Kitinä

Vagabondo kirjoitti: Kyllä tohon lopun haasteeseen täytyy tarttua ja nostaa DI:n lippu korkealle. Yhdellä kaverilla oli monta vuotta 14 viikkoa vuodessa lomaa, mikä toki vaatii pientä leikkausta palkkatasossa. Mä taas pystyn tekemään lähes kaikki työni etänä, joten työnantajaa ei kiinnosta missä ja mihin kellonaikaan mä työni teen, kunhan hommat hoituu aikataulussa, joten halutessani voisin reissata aika paljon enemmän kuin 7,5 lomaviikkoa antaa myöden.

Ei tuohon tarvitse DI olla. Ihan pelkkä koodari voi hoitaa duuninsa ja lomansa yhtä lailla.


Minä tulisin hulluksi jo olisin etänä jatkuvasti. Pakkohan sitä on päästä ihmisten ilmoille.

Kottarainen kirjoitti:Mulla ei ole kokemusta muusta kuin kuntatyönantajasta ja kliinisestä työstä, ja tämä lienee kai tavallisin lääkäriyden muoto edelleen. Näillä spekseillä edellä kirjoitetut ovat täyttä utopiaa. Työsidonnaisuus, jatkuva kiire ja olemattomat vaikutusmahdollisuudet omaan työhön ovat realiteetti. En todella aio jäädä tuonne, vaan on pakko pistää asioita omassa elämässä isosti uusiksi, jos aikoo voida hyvin.

Olet varmasti pitkälti oikeassa ja Sivustahuutajan ja minun juttuni ovat tyypillistä tietämättömän haihattelua ruohon vihreydestä aidan toisella puolen. Vaikka on kyllä sanottava, että minun tuttavapiirissäni lääkärit, ja vain lääkärit, ovat menestyksellä toteuttaneet tuota työn vastaanottamista talveksi Lapista ja kesäksi Tammisaaresta, tai irtisanoutumista ja tropiikissa hillumista koko pimeän vuodenajan verran ilman, että heillä koskaan on ollut vaikeuksia saada haluamaansa viikkotuntimäärää korkeasti palkattuja töitä Helsingistä takaisin palattuaan. Mutta voi tietysti olla, että nämä ovat yksilöitä, jotka tekisivät saman vaikka olisivat muullakin alalla.

Jos Jumalasta seuraava ei pysty tekemään elämästään mieleistään, vika on Jumalasta seuraavassa. Itä-Suomeen lääkäriksi, niin valmiin omakotitalon pihalla odottavat vene, maastoauto ja kunnanisät rahasalkku kourassa.

Luulenpa, että opettajan työssä oma persoona vaikuttaa tosi paljon. Toiset näkevät kauheasti vaivaa suunnitteluun ja valittavat siitä just ylityönä, osa soveltaa vapaammin, improvisoi sen minkä pystyy. Varmasti työmäärässä on suuret erot, laadussa välttämättä ei. Osa on oikeasti vaan huonoja organisoimaan, ja silläkin saa itsensä piippuun aika helposti. Omassa kaveripiirissä on enimmäkseen niitä rentoja opeja, ja varmaan moni juuri siksi alalla onkin. Ylenemismahdollisuuksien puute tuossa minua eniten tökkii, siis sen lisäksi etten koskaan päässyt okl:lään Mutta tällä hetkellä olen tyytyväinen etten päässyt, ehdin sijaistaessani tehdä ainakin nyt vähäksi aikaa ihan tarpeeksi niitä hommia. Toisaalta, ei siinä älyllisesti välttämättä junnaa paikallaan, koska koko ajan oppii itsestään ja joukkojen hallinnasta/ihmisten manipuloinnista enemmän. Homma siis muuttuu vuosien myötä helpommaksi, oppilasaines valitettavasti haastavammaksi. Siksipä opeista moni jonkinlaisiin johtamishommiin siirtyykin, mikäli haluaa ns. yletä.

Toisaalta, lastentarhan-, luokan-, aineen- (lukio/ammattikoulu)ja yliopistonopettajan ammatit eroavat toisistaan lähes kaikilla muilla tavoilla paitsi siinä, että niissä opetetaan. Samaa voisi sanoa lääkärien työmahdollisuuksista. Minuakin kiinnostais lääkäriydessä monet asiat, mutta se työmäärä opiskeltaessa, ja kun vielä erityistä kiinnostusta kem/fys/mat ei ole yläasteen jälkeen esiintynyt, ois työmäärä ihan valtava jo ennen kuin vois edes alkaa pääsykokeeseen lukemaan. Enkä oo maailman pitkäjännitteisin ihminen. Pidän tuon kuitenkin semmoisena, että jos joskus elämä käy tylsäksi ja kaipaan hulluja haasteita, saatan tarttua tuohon. Voi kyllä olla, ettei tämä elämä riitä, mutta jos niitä sitten onkin useampi, lupaan yrittää

Urpsu: Kyllä tuo hyvä palkkaus ja helppo työnsaanti missä vaan varmasti pitävät paikkansa. Voi vaan miettiä mitä sillä tekee jos perheen puolesta ei ole halua tai mahdollisuuttakaan liitää paikkakunnalta toiselle ja jos arvostaa työolot yli palkan. Olen minäkin aina saanut ekalla soitolla töitä ne kerrat kun olen työpaikkaa vaihtanut.

Edit: typo

Riemumieli kirjoitti:Jos Jumalasta seuraava ei pysty tekemään elämästään mieleistään, vika on Jumalasta seuraavassa. Itä-Suomeen lääkäriksi, niin valmiin omakotitalon pihalla odottavat vene, maastoauto ja kunnanisät rahasalkku kourassa.

Vieläköhän sitä ehtisi kouluttautua uudelleen

Kottarainen kirjoitti:Voi vaan miettiä mitä sillä tekee jos perheen puolesta ei ole halua tai mahdollisuuttakaan liitää paikkakunnalta toiselle ja jos arvostaa työolot yli palkan.

No toki näin. Lisäksi en toki mitenkään voi tietää, olisinko ikinä lääkikseen kyennyt sisään pääsemään, tai olisinko selviytynyt vaativista opinnoista. Oikeastaan sanon tässä vain, että (i) syyt, miksi aikanaan en edes harkinnut lääkärin/opettajan uraa näyttävät nyky-urpiaisesta erinomaisen dorkilta ja (ii) lääkärin (ja vähemmissä määrin opettajan) uraan näyttäisi liittyvän kovin paljon sellaisia mahdollisuuksia, joita en parikymppisenä osannut arvostaa ollenkaan (jos olin niistä edes tietoinen), mutta jotka nyt minusta olisivat äärimmäisen tavoiteltavia asioita. Ehkä Nowaysisin tapaan mä panostan kanssa siihen seuraavaan elämään.

Edit: tuosta hymiöstä tuli mieleen, että eiköhän oikeastaan pappeuteenkin liity piirteitä, jotka itse asiassa olisivat aika houkuttelevia! Sitä seuraavassa elämässä ehkä sinne.
Edit 2: vielä piti sanomani, että mä olen itse asiassa ihan tyytyväinen siihen, miten olen itse onnistunut rakentamaan sekä maantieteellisesti liikkuvaa että taloudellisesti ainakin toistaiseksi tyydyttävää (ei toki hyvää) "uraa" tällä edustamallani humanistihörhöilypuolella, jonka valinta perustui aikanaan puhtaasti sisällölliseen mielenkiintoon ja identieettiperformanssiin (eikä vähimmissäkään määrin urasuunnitelmiin), eli en niinkään kadu omia valintojani tai haikaile paremmasta kuin haastan tuon, että nimenomaan lääkärin ja aineenopettajan urat olisivat sellaisia, joille ei lapsiaan kukaan järkevä haluaisi ohjata. Mä ehkä suosittelisin nimenomaan niitä.

urpiainen kirjoitti:Kyllä mä nyt pahoin pelkään, että DI yleisenä kategoriana ei pääse tässä lähellekään, vaikka jotkut tai jopa monet DI-yksilöt pääsisivätkin.

DI:n tutkinto toki on niin laaja käsite, ettei se yleispätevänä kategoriana toimi oikein mihinkään. Keskimääräinen palkkataso on kuitenkin sellainen, että normaalia pienemmälläkin työajalla pärjää ihan hyvin. Toki normaalista poikkeavat työaikajärjestelyt monesti vaatii omaa aloitteellisuutta eikä kaikissa työpaikoissa onnistu, mutta kyllä omasta näkökulmasta näyttää, että DI:n tutkinnolla asiasta kuitenkin on keskivertoa helpompaa sopia. Toki sitä helpottaa, kun ottaa asian huomioon jo opintoja ja työpaikkaa valitessaan.

urpiainen kirjoitti: Edit: tuosta hymiöstä tuli mieleen, että eiköhän oikeastaan pappeuteenkin liity piirteitä, jotka itse asiassa olisivat aika houkuttelevia! Sitä seuraavassa elämässä ehkä sinne.

Ei minusta. Tulis vaan närästys siitä jatkuvasta kahvinjuonnista!

urpiainen kirjoitti:Lisäksi en toki mitenkään voi tietää, olisinko ikinä lääkikseen kyennyt sisään pääsemään, tai olisinko selviytynyt vaativista opinnoista.

Mä olen ollut opiskelijana onnellisimmillani, mitä aikuisikään tulee. Minusta opinnot eivät olleet vaikeita vaan äärimmäisen mielenkiintoisia, ja työmäärä oli hyvin kohtuullinen. Haaveilenkin paluusta opiskelijaksi tai sitten tutkimustyö voisi olla toinen vaihtoehto, siinä olisi samankaltaisia positiivisia elementtejä. Ainoa on tuo epävarmuus tuloista, ei niiden isoja tarvitsisi olla, mutta joutuuko koko ajan murehtimaan saako seuraavassa kuussa palkkaa ollenkaan?

Mä veikkaan että sulla on ehkä parempi luonnontieteellinen pohjakiinnostus/koulutus kuin mulla tai urpsulla. Vaikka sussa kyllä on vahvana myös se ei-luonnontieteellinen herkkä taiteilija -puoli Voitais seurata James Francon viitoittamaa renesanssi-ihmistietä ja hankkia kolmesta viiteen korkeakoulututkintoa. Ja lentolupakirja.

nowaysis kirjoitti:Mä veikkaan että sulla on ehkä parempi luonnontieteellinen pohjakiinnostus/koulutus kuin mulla tai urpsulla. Vaikka sussa kyllä on vahvana myös se ei-luonnontieteellinen herkkä taiteilija puoli Voitais seurata James Francon viitoittamaa renesanssi-ihmistietä ja hankkia kolmesta viiteen korkeakoulututkintoa. Ja lentolupakirja.

Jos ei ole luonnontieteellistä pohjaa, niin sit pitää kyllä kirjoittaa renessanssi oikein! Tosin mä en sitten taas tiedä, kuka on James Franco. Lisäksi mä haluaisin väärinkäsitysten välttämiseksi korostaa, että sikäli kun kykenen muistamaan, niin kyllä mulla oli lukiossa matikasta, fyssasta ja kemiasta laajat oppimäärät aika virheettömillä arvosanoilla suoritettuina, ja vielä yliopistossakin suoritin matematiikkaa enemmän kuin esim. DI:ltä vaaditaan.

^http://en.wikipedia.org/wiki/James_Franco

Ai perse, huomasin itsekin yhden virheen!11

Joo, mä oikeestaan uumoilinkin näin, mutta yritin muovata asian mieleisekseni.

James Franco on jotenkin...hellyyttävä Silleen ihmisenä.

nowaysis kirjoitti:Voitais seurata James Francon viitoittamaa renesanssi-ihmistietä ja hankkia kolmesta viiteen korkeakoulututkintoa. Ja lentolupakirja.

Loistosuunnitelma! Olisin toteutuksessa jo paljon pidemmällä jos joku maksaisi tuosta edes jotain.

nowaysis kirjoitti:

urpiainen kirjoitti: Edit: tuosta hymiöstä tuli mieleen, että eiköhän oikeastaan pappeuteenkin liity piirteitä, jotka itse asiassa olisivat aika houkuttelevia! Sitä seuraavassa elämässä ehkä sinne.

Ei minusta. Tulis vaan närästys siitä jatkuvasta kahvinjuonnista!

Mun nuoruuden, siis lukioiän haave oli hakea teologiseen. Luin pääsykoekirjatkin huvikseni lukion tokalla. Opinto-ohjaaja murskasi mun haaveet väittämällä, että siellä olisi eduksi, että oma uskonnollinen vakauumus olisi edes hieman lähempänä tätä luterilaisen kirkon nykyistä. Oma tulokulmani oli ehkä enemmän uskonpuhdistus- henkinen. Sillein tyttömäisen vaatimattomasti, miten nyt 18-vuotiaalla voi olla. Menetettyäni mahdollisuuden kertoa ihmisille Jumalan valtuutuksella, mitä heidän pitäisi elämässään tehdä päädyin sosiaalialalle tekemään samaa lastensuojelu- ja päihdehuoltolain ja muutaman muun lain "valtuutuksella". Huomattavasti vähemmän liikkumavaraa kun tuolla ristipiireissä, eikä edes hassuja hattuja.

Toisaalta, oot ainakin tekemisissä todistettavasti aktuaalisesti (faktisesta puhumattakaan) realisoituneiden ongelmien kanssa, hypoteettisten uskonkysymysten sijaan. Ja pääasia, että perheessä on edes yksi Jumalasta seuraava turvaamassa taivaspaikkoja

Mun ois varmaan pitäny kans mennä naimisiin lääkärin kans. Oon niin paljon sairaanakin.
Pienenä tosin halusin diplomaatin vaimoksi, koska suosikkiluettavaani oli Sirkka Lassilan Käytöksen kultainen kirja, ja idoliseerasin häntä. Olenkin joutunut käsittelemään sitä pettymystä, että oma jälkikasvuni lukee mieluummin Simpsoneita. Vessassa.


Onneksi lukee myös vanhempainraadin hyväksymää laatukirjallisuutta.

Kottarainen kirjoitti:

nowaysis kirjoitti:Voitais seurata James Francon viitoittamaa renesanssi-ihmistietä ja hankkia kolmesta viiteen korkeakoulututkintoa. Ja lentolupakirja.

Loistosuunnitelma! Olisin toteutuksessa jo paljon pidemmällä jos joku maksaisi tuosta edes jotain.

Muutama Hollywood-elokuva auttaisi varmaan siinä rahoituksessa. Aloitetaan siis niillä.

nowaysis kirjoitti:

exsu kirjoitti:Menetettyäni mahdollisuuden kertoa ihmisille Jumalan valtuutuksella, mitä heidän pitäisi elämässään tehdä päädyin sosiaalialalle tekemään samaa lastensuojelu- ja päihdehuoltolain ja muutaman muun lain "valtuutuksella". Huomattavasti vähemmän liikkumavaraa kun tuolla ristipiireissä, eikä edes hassuja hattuja.

Toisaalta, oot ainakin tekemisissä todistettavasti aktuaalisesti (faktisesta puhumattakaan) realisoituneiden ongelmien kanssa, hypoteettisten uskonkysymysten sijaan.

Niin, toimit ihan oikeassa maailmassa! Toiset tässä joutuu tyytymään saarnaamaan Kitinässä!

urpiainen kirjoitti:Niin, toimit ihan oikeassa maailmassa! Toiset tässä joutuu tyytymään saarnaamaan Kitinässä!

Tai lähtemään kristillisdemokraattien ehdokkaaksi.

So Hard kirjoitti:

urpiainen kirjoitti:Niin, toimit ihan oikeassa maailmassa! Toiset tässä joutuu tyytymään saarnaamaan Kitinässä!

Tai lähtemään kristillisdemokraattien ehdokkaaksi.

Kristillisdemokraattien ehdokkuuden ja ihan oikean maailman välinen suhde on kieltämättä aika häilyvä.

Vaatii kyllä vähintään Mensan jäsenyyden, että handlaa molemmat.

Mahtaisikohan sekään riittää...

En jaksa nyt etsiä missä ketjussa ne uniongelmaiset taaperot olivatkaan...

http://www.intokustannus.fi/kirja/nyt_nukkumaan/

Vaikuttaa sellaselta pakko saada -jutulta