Kitinä

Mä näen asian ehkä jotenkin eri kantilta sitten. Ihan pienille koti lienee hyvä paikka, vähän isommille soisin jotain muutakin. Samoin kuin vanhemmillekin.

Ps. en ole koskaan ollut päiväkodissa/tarhassa/vieraalla hoidossa.

No olen ajatellut olla kotona tuohon kolme vuotiaaseen asti, mutta vain siksi että siihen on varaa ja mahdollisuus. Sen jälkeen laitan kyllä tytsän hoitoon. Olen jotenkin ajatellut että se on paras vaihtoehto, kotona pienenä ja sitten isompana enemmän ihmisten pariin.

No ma nyt olen niin friikki, etta haaveilen kotikoulusta noille, eli ei mun puheita kannata ottaa tosissaan.

Anyway, kotona kokkimisen ja paivahoidon valilla on hyvin runsaasti sosiaalisten kontaktien ja kokemuksen kartuttamisen mahdollisuuksia. Ei oo niin simppelii. Vaatii vaan vanhemmalta panostusta.

RP kirjoitti:No olen ajatellut olla kotona tuohon kolme vuotiaaseen asti, mutta vain siksi että siihen on varaa ja mahdollisuus. Sen jälkeen laitan kyllä tytsän hoitoon. Olen jotenkin ajatellut että se on paras vaihtoehto, kotona pienenä ja sitten isompana enemmän ihmisten pariin.

No kun näkee noita tarhojen lapsia vesilätäkössä istumassa ja räkä nokasta valuen, samalla kun tarhatädit puhuvat paskaa jossain katoksessa, ei kovin nopsaan kyl halua omaa rääpälettään sinne raahata.

Mut eniten kyllä vierastan perhepäivähoitsuja. Siis ne aikuisethan on yksin siellä enimmäkseen. Mist vitusta kukaan tietää mitä ne siellä niitten muksujen kanssa tekee?

Lähipiirin eri rakaisujen pohjalta oma mielipiteeni on, että noin 1.5..2v saakka kotona, sen jälkeen perhepäivähoitoa reilu vuosi ja sitten tarhaan. Hoituu noi sosiaaliset valmiudet niiqu paremmiksi. Kai.

Boner kirjoitti: No kun näkee noita tarhojen lapsia vesilätäkössä istumassa ja räkä nokasta valuen, samalla kun tarhatädit puhuvat paskaa jossain katoksessa, ei kovin nopsaan kyl halua omaa rääpälettään sinne raahata.

Poikanen on ollut kolmessa eri päiväkodissa eikä yhdessäkään niistä ole ollut tuon kaltaista menoa.

Boner kirjoitti:No kun näkee noita tarhojen lapsia vesilätäkössä istumassa ja räkä nokasta valuen, samalla kun tarhatädit puhuvat paskaa jossain katoksessa, ei kovin nopsaan kyl halua omaa rääpälettään sinne raahata.
Mut eniten kyllä vierastan perhepäivähoitsuja. Siis ne aikuisethan on yksin siellä enimmäkseen. Mist vitusta kukaan tietää mitä ne siellä niitten muksujen kanssa tekee?

Kuulostaa harhaisen puheelta. Olisiko syytä hakeutua mielenterveyspalvelujen piiriin?

Riemumieli kirjoitti:Kuulostaa harhaisen puheelta. Olisiko syytä hakeutua mielenterveyspalvelujen piiriin?

Kuulostaa demarin puheelta (lasten kollektiivihoito oppien sosiaalidemokraattista yhteistoimintaahan on demarien märkä uni).

Noh, noh, Mansikin pökkijöiden edusmiesten kannattaja pitää vain pienempää ääntä.

Riemumieli kirjoitti:Kuulostaa harhaisen puheelta. Olisiko syytä hakeutua mielenterveyspalvelujen piiriin?

No ainakin tuon tuttavapariskunnan perhepäivähoitajan olisi syytä hakeutua. Tekee meinaan jatkuvasti ohareita, on sairaana ja vaikka mitä muuta. Kuulostaa siltä että sillä ei ole kaikki ihan kohdallaan..

Vesper kirjoitti:Ja onko se loppujen lopuksi edes paras ratkaisu? Mä en oikein usko.

Rohkenetko vihjata, että rva TTAM olisi väärässä?

Meidän esikoinen oppi kävelemään "melkein yhdessä yössä" aloitettuaan päivähoidossa. Samoin puheenmuodostus otti aimo harppauksen eteenpäin. Muut hoitolapset olivat vuodesta kolmeen häntä vanhempia.

Niinäkin päivinä kun poika on kotona, haluaa ehdottomasti samalle leikkikentälle leikkimään kuin missä muutkin hoitolapset peuhaa.

Tämän yhden esimerkin perusteella ei tietenkään voi vetää definitiivisiä johtopäätöksiä.

Kyllä meidänkin alueella on perhepäivähoitopaikoissa melko kirjava tarjonta. Kuitenkin olen yhden ainoan kerran joutunut todistamaan Bonerin mainitsemaa "lapset lätäkössä, hoitsut juoruamassa" -touhua ja silloinkin oli kyseessä paikallisen lastentarhan ulkoilutouhu.

Asiat olivat ennen toisella tolalla, kun lapsia oli paljon sekä kotona että naapurissa. Lapset leikkivät keskenään, oppivat sitä kuuluisaa sosiaalisuutta ja äidit laittoivat ruokaa. Tarha on nykyajan korvike lapsirikkaille ajoille.

Lienee selviö, että yksi lapsi yksin kotona ei ole erityisen mukautuvainen tai osaa leikkiä muiden kanssa. Lisäksi kun tällainen lapsi menee esim. kouluun, hän saa luultavasti kaikki pöpöt yhdellä kertaa ja on paljon poissa. Voi toki olla johtaja-ainesta, kun itsekkään mulkkuuden ensitahdit on saatu jo äidinmaidossa.

Totta kai lapsen olisi paras olla kotona niin kauan kuin mahdollista, mutta se edellyttäisi, että lapsia on enemmän kuin yksi ja vieläpä niin, että vanhempia lapsia ei viedä hoitoon, että äiti (se se lähes poikkeuksetta kuitenkin on) voi keskittyä täysillä uutukaisen hoitoon.

No esim. tässä asuinalueella on tosi paljon tytsälle leikkikavereita tai olisi elleivät kaikkien vanhemmat kävisi töissä. Kotiutuvat tuossa viiden pintaan eikä ne enää silloin ulos lähde. Tytsän ikäluokkaa siis ovat. Viikonloppuisin sitten ovat toki enemmän pihalla.

Tässä olisi joku semmonen päiväkoti johon vanhemmat tulevat mukaan. Siellä saa ruoan, on hoitajia jne. mutta vanhemman pitää olla paikalla. Harmi että ovat aikalailla täynnä :/

Pojan päiväkoti (ryhmäperhepäiväkoti) on meidän alakerrassa, iltapäivisin aina ulkoilevat meidän pihassa: poikaa on todella vaikea saada kotiin.

küllküll kirjoitti:Vähemmän meteliä ja stressiä ja hoitaja ehtii oikeasti vähän viettämään aikaakin lapsen kanssa.

Riippunee aika paljon hoitajasta. Toivon mukaan teidän kohdalle osuu hyvin! Ainakaan niille perhepäivähoitajille, joiden kanssa on aikanaan tullut jaettua samat asukaspuistot, en olisi lapsiani halunnut uskoa ikipäivänä...

Vaola kirjoitti:

küllküll kirjoitti:Vähemmän meteliä ja stressiä ja hoitaja ehtii oikeasti vähän viettämään aikaakin lapsen kanssa.

Riippunee aika paljon hoitajasta. Toivon mukaan teidän kohdalle osuu hyvin! Ainakaan niille perhepäivähoitajille, joiden kanssa on aikanaan tullut jaettua samat asukaspuistot, en olisi lapsiani halunnut uskoa ikipäivänä...

Ratkaisu ongelmaan on pinkeäpeppuinen 18 vuotias au pair ruotsista. Isikin viihtyy taas kotona.

Boner kirjoitti:

Vaola kirjoitti:

küllküll kirjoitti:Vähemmän meteliä ja stressiä ja hoitaja ehtii oikeasti vähän viettämään aikaakin lapsen kanssa.

Riippunee aika paljon hoitajasta. Toivon mukaan teidän kohdalle osuu hyvin! Ainakaan niille perhepäivähoitajille, joiden kanssa on aikanaan tullut jaettua samat asukaspuistot, en olisi lapsiani halunnut uskoa ikipäivänä...

Ratkaisu ongelmaan on pinkeäpeppuinen 18 vuotias au pair ruotsista. Isikin viihtyy taas kotona.

Jotenkin virolainen kuulostaisi paremmalta. Joku Kätlin tai jtn

Dave kirjoitti:Jotenkin virolainen kuulostaisi paremmalta. Joku Kätlin tai jtn

No nyt ei saa olla ronkeli. Voit muuten saada tuksun.

Mä oon menossa töihin kohta puoliin, lapsi siis muutaman kk päälle vuoden. En kyllä ees harkitsisi jos olisi pakko viedä päiväkotiin tai muuten vieraalle. Isovanhemmat hoitavat ainakin tämän vuoden loppuun, toivottavasti kolmivuotiaaksi saakka. Tai sitten voidaan ehkä harkita sitäkin vaihtoehtoa jossain vaiheessa että iskä jäisi hoitovapaalle. Kolmivuotiaasta meinasin ainakin puolipäivähoitoon laittaa, juuri niitten sosiaalisten kontaktien takia. Pitäisi kyllä löytää joku erityisen hyvä päiväkoti.

Vaola kirjoitti:Riippunee aika paljon hoitajasta. Toivon mukaan teidän kohdalle osuu hyvin!

Toivoa soppii. Ainakin tää esikoisen hoitotäti on oikeasti hyvä työssään ja lapsetkin tykkäävät siitä kovasti.

Dave kirjoitti:Margariinit ovat sisältäneet transrasvoja viimeksi joskus yli kymmenen vuotta sitten.

Entäs sitten? P-K-projektihan oli yli 10 vuotta sitten.

Meillä on se oleellinen ero, että minä tiedän, että minä en tiedä.

Sinä et tiedä, että et tiedä.

Asia selvä. Missä kohtaa olen ollut sen verran silmiinpistävän kuutamolla, että tietämykseni olisi kaivannut päivittämistä?

Manaaja kirjoitti:

Dave kirjoitti:Margariinit ovat sisältäneet transrasvoja viimeksi joskus yli kymmenen vuotta sitten.

Entäs sitten? P-K-projektihan oli yli 10 vuotta sitten.

Ja väitit, että projektin suositukset ovat vanhentuneita, ts. niitä ei pitäisi siis noudattaa.

Meillä on se oleellinen ero, että minä tiedän, että minä en tiedä.

Sinä et tiedä, että et tiedä.

Manala kirjoitti: Asia selvä. Missä kohtaa olen ollut sen verran silmiinpistävän kuutamolla, että tietämykseni olisi kaivannut päivittämistä?

Esim. siinä kohtaa, että puhut siitä, miten margariinien transrasvat ovat vaarallisia, vaikka ne eivät sisällä transrasvoja.

Kuten edellä linkitin, suomalaisessa ruokavaliossa ei käytännössä ole trans-rasvoja lainkaan.

Lisäksi olet väittänyt, että ei ne kovat (tyydyttyneet) rasvat ole paha juttu, vaikka uusin tutkimusnäyttö edelleen kiristää suosituksia kovien rasvojen välttämisestä

http://www.thl.fi/fi_FI/web/fi/tiedote?id=23078

Vielä kertaalleen: en missään tapauksessa pidä itseäni ravitsemuksen asiantuntijana. Minä vain katson, mitä asiantuntijat sanovat.

Jätkä yski ja rohisi koko yön. Ainoa konsti saada se nukkumaan kahdeksi tunniksi oli doupata silmämunia myöten täyteen. Välillä oksennettiin iltapala sänkyyn ja muuta mukavaa.

Saako vielä muuttaa sitä mielipidettään, ettei kaipaa poikamiesaikoja?

küllküll kirjoitti:Jätkä yski ja rohisi koko yön. Ainoa konsti saada se nukkumaan kahdeksi tunniksi oli doupata silmämunia myöten täyteen. Välillä oksennettiin iltapala sänkyyn ja muuta mukavaa.

Saako vielä muuttaa sitä mielipidettään, ettei kaipaa poikamiesaikoja?

Ei, ei ole palautusoikeutta. Lue pikkupräntti.

küllküll kirjoitti:Jätkä yski ja rohisi koko yön. Ainoa konsti saada se nukkumaan kahdeksi tunniksi oli doupata silmämunia myöten täyteen. Välillä oksennettiin iltapala sänkyyn ja muuta mukavaa.

Meillä ollaan näemmä oltu todella onnekkaita jannun kanssa. Sillä on nyt ikää 2 v 3kk, eikä kertaakaan ole ollut oikeastaan minkäänlaista roplemaa lukuunottamatta pientä yskää ja nuhaa. Ei, korvasärkyjä, ei kuumetta, ei ruikulia ei oksennusta. Terve kuin pukki.
Saas nähdä mihin hommat muuttuu kun se päivänä eräänä menee tarhaan..