Kitinä

Niin...oisko sitten vaan niin, ettei kyseinen hoitsu jostain syystä pidä sinusta, koska mielestäni hän toimi väärin.

Diipa daapa... Koska tunnistettavaa informaatiota.

Sun kannattais pikaisesti joko itse tai miehesi kautta keskustella asia johtajan tai hoitsun kanssa läpi. Muuten toi jää painamaan pitkäksi aikaa. Tsemiä.

Mun mielestäni sun kannattaisi nyt soittaa sinne tarhaan sille hoitajalle ja mahdollisimman rauhallisesti kertoa tuo mitä avausviestissä kirjoitit. Ja yritä etukäteen psyykata itsesi siihen, että et hermostu. Mun mielestäni kannattaa toimia nyt heti, niin asia saadaan pois kummittelemasta. Mä tekisin niin.

^ "mahdollisimman rauhallisesti?" sen jälkeen kun joku ehdottaa puun takaa, että soittaa sossuun. Ja ei ehdota edes sinulle joka on hänen mielestään pahasti tehnyt vaan puolisolle.



That's when I reach for my revolver.

Juu juu, tietty pitää kysyä kukkasia puhekuplassa ja kumartaa vielä syvempään kuin japanilaiset siinä "haista paska" kumarruksessaan. Ja sanoa että "tulikohan meille joku pieni väärinkäsitys oi hoitotäti, onpas Teillä upea paita tänään päällä". Ja kotimatkalla naarmuttaa hänen autonsa.

^nii-in. Mahdollisimman rauhallisesti selittää faktat.

Perde, et viitsisi pilata hyviä neuvoja.

Ylermi Ylihankala kirjoitti:Perde, et viitsisi pilata hyviä neuvoja.

Tuolta Pupusta kuitenkin tuntuu. Se, että hän takuulla tajuaa toimia toisin on eri asia.

Olen joskus pohtinut, että jos sellainen tilanne tulisi että jostakin sekopäisestä syystä lapsiani haettaisiin pois (no tuo pupun kertoma alkaa kuulostaa etäisesti aika sekavalta vaikken paikalla ollutkaan) niin siitä varmasti noin 1-2 vrk päässä oltaisiin vuokra-autolla lasten kanssa ylittämässä saksan ja itävallan rajaa.

exPertti kirjoitti:^ "mahdollisimman rauhallisesti?" sen jälkeen kun joku ehdottaa puun takaa, että soittaa sossuun.

Vähän luottoa nyt sosiaaliviranomaisiin. Ei ne sieltä kiidä paikalle huostaanottoyksiköllä siinä kohtaa, jos joku kiukkuinen päiväkotitäti soittaa, että pikkuirmelin äiti sanoi nyt rumasti portilla lähteissä. Mikäli asiasta kirjattaisiin lastensuojeluilmoitus (siis tarhantäti sanoisi erityisesti haluavansa tehdä lastensuojeluilmoituksen), niin seuraamuksena olisi todennäköisemmin se, että sossusta jossain kohtaa kesää joku soittelisi ja kysyisi, että miten menee ja pärjäättekö.

exsu kirjoitti:Vähän luottoa nyt sosiaaliviranomaisiin.

En odottanut, että tuollaisesta insidentistä pelkästään nyt mitään dramaattisempaa tapahtuisi. Mutta sitten kun pikku-irmeli seuraavan kerran tulisi hoitoon pyörällä kaatuneena mustelma kaksi ympäri kehoa olisikin siellä jo "eikös tästä tehty jo ilmoitus aiemmin" mentaliteetti.

Diipa daapa... Koska tunnistettavaa informaatiota.

RouvaPupu kirjoitti:Eli vastareaktio saamaansa palautteeseen.

No just just.

Pertin kannattaisi joskus olla vaan hiljaa.

So Hard kirjoitti:Pertin kannattaisi joskus olla vaan hiljaa.

Jos nyt tarkkoja ollaan tämä pätee jokaiseen palstalla, sinuunkin. Melkein tekisi mieli nostaa lapsikortti

exPertti kirjoitti:Melkein tekisi mieli nostaa lapsikortti

Miten mä en nyt ole lainkaan yllättynyt.

RouvaPupu kirjoitti:Tytsä ei ole päiväkodissa vaan perhepäivähoidossa.

Mitäs jos vaihtaisitte kunnalliseen päiväkotiin.

So Hard kirjoitti:

exPertti kirjoitti:Melkein tekisi mieli nostaa lapsikortti

Miten mä en nyt ole lainkaan yllättynyt.

Sori, natsikorttini katosi tässä taannoin.

RouvaPupu kirjoitti:Vaikka seuraamus olisi vain soitto sosiaaliviranomaisilta, se ei ole hyväksyttävää. Piste. Ei ole kertakaikkiaan mitään aihetta tuollaisiin uhkauksiin taikka seuraamuksiin. Piste.

Mä kyllä vähän ihmettelen tätä reaktiota. Kuten Exsu ihan viisaasti kirjoittaa, tuskin ne sosiaalitantat ovat mitään huostaanottohimoisia lapsikaappareita, jotka vain odottavat tekosyytä iskeä. Jos sosiaalisukeltaja soittaisi, tuolla keskustelun avauksessa esitetyllä selvityksellä varmaan todettaisiin, että onpa hoitotädillä ollut raskas päivä. Lisäksi jossain mielessä voisi kai ajatella, että kun sen arvioiminen, koska hoitotädin tulee ottaa yhteyttä sosiaaliviranomaisiin, voi olla hoitotädille aika vaikeaa, niin voi kuitenkin olla lasten kannalta hyvä, että kynnys on pikemminkin liian matala kuin korkea, vaikka tämä yksittäistä äitä joskus vavahduttaisikin. Eli pidän tuota piste-reaktiota aika kummana. Daven toimintasuositus (ja arvio piste-tyylistä) ovat aika osuvia.

Diipa daapa... Koska tunnistettavaa informaatiota.

Diipa daapa... Koska tunnistettavaa informaatiota.

Diipa daapa... Koska tunnistettavaa informaatiota.

Suvinen kirjoitti:Vaikka muiden suusta kuultua kritiikkäi omaa kasvatustapaa kohtaan onkin vaikea sietää, vielä monin verroin kamalampaa on oma epäily ja ahdistus toimistaan.

No. En ajatellut sanoa mitään, mutta sanotaan nyt. "Jos ollaan muksun kanssa kahdestaan muksu temppuilee tasan niin kauan, että äiti joko huutaa, itkee tai hajottaa jotain." Jos mulla olisi naapurissa tuon kuvauksesi mukainen meininki, niin mä kyllä saattaisin soittaa sinne sossulaan ihan siitä syystä että perhe on ilmiselvästi tuen tarpeessa. Mä kuitenkin uskon, että tuo sun kuvauksesi on huonon omantunnon värittämä liioittelu ja todellisuus on se, että suurin osa arjesta menee rauhallisesti ja sulla vaan on päällimmäisenä mielessä ne tilanteet jossa olet omasta mielestäsi epäonnistunut.

Kyllä aikuisen osapuolen pitäisi kuitenkin voittopuolisesti pystyä ilman hermojen menettämistä asettamaan lapselle rajat. Ehkä se olisi helpompaa, jos pitää mielessä tämän: "Kun uhmaikäinen kiukkuaa äidilleen, mutta käyttäytyy sopuisasti päiväkodissa ja mummolassa, kyse ei ole äidin huonommasta kasvatustyylistä, vaan suhteen läheisyydestä." Älä mieti liikaa niitä hermostumisiasi vaan siirry onnittelemaan itseäsi joka kerta kun pinna ei pala, itseään voi ruoskia vaikka lopun ikää mutta ei siitä mitään hyvää seuraa.

RouvaPupu kirjoitti:en koskaan tule olemaan äiti joka ei kertaakaan menetä hermojansa

Sellaisiakin on varmasti olemassa, siinä missä yksisarvisia ja kuu-ukkojakin.

Jos hoitopaikkaa ollaan jo vaihtamassa, mä ehkä vaan purisin kiukkuni enkä edes nostaisi koko asiaa esille. Jos hoitajan reaktio oli vaste siihen että otti itse henkilökohtaisesti sen ettei tyttö tahtonut tulla hoitoon, niin voi olla että tuollaisen hauraalla egolla varustetun tädin kanssa asiointi muuttuu kovin helposti kovin vaikeaksi, ja siitä seuraa sitten sitä että lapsi on se joka lopulta kärsii, vaikka miten yrittäisi rakentavasti käydä keskustelua.

Tässä nähdään juuri tämä miten nykyään katsotaan että pienimmätkin hylkäyskokemukset voivat olla lapsen psyykeen kannalta aika katastrofaalisia. Superäidin kasvatusoppaan lukenut täti sitten varmaan ylireagoi tuollaisiin tilanteisiin aika helposti itsekin.

Sosiaaliviranomaiset ei Suomessa ole kovin herkästi lapsia viemässä edes siinä tilanteessa kun oikeasti tarvitsisi, kuten tän tukehdutetun Eerikan tapaus aika ikävästi osoittaa. Mutta tuskinpa kukaan silti haluaa vanhempana mitään sosiaaliviranomaisten yhteydenottomerkintää tililleen.

MrM kirjoitti:Jos hoitopaikkaa ollaan jo vaihtamassa, mä ehkä vaan purisin kiukkuni enkä edes nostaisi koko asiaa esille. Jos hoitajan reaktio oli vaste siihen että otti itse henkilökohtaisesti sen ettei tyttö tahtonut tulla hoitoon, niin voi olla että tuollaisen hauraalla egolla varustetun tädin kanssa asiointi muuttuu kovin helposti kovin vaikeaksi, ja siitä seuraa sitten sitä että lapsi on se joka lopulta kärsii, vaikka miten yrittäisi rakentavasti käydä keskustelua.

Mun mielestä tää on turhaa foliohattuilua. Jos molemmat osapuolet ovat ehtineet rauhoittumaan, niin ihan hyvin voi ottaa puheeksi, että tuntui kurjalta se silloinen reaktio ja tapa selvitää asiaa. Saa samalla hoitotätikin palautetta toiminnastaan, eikä varmasti tipauttele vastaavia sammakoita ihan niin kevyesti jatkossa.