen exäni kanssa nyt, vuosien kuluttua seurustelusta, paremmissa väleissä (siis ihan ystävänä) kuin koskaan seurusteluaikana.

Kuultuani että ex-factor on nyttemmin tiineenä uudelle miehelleen tulin siihen tulokseen, että viimeisetkin syyt yhteydenpitoon ovat menneet. Tarkemmin ajatellen olen aina onnistunut katkaisemaan välit entisiin naisystäviin-hoitoihin-vaimoihin. Osaksi riitaisten eroamistenkin vuoksi, mutta eniten siksi, etten koe elämänlaatuni mitenkään paranevan yhteydenpidosta entisiin kumppaneihin.

Bensaa sillalle vaan, Zippo olan yli ja kohti uusia seikkailuja.

Sheetlord kirjoitti: Bensaa sillalle vaan, Zippo olan yli ja kohti uusia seikkailuja.

Onko ikina ollutkaan mitaan muita vaihtoehtoja?

Vittu etta vituttaa kaikki munattomat joitten pitaa raahata niita exiaan mukana lapi elaman.

Feiz kirjoitti:Onko ikina ollutkaan mitaan muita vaihtoehtoja?

Vittu etta vituttaa kaikki munattomat joitten pitaa raahata niita exiaan mukana lapi elaman.

Mä taas en tajua miksi jotakin muuta häiritsee se että exän kanssa ollaan väleissä suhteen päättymisen jälkeenkin. Ei se mikään pakkojuttu ole exiä tavata, mutta jos ero on ollut kohtuullisen sopuisa niin mitä ihmeen haittaakaan siitä kenellekään on?

Jos jollakin muulla on niin huono maku, että suhteen päätyttyä havaitsee entiset seurustelukumppaninsa poikkeuksetta ääliöiksi, se ei ole minun ongelmani.

Ann kirjoitti:

Keikaus kirjoitti:Etäisyys on kaccaa.

Tuppaa joo vähän olemaan. Varsinkin kun ei voi edes tekstata! Buuhuuuuu.

Ihan hyvä vaan, etäisyys pitää suhteen ja tavaran tuoreena.

Monia miehiä varmasti ärsyttää suuresti Letkun suorittama seppuku-avautuminen, koska se muistuttaa heitä miesten haavoittuvaisuudesta naisten edessä. Tämä sotii heidän/meidän mielessään luomaa vahvaa ja mistään välittämätöntä miesmallia vastaan.

Lilo kirjoitti:Mä taas en tajua miksi jotakin muuta häiritsee se että exän kanssa ollaan väleissä suhteen päättymisen jälkeenkin. Ei se mikään pakkojuttu ole exiä tavata, mutta jos ero on ollut kohtuullisen sopuisa niin mitä ihmeen haittaakaan siitä kenellekään on?

Omalta kohdaltani vastaan, että tuo kaikki-sillat -lähestymistapa on vaan jotenkin tuntunut aina luontevammalta. Poltattihan Cortezkin [? vai oliko se joku muu löytöretkeilijä] laivansa Uuteen Maailmaan päästyään, ettei miehistö olisi karannut koti-ikävissään takaisin iloiseen Epsanjaan. On helpompi mennä eteenpäin, kun ei tarvitse roikkua menneissä. Voip myöskin olla, että allekiroilleelle nuo rakkausjutut ovat olleet sen verta voimakkaita kokemuksia, että palaneita näppejä hoitelee mieluummin vesisaavissa kuin sen uunin kupeessa jossa ne juuri äsken paloivat.

Hokasin juuri, että yksi poikkeus tähän muuten ehdottomaan ei-exiä -politiikkaani löytyy. Taitaapi vielä käydä niin, että kyseinen x cateroi meitin häät ensi keväänä

Sheetlord kirjoitti:Taitaapi vielä käydä niin, että kyseinen x cateroi meitin häät ensi keväänä

Hih, sä kirjotit tuolla vaimostas. Mä kerkesin jo miettiä että onko se pirkule menny naimisiin infoamatta meitä

Feiz kirjoitti:

Sheetlord kirjoitti: Bensaa sillalle vaan, Zippo olan yli ja kohti uusia seikkailuja.

Onko ikina ollutkaan mitaan muita vaihtoehtoja?

Riippuu suhteen ja eron laadusta sekä siitä eksästä? Yhtä EVVK enää nähdä; toisen kohdalla katsoo paremmaksi jommankumman tai molempien kannalta ettei pidetä enää yhteyttä; kolmas on edelleen mukavaa juttu-/meiliseuraa vaikka seurustelu ei toiminutkaan (molempien) kipinän puutteen vuoksi.

Hmm. Yhteydenpito X:n vähän riippuu X:stä.
Se mies jonka kanssa mä vietin 8 vuotta elämästäni, alkaa nyt reilu 2 vuotta eron jälkeen tuntua siltä että olisi sitä silti joskus ihan kiva nähdä ja vaihtaa kuulumisia. Ja oikeasti tuntuu että sen kanssa voisi kommunikoida kaveripohjalta, ilman katkeruutta. Se ei vaan käy sille, se on mennyt näköjään taas sellaiseen ylimustasukkaiseen kyttäyssuhteeseen.

Se onkin oikeastaan nykyisen lisäksi ainoa seurustelusuhde. Tässä välissä on tullut sellaisia tuttavuuksia joista toiselta haluisin kysyä mitä vittua oikeastaan tapahtui, ja toisen kanssa haluaisin kuitenkin olla ystäviä. Ongelmatonta keinoa ei kai siihen vaan löydy.

Olen sanonut poikaystävällenikin halustani kuulla noiden ihmisten kuulumisia, se ei ymmärtänyt sitä, muttei tuominnutkaan.

Ja mä taidan olla ihan väärässä ketjussa, olen jälleen kerran hyvin pahoillani.

Sheetlord kirjoitti:
Omalta kohdaltani vastaan, että tuo kaikki-sillat -lähestymistapa on vaan jotenkin tuntunut aina luontevammalta.

Jokaisella on toki valinnan vapaus sen suhteen mikä tuntuu itselle luontevimmalta. Kyllä sitä ainakin pienen tauon tarvitsee toisesta suhteen päättymisen jälkeen, mikään "eilen jaettiin sänky, tänään ollaankin kavereita" -homma nyt ei yleensä vaan toimi.

Meillä se meni niin, että yllättäen exäni on ollut eron jälkeen innokkaampi yhteydenpitäjä vaikka suhteen aikana väittikin että kaikkinainen yhteydenpito entisiin on syvältä ja poikittain. Mikäs siinä, ei mua haittaa käydä kahvilla tai lounaalla pari kertaa vuodessa.

Lilo kirjoitti: mikään "eilen jaettiin sänky, tänään ollaankin kavereita" -homma nyt ei yleensä vaan toimi..

Juuei. Minulle kävi joskus niin, että kaverisuhteen kanssa hölmöyksissäni lähdin säätämään, mutta kun neito vartavasten halusi.. No, neito oli suhteen alussa hyvin hyvin roikkuva ja takertuva sorttia. Minä taas lämpenin pikkuhiljaa ja siinä vaiheessa kun olin itsekin valmis takertumaan, tuumasi neito että; jaa, ei häntä enää kiinnostakaan, mutta kaveri hän kyllä tahtoisi olla ja että eihän sitä koskaan tiedä vaikka palattaisiin seurusteluun, kunhan hetki oltaisiin oltu vaan kavereita.

Minä totesin hänelle, että etsi kuules uusi pompoteltava leikkikalu ja nostin kytkintä samantein. Pari viestiä sieltä taisi tulla jälkeen selitetellen matista ja pekasta, jotka olivat vaan ystäviä, mutta kun häen ei vielä oikein osaa käsitellä tunteitaan, eikä tiedä mitä haluaa. Pyysin häntä lopettmaan tuon paskan lähettämisen, koska minua ei kiinnostanut enää. Toimi. Hyvästä kaverisuhteesta tuli kylmä moikkaussuhde, jos nyt edes kerran kolmessa vuodessa törmätään.

Typerä narttu. Itse aloitti. Upotkoot suohon.

Lilo kirjoitti:Mikäs siinä, ei mua haittaa käydä kahvilla tai lounaalla pari kertaa vuodessa.

Juu, nämä on yksilöllisiä juttuja.

Vahvasti yleistäen ja pelkkään anti-akateemiseen mutuun pohjautuen esitän, että yhteydenpito-innokkuus on suoraan verrannollinen kohdehenkilöiden ikään ja kääntäen verrannollinen aiempien suhteiden määrään *käyttäytymistieteilee*

Saahan sitä exää vihata, jos siihen on syy. Mutta jos pelkästään ex-statuksen perusteella vihaa, niin onhan se nyt piruvie aika typerää.

Mä en ole tietääkseni jättänyt pikkujutut mukaan lukien yhtään huonoissa väleissä kanssani olevaa naista jälkeeni.

Sheetlord kirjoitti:Vahvasti yleistäen ja pelkkään anti-akateemiseen mutuun pohjautuen esitän, että yhteydenpito-innokkuus on suoraan verrannollinen kohdehenkilöiden ikään ja kääntäen verrannollinen aiempien suhteiden määrään *käyttäytymistieteilee*

Luulisin siihen vaikuttavan kuinka hyvin ero on käsitelty loppuun molempien osalta. Mitä enemmän jää jäljelle selvittämättömiä asioita, yksipuolista kaipausta, negatiivisia viboja tms., sitä turhemmalta ystävyysvirittely tuntuu. Ja tietenkin yhteisen historian määräkin vaikuttaa osaltaan.

silsis kirjoitti:Saahan sitä exää vihata, jos siihen on syy. Mutta jos pelkästään ex-statuksen perusteella vihaa, niin onhan se nyt piruvie aika typerää.

Mä en ole tietääkseni jättänyt pikkujutut mukaan lukien yhtään huonoissa väleissä kanssani olevaa naista jälkeeni.

Viha on hyödyllinen tunne, eikä sitäkään kannata yrittää väkisin vääntää pois päältä ja yrittää muuttaa joksikin rakkaudeksi. Viha näet pitää meidät pois sellaisten ihmisten seurasta, jotka eivät ole hyväksi meidän henkiselle hyvinvoinnille. Viha myös antaa voimaa ja on parempi olla reilusti vihainen eksälle kuin kääntää viha itseään kohtaan ja masentua. Jossain vaiheessa siitä vihasta varmaan kannattaa luopua (tai se varmaan loppuu osaksi ihan luonnollisestikin), mutta ei ainakaan liian aikaisin.

Keikaus kirjoitti: Viha myös antaa voimaa

Liian kiltti ei pidä olla, eikä haalia kaikkia huolia ja murheita itselleen. Nykypäivänä jo normaali kiltteys on vaarallista, ainakin työelämässä.