Kitinä

Katselen tässä digitaalisia valokuvakehyksiä. Onko nämä hintansa väärttejä? Kokemuksia?

RP kirjoitti:Katselen tässä digitaalisia valokuvakehyksiä. Onko nämä hintansa väärttejä? Kokemuksia?

Aika huonoa resoluutiotahan ne pääosin tarjoaa. Ostin tollasen vanhemmille vuosi sitten kun valittivat aina että "valokuvat on siellä kamerassa tai tietokoneella nykyään eikä niitä koskaan näe", ja ensikokeilun jälkeen on tainnut tuokin ainoastaan kerätä pölyä.

Manaaja kirjoitti:Ostin tollasen vanhemmille vuosi sitten kun valittivat aina että "valokuvat on siellä kamerassa tai tietokoneella nykyään eikä niitä koskaan näe"

Tilaa ensi jouluna jostain halvasta kuvapalvelusta vuoden aikana otetut kuva. Katso sitten mitä noille käy.

ssl-salaus perustuu rsa-algoritmiin. Se edellyttää, että selain määrittää itse suuret alkuluvut, joiden perusteella julkinen ja yksityinen avain lasketaan. Missä vaiheessa selain laskee nuo alkuluvut? Sen luulisi kestävän. Lasketaanko luvut vain kerran (esim selaimen installointivaiheessa?) vai joka salatun senssion alussa?

En ymmärrä, miten selain pystyy löytämään 1024 bittisiä alkulukuja ilman useiden minuuttien odotusta.

NuoriD kirjoitti:ssl-salaus perustuu rsa-algoritmiin. Se edellyttää, että selain määrittää itse suuret alkuluvut, joiden perusteella julkinen ja yksityinen avain lasketaan. Missä vaiheessa selain laskee nuo alkuluvut? Sen luulisi kestävän. Lasketaanko luvut vain kerran (esim selaimen installointivaiheessa?) vai joka salatun senssion alussa?

En ymmärrä, miten selain pystyy löytämään 1024 bittisiä alkulukuja ilman useiden minuuttien odotusta.

Pikaisen googlaamisen perusteella selain ei laske alkulukuja. Selain muodostaa salaisen avaimen (tai pikemminkin yhteisen salaisuuden) ja lähettää sen palvelimelle käyttäen palvelimen (yleensä sertifikaatilla varmistettua) julkista avainta. Yhteisestä salaisuudesta muodostetaan tarpeen mukaan sessioavaimia yhteyden käyttöön.

Sertifikaatilla varmistettu = jokin taho, joka on saanut julkisen avaimensa käytössä olevien selainten avainrinkeihin, on allekirjoittanut palvelimen julkisen avaimen tiedolla, että esim. osoite pankki.netti.fi on Pankki Oy:n hallussa.

Eikä noissa RSA-avainten tekemisessä mene kyllä kauaakaan, testasin juuri että sadassa millisekunnissa onnistuu 2048-bittisen avaimen tekeminen modernilla koneella.

aasi kirjoitti:

NuoriD kirjoitti:ssl-salaus perustuu rsa-algoritmiin. Se edellyttää, että selain määrittää itse suuret alkuluvut, joiden perusteella julkinen ja yksityinen avain lasketaan. Missä vaiheessa selain laskee nuo alkuluvut? Sen luulisi kestävän. Lasketaanko luvut vain kerran (esim selaimen installointivaiheessa?) vai joka salatun senssion alussa?

En ymmärrä, miten selain pystyy löytämään 1024 bittisiä alkulukuja ilman useiden minuuttien odotusta.

Pikaisen googlaamisen perusteella selain ei laske alkulukuja. Selain muodostaa salaisen avaimen (tai pikemminkin yhteisen salaisuuden) ja lähettää sen palvelimelle käyttäen palvelimen (yleensä sertifikaatilla varmistettua) julkista avainta. Yhteisestä salaisuudesta muodostetaan tarpeen mukaan sessioavaimia yhteyden käyttöön.

Sertifikaatilla varmistettu = jokin taho, joka on saanut julkisen avaimensa käytössä olevien selainten avainrinkeihin, on allekirjoittanut palvelimen julkisen avaimen tiedolla, että esim. osoite pankki.netti.fi on Pankki Oy:n hallussa.

Eikä noissa RSA-avainten tekemisessä mene kyllä kauaakaan, testasin juuri että sadassa millisekunnissa onnistuu 2048-bittisen avaimen tekeminen modernilla koneella.

"TLS provides RSA security with 1024 and 2048 bit strengths"

En asiasta paljoa tiedä, mutta homma kenties menee niin, RSA:lla salataan symmetrinen avain ja sitten symmetristä avainta käytetään varsinaisen viestin kryptaukseen. Tämä sen takia, että RSA:lla paitsi avaimen muodostaminen, myös kryptaus/dekryptaus on resursseja vievää. On resursseja säästävää koodata itse viesti symmetrisellä avaimella ja paljon lyhyempi symmetrinen avain sitten vahvemmalla kryptauksella eli RSA:lla.

"Because symmetric key algorithms are nearly always much less computationally intensive, it is common to exchange a key using a key-exchange algorithm and transmit data using that key and a symmetric key algorithm. PGP, and the SSL/TLS family of schemes do this, for instance, and are thus called hybrid cryptosystems."

Examples of algorithms used. Eli avaimen vaihto koodataan esim RSA:lla ja sitten varsinainen viesti esim AES:llä. Tosin tuosta chiper suite artikkelista saan käsityksen, että RSA:ta ei välttämättä käytetä, vaikka se protokollaan sisältyykin.

Eli kyllä ainakin joissain tilanteissa selain laskee niitä 1024 bittisiä alkulukuja ja ihmettelen, miten se hitailla koneilla onnistuu. Mutta tietty jos 2048 bittinen RSA avain sulta syntyy 100 ms:ssa niin 10 kertaa hitaammallakin kestää vain sekunnin. Ja se alkulukujen etsintä tehdään vain kerran. Yllättävän nopeaa.

Matematiikka on kyllä ihmeellistä: alkuluvun löytää kotikoneella sekunnissa mutta kahden näin löydetyn alkuluvun kertominen keskenään muodostaa luvun, jonka jakaminen tekijöihinsä kestää vuosikymmeniä vaikka käytettäisiin supertietokoneita.

Millä sä loit tuon RSA-avaimen?

NuoriD kirjoitti:Eli kyllä ainakin joissain tilanteissa selain laskee niitä 1024 bittisiä alkulukuja ja ihmettelen, miten se hitailla koneilla onnistuu. Mutta tietty jos 2048 bittinen RSA avain sulta syntyy 100 ms:ssa niin 10 kertaa hitaammallakin kestää vain sekunnin. Ja se alkulukujen etsintä tehdään vain kerran. Yllättävän nopeaa.

Matematiikka on kyllä ihmeellistä: alkuluvun löytää kotikoneella sekunnissa mutta kahden näin löydetyn alkuluvun kertominen keskenään muodostaa luvun, jonka jakaminen tekijöihinsä kestää vuosikymmeniä vaikka käytettäisiin supertietokoneita.

Miksi ne pitäisi etsiä sillä käytettävällä koneella? Miksei ohjelmat käyttäisi valmiiksi laskettua listaa josta voi vain poimia lukuja jotka tiedetään alkuluvuiksi? Ihan tarpeetonta koittaa laskea jotain tommosta jonka voi esilaskea valmiiksi.

Mitä 3d-vahvistin tekee? Jos minulla on PS3 (johon on saatu 3D-elokuvapäivitys), ei 3d -vahvistin ja 3d-töllö, miltä kuva/ääni näyttää?

Täytyykö 3d-efektin saamiseksi laittaa PS3 suoraan töllöön ja äänet optisella kaapelilla vahvistimeen vai onnistuuko kytkentä PS3 HDMI:llä vahvistimeen ja vahvistin HDMI:llä töllöön? HDMI-kaapelit ovat merkkiä 1.3, ilmeisesti pitäisi ostaa 1.4-standardin mukaisia, jotta 3d toimisi?

PS3:sta 3D-töllöön HDMI 1.4:lla jos vahvari ei ymmärrä 1.4:sta.

ak kirjoitti:

NuoriD kirjoitti:Eli kyllä ainakin joissain tilanteissa selain laskee niitä 1024 bittisiä alkulukuja ja ihmettelen, miten se hitailla koneilla onnistuu. Mutta tietty jos 2048 bittinen RSA avain sulta syntyy 100 ms:ssa niin 10 kertaa hitaammallakin kestää vain sekunnin. Ja se alkulukujen etsintä tehdään vain kerran. Yllättävän nopeaa.

Matematiikka on kyllä ihmeellistä: alkuluvun löytää kotikoneella sekunnissa mutta kahden näin löydetyn alkuluvun kertominen keskenään muodostaa luvun, jonka jakaminen tekijöihinsä kestää vuosikymmeniä vaikka käytettäisiin supertietokoneita.

Miksi ne pitäisi etsiä sillä käytettävällä koneella? Miksei ohjelmat käyttäisi valmiiksi laskettua listaa josta voi vain poimia lukuja jotka tiedetään alkuluvuiksi? Ihan tarpeetonta koittaa laskea jotain tommosta jonka voi esilaskea valmiiksi.

Mä en tiedä, oliko tämä vitsi, mutta oletetaan, että se ei ollut.

Koko homman idea RSA:ssa on, että salaaja itse määrittää ne alkuluvut. Jos käytettäisiin jotain valmista listaa, niin salauksen murtaminen olisi äärettömän helppoa. Vaikka lista sisältäisi valtavan määrän lukuja, sen läpi käyminen kokeilemalla olisi nopealle koneelle helppoa.

Kun sen sijaan muodostetaan alkuluku itse, niin kenelläkään ei ole mitään vihjettä alkuluvusta ja joudutaan kokeilemaan kaiki vaihtotehdot ykkösestä avaimen neliöjuureen saakka.

Katso esim tämä

"A device that could check a billion billion (10^18) AES keys per second would require about 3×10^51 years to exhaust the 256-bit key space.

Eli avaimen etsiminen kestää pidempään kuin maailmankaikkeuden ikä. Jos käytettäisiin valmiita listoja, niin olisi riski, että joku saisi listan käsiinsä ja avaimen murtaminen olisi lapsellisen helppoa, olisi lista kuinka pitkä tahansa.

NuoriD kirjoitti:Kun sen sijaan muodostetaan alkuluku itse, niin kenelläkään ei ole mitään vihjettä alkuluvusta ja joudutaan kokeilemaan kaiki vaihtotehdot ykkösestä avaimen neliöjuureen saakka.

Meinaatko nyt, että se arvaaja kokeilee muitakin lukuja kuin alkulukuja? Jos arvaaja taas käyttää listaa alkuluvuista, niin mitä arvaaja saavuttaa sillä, että tietää salaajan käyttäneen samaa listaa?

sivustahuutaja kirjoitti:

NuoriD kirjoitti:Kun sen sijaan muodostetaan alkuluku itse, niin kenelläkään ei ole mitään vihjettä alkuluvusta ja joudutaan kokeilemaan kaiki vaihtotehdot ykkösestä avaimen neliöjuureen saakka.

Meinaatko nyt, että se arvaaja kokeilee muitakin lukuja kuin alkulukuja? Jos arvaaja taas käyttää listaa alkuluvuista, niin mitä arvaaja saavuttaa sillä, että tietää salaajan käyttäneen samaa listaa?

Listaa isoista alkuluvuista ei ole olemassa, koska alkulukuja on ääretön määrä.
Tehtävää voi verrata siihen, että pitäisi laatia luettelo maailmankaikkeuden atomeista. Paitsi että se olisi helpompi, koska atomeja on vain 10^80, eli äärellinen määrä. Alkulukuja on ääretön määrä. Tietysti esim 1024 bittisiä alkulukuja ei ole ääretön määrä, mutta niitä on valtava määrä. Kukaan ei ole määrittänyt kaikkia alkuluja välillä nolla ja 2^1024. Niitä ei ole voitu määrittää, koska jos laskeminen olisi aloitettu maailmankaikkeuden syntyhetkellä ja käytetty tyhansia nopeimpia pc:tä, laskutoimitus ei olisi vielä valmis.

Arvaaja ei voi käyttää "vain alkulukuja", koska hänen täytyisi itse ensin määrittää mitkä luvut ovat alkulukuja. On nopeampaa kokeilla kaikki luvut kuin yrittää ensin etsiä alkuvut (joilloin kuitenkin jouduttaisiin ensin kokeilemaan kaikki luvut, jotta nähtäisiin, onko se alkuluku).

"As a general rule, PCs in 2005 can perform 2^40 calculations in a few minutes. A few thousand PCs working for a few years could solve a problem requiring 2^64 calculations, but no amount of traditional computing power will solve a problem requiring 2^128 operations (which is about what would be required to brute-force the encryption keys in 128-bit SSL commonly used in web browsers, assuming the underlying ciphers remain secure"

http://en.wikipedia.org/wiki/Large_numb ... complexity

Eli jo 2^128 laskutoimitusta on mahdoton tehtävä tuhansille koneille vaikka aikaa olisi vuosia. Nyt puhutaan 2^1024 laskutoimituksesta, joka vie siihen verrattuna 2^896 kertaisen ajan. Maailmankaikkeuden ikä ei riitä.

Bluntly kirjoitti:PS3:sta 3D-töllöön HDMI 1.4:lla jos vahvari ei ymmärrä 1.4:sta.

Mitenkäs HD-äänet, meneekö toisella HDMI-kaapelilla vahvariin ja silleen? En nyt muista, oliko Pleikkarissa kaksi HDMI-outia, mutta jakajalla saanee toisen.

Tarttis ostaa näytönohjain deskariin telsua varten. Ohessa kuva väylistä.

AGP ja PCI vai?

Kumpaanko kannattaa etsiä HDMI liitännällä olevaa korttia ja millä nimellä noi "matalat" kortit kulkee?

Nim: Viimeks deskarin kansa ollut tekemisissä 6 vuotta sitten.

^
Kas kun en muista, vaikka aikaa on vain vuosi kun laitoin APG:n.

Emosta löytyy varmaan valmistaja ja emon malli. Ne kuukkeliin ja saat speksit.
Noin jouduin tekemään vuosi sitten, koska kone oli 350km päässä.

masa kirjoitti:Tarttis ostaa näytönohjain deskariin telsua varten. Ohessa kuva väylistä.

AGP ja PCI vai?

Kumpaanko kannattaa etsiä HDMI liitännällä olevaa korttia ja millä nimellä noi "matalat" kortit kulkee?

Tota. Musta noi portit tossa on molemmat PCI-portteja, toinen pitkä ja toinen lyhyt PCI. Nykyset näytönohjaimet vaatii aika usein PCI-express-portin, joka on ainakin omissa vehkeissä ollut ihan eri näköinen. AGP-portti on snadimpi ja usein ruskea väriltään.

En ainakaan ilman palautusoikeutta ostaisin minkään sortin AGP- tai PCI-expresskorttia. Jos tavalliseen PCI-väylään menevän löydät, niin sitte.

hmm. Pienempi on siis PCi-väylä. Mikä hitto toi pitkä on?

Oikeanpuolimmainen on PCI-paikka

http://www.pcstats.com/articleview.cfm? ... 117&page=3

pidempi on pitkä PCI-paikka

http://www.amarketplaceofideas.com/wp-c ... x-slot.jpg

Aika outoa, jos tuossa ei olisi AGP-paikkaa ollenkaan. Mun vaatimattoman käsityksen mukaan PCI-näytönohjaimet ovat harvinaisia. Ne oli vanhanaikaisia jo joskus 2000-luvun alussa.

Siis kyseessä on tällainen minideskari

http://www.dell.com/us/en/dfh/desktops/ ... s=22&s=dfh

masa kirjoitti:Siis kyseessä on tällainen minideskari

http://www.dell.com/us/en/dfh/desktops/ ... s=22&s=dfh

JOs sä tiedät koneen mallin, niin valmistajan kotisivulta näet emolevyn speksit.

Ei näy agp-väylää koneessa?

Täh. Ettäkö mun pitää se muka selvittää? Jo on aikoihin eletty kun kitinästä ei saa enää faktatietoa.

Täytyy vissiin odotella Manaaja paikalle.

NuoriD kirjoitti:Ei näy agp-väylää koneessa?

Ei ole muita kuin nuo kaksi valokuvassa näkyvää.

Ainakaan verkkokauppa ei näytä myyvän PCI-näytönohjaimia enää ollenkaan. Näyttää niitä vielä saavan kuitenkin

http://www.geeks.com/products.asp?cat=VCD

Niin eikö siis joku PCI-E kortti käy?