Kitinää elämästä, ihmisistä ja kaikesta muusta tärkeästä
https://beta.kitina.net/
Käytkö juttelemassa ammatti-ihmisen kanssa? Lääkitys?didi kirjoitti:Hajoaa pää tämän oman masennuksen takia. Välillä mieliala on äärettömän korkealla, sitten aivan yllättäen taas kaikki ikävät asiat palaavat mieleen, on ihan skitso olo, kun yhtäkkiä saattaa romahtaa itkemään, eikä ole mitään väliä missä olen sillä hetkellä. Ja tuntuu, että joka kerta mennään aikaista syvemmälle surussa. Mä en jaksa yrittää koko ajan toitottaa itselleni, että tämä muuttuu tästä vielä hyväksi.
Kaipa tämä suurimmilta johtuu erosta. Mulla on ihan vähän sellainen olo, että en välttämättä yksin pääse tosiaan tästä ( ja kaikesta muusta mitä on patoutunut elämän aikana) ihan heti yli. Eron myötä on alkanut miettiä omaa lapsuutta, ja kaikkien lapsuudejuttujen vaikutusta omaan itseensäLolita kirjoitti:Käytkö juttelemassa ammatti-ihmisen kanssa? Lääkitys?
Masennus on perseestä. Älä ole liian ankara itsellesi, aikaa myöten avun kanssa pitäisi helpottaa.
Kauanko erosta on aikaa? Itselläni ainakin oli aikanaan aika rumbaa puolisen vuotta. Suosittelen hyvälle psykologi/psykiatrille hankkiutumista. Et varmastikaan ole mitenkään hullu, tuskin varsinaisesti sairaskaan, mutta tuo nyt kuulostaa elämänkriisiltä johon reagoit masennusoirein. Ensi sijaisesti siis jutskaamaan, sitten vasta miettimään onko pillerintarvetta. Mullekin saa kirjoitella jos siltä tuntuu, auttaisin mielelläni jos vaan pystyn.didi kirjoitti:Kaipa tämä suurimmilta johtuu erosta. Mulla on ihan vähän sellainen olo, että en välttämättä yksin pääse tosiaan tästä ( ja kaikesta muusta mitä on patoutunut elämän aikana) ihan heti yli. Eron myötä on alkanut miettiä omaa lapsuutta, ja kaikkien lapsuudejuttujen vaikutusta omaan itseensä
En ole käynyt juttelemassa (vielä) ammattilaisten kanssa, ja ilman lääkkeitä tässä mennään. Yritystä on kyllä päästä juttelemaan jonkun kanssa, yritin jutella terveyskeskuksen terveydenhoitajan kanssa, mutta sain käteeni jonkun testin joka piti tehdä, josta sitten katsotaan olenko (tarpeeksi?) masentunut vai en.
Kannattaa käydä, suosittelen. Kuulostaa aika samikselta ku itelläni joku aika sitte. Menetin yöunetkin asioiden takia, joista on sentään kulunut parikymmentä vuotta.. Plus se ero siinä. Mutku elämä on semmonen kerä, ett kaikki vaikuttaa kaikkeen ja ne paskat seuraa muodossa tai toisessa, jos niitä ei selvitä. Itsellä auttoi muutama kerta ihan vaan jonkun psykiatrian sairaanhoitajan kanssa juttelua. Avasi silmiä ja muutamia lukkoja kummasti.didi kirjoitti:Kaipa tämä suurimmilta johtuu erosta. Mulla on ihan vähän sellainen olo, että en välttämättä yksin pääse tosiaan tästä ( ja kaikesta muusta mitä on patoutunut elämän aikana) ihan heti yli. Eron myötä on alkanut miettiä omaa lapsuutta, ja kaikkien lapsuudejuttujen vaikutusta omaan itseensä
En ole käynyt juttelemassa (vielä) ammattilaisten kanssa, ja ilman lääkkeitä tässä mennään. Yritystä on kyllä päästä juttelemaan jonkun kanssa, yritin jutella terveyskeskuksen terveydenhoitajan kanssa, mutta sain käteeni jonkun testin joka piti tehdä, josta sitten katsotaan olenko (tarpeeksi?) masentunut vai en.
Eropäätöksestä on reilu kolme kuukautta aikaa, konkreettisesta erosta vähän alle kolme kk. Hyvä tietää, että en kuulosta hullulta, pelkästään tuon "kuuleminen" helpottaa.Zeb kirjoitti:Kauanko erosta on aikaa? Itselläni ainakin oli aikanaan aika rumbaa puolisen vuotta. Suosittelen hyvälle psykologi/psykiatrille hankkiutumista. Et varmastikaan ole mitenkään hullu, tuskin varsinaisesti sairaskaan, mutta tuo nyt kuulostaa elämänkriisiltä johon reagoit masennusoirein. Ensi sijaisesti siis jutskaamaan, sitten vasta miettimään onko pillerintarvetta. Mullekin saa kirjoitella jos siltä tuntuu, auttaisin mielelläni jos vaan pystyn.
Tuo tuli huomattua tässä vähän aikaa sitten, olet ihan oikeassa.BettyB. kirjoitti:^ Toistelen tässä nyt itseäni, sillä olen jo aiemmin tästä asiasta sanonut: Unohda ne laastarisuhteen niin kauaksi aikaa, kun olet saanut nämä asiat käsiteltyä. Ihan aikuisten oikeesti. Ne suhteet tuntuu kyllä tosi kivalle ja hyvälle, mutta niiden takia helposti piilottaa ne todelliset fiilikset ja pudotus muuttuu koko ajan korkeammaksi. Usko pois, kokemusta on.
Mulle ero teki ihan saman. Kaikkien erosta johtuvien tunteiden ja myllerryksen lisäksi päässä alkoi pyöriä lapsuusjutut ja kaikenlainen kakka vuosien varrelta. Sittemmin olen todennut kasvaneeni ihmisenä (kuulostaapa idiootilta) sen prässin aikana. Mun on nykyisin parempi olla minä, tykkään itsestäni just tämmöisenä ja olen päässyt sinuiksi menneen kanssa. Se keskusteluapu tekee todella hyvää.didi kirjoitti:Kaipa tämä suurimmilta johtuu erosta. Mulla on ihan vähän sellainen olo, että en välttämättä yksin pääse tosiaan tästä ( ja kaikesta muusta mitä on patoutunut elämän aikana) ihan heti yli. Eron myötä on alkanut miettiä omaa lapsuutta, ja kaikkien lapsuudejuttujen vaikutusta omaan itseensä.
Flunssaa, lämpöä ja kettuilevaa vatsaa. Puuh.Rouva Pupu kirjoitti:Vitunmoinen flunssa!
Työkavereilla oli kivaa kuunneltavaa vessasta päin... 
Veikkaisin tätä:Duckzilla kirjoitti:Mikähän tämänkin nyt taas aiheutti?
Duckzilla kirjoitti:Bjørf. Lounaksen nautinta suoritettu (siipikarjan ja sorkkaeläimen tuki- ja liikuntaelimistöä riisillä höystettynä).
Jep, kuulostaa kiinalaisravintolalta. Eihän siitä ole kauaa kun yksi kinkkimesta jäi kiinni siitä että hankki raaka-aineet takapihan kaupan roskiksesta, joten komppailen Bettyä.BettyB. kirjoitti:Veikkaisin tätä:Duckzilla kirjoitti:Mikähän tämänkin nyt taas aiheutti?
Duckzilla kirjoitti:Bjørf. Lounaksen nautinta suoritettu (siipikarjan ja sorkkaeläimen tuki- ja liikuntaelimistöä riisillä höystettynä).
Joo, paitsi että se oli suomalainen lounasravintola. Tarjolla oli kanankoipea, possupihvejä, kermaperunaa ja riisiä (joista valitsin riisin).Zeb kirjoitti:Jep, kuulostaa kiinalaisravintolalta.BettyB. kirjoitti:Veikkaisin tätä:
Päivän diagnoosi: jännetupintulehus molemmissa ranteissa. Lääkäri ei oikein tiennyt, mitä tehdä. Lopulta pisti reseptin Panadol 500mg. Mitään tämän kummosempia tulehduskipulääkkeitä/kipulääkkeitä kun ei oo hyvä popsia enää tässävaiheessa...mustaenkeli kirjoitti:Ranteet viidettä päivää saakelin kipeänä.
Kysy vielä toiselta lääkäriltä. Tuo vaihe on varmasti se kaikkien aikojen huonoin saada jännetupentulehdus jota ei hoideta, sillä tulevan vauvan käsittely kahdella kipeällä ranteella on varmasti kohtuuttoman haasteellista.mustaenkeli kirjoitti:Päivän diagnoosi: jännetupintulehus molemmissa ranteissa. Lääkäri ei oikein tiennyt, mitä tehdä. Lopulta pisti reseptin Panadol 500mg. Mitään tämän kummosempia tulehduskipulääkkeitä/kipulääkkeitä kun ei oo hyvä popsia enää tässävaiheessa...mustaenkeli kirjoitti:Ranteet viidettä päivää saakelin kipeänä.
Kehotti lepäämään ja palaamaan ensviikolla asiaan, jos oireet pahenee.
Juu, no aattelin tän viikonlopun yli pärjäillä tolla Panadolilla, idealsiteillä ja kaurapusseilla. Jos ei olo helpotu, alkuviikosta takas lekurille. Tuo kun näytti olevan taas joku päivystävä kandi...prosessi kirjoitti:Kysy vielä toiselta lääkäriltä. Tuo vaihe on varmasti se kaikkien aikojen huonoin saada jännetupentulehdus jota ei hoideta, sillä tulevan vauvan käsittely kahdella kipeällä ranteella on varmasti kohtuuttoman haasteellista.
Mä sain aikanaan parikin piikkiä perseeseen, kun meinasin synnyttää kohtuuttoman aikasin (viikolla 27). Loppuivat supistelut siihen paikkaan, mutta ottivat kyllä vuode-osastolle tarkkailuun viikoksi.mustaenkeli kirjoitti:Pitäs noitten Panadolien jeesata tähän jo kohtuuttomalta tuntuvaan supisteluunkin, kun pitäs saaha piettyä pentu sisällä vielä ainaski muutama viikko jotta kasvaisi tuo.