Ultraviolet
Jonkinlaiseen manga-sarjikseen perustuva esi-teini-ikäisten hc-mangaanikkojen ajankulu. Tulevaisuudessa mennään, ihmiskunta on jakautunut homppelisapienseihin ja jonkinlaisiin kybervampyyreihin. Jälkimmäisiä ei erota toisin valtaväestöstä kuin kulmahampaista. Joku pikkuskidi pitäis roudata turvaan sekä omilta että niiltä toisilta, ettei siitä duunattaisi jotain antigeenimitälietä. Kauhee ralli päälle vaan.
Milla Jojovitsi on näemmä löytänyt itselleen sopivan genren näistä sarjakuva- ja pelifilkoista. Näyttelijänlahjojahan niissä ei ihmeemmin tarvita. Tarina on tylsä kliseekimppu, joka yrittää jotenkin pitää koko ajan vuorottelevia takaa-ajo- ja taistelukohtauksia kasassa - onnistuen siinä yhtä hyvin kuin mummovainaan perunaliima. Kaikkea on liikaa, asut ja settingit vaihtuvat koko ajan. Varma merkki siitä, että pakollisen suvantovaiheen jälkeen alkaa just kohta rytistä on se kun päähenkilö pistää aurinkolasit päähän.
Ainoat valopilkut tässä puolitoistatuntisessa ovat pari nättiä taistelukohtausta, etenkin loppupuolen gun-kata-mässäily; kts kuva - jonka idis tosin on ripattu "Equilibriumista". Lavasteissa on pari hauskaa oivallusta, mm. lintuperspektiivistä nähtynä biohazardi-merkin mallinen Pentagon-jäljitelmä.
Sopii johonkin clubiin videoscreenille taustakuvavirraksi, ei oikein mihinkään muuhun. Matrixia on paikoitellen haettu, mutta metsään mentiin niin että roikaa. Ei se kuulkaa pojat riitä, että pistää näyttelijöille kuulit aurinkolasit ja laittaa taustalle samaa musiikkia soimaan.
Vain hchchc-manga-faneille. Millalle pisteet siitä, ettei ole vielä ottanut kumidaisareita.
Traileri
